Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastopalvelut on kehittänyt satelliittikuviin perustuvan menetelmän viljojen sadon ennustamiseen. Jos menetelmä osoittautuu tulevina vuosina käyttökelpoiseksi, sillä voidaan korvata ja täydentää viljelijöiltä kyselyillä kerättäviä tietoja. Satelliittikuviin perustuva satoennuste povaa tällä hetkellä kevätvehnän, kauran sekä rehu- ja mallasohran osalta hieman keskimääräistä suurempia hehtaarisatoja koko maahan.

Satoennusteeseen liittyy epävarmuutta, sillä viljojen korjuuaika on vielä edessäpäin. Satelliittikuviin perustuva ennuste perustuu kuvan ottamishetken tietoihin. Todellinen saatava sato on laarissa vasta viikkojen tai kuukausien päästä kuvan ottamisen jälkeen. Loppukesän sateet, kylmyys, kuumuus tai tuholaiset vaikuttavat siihen, miten hyvin ennuste toteutuu.

Ennuste tarkentuu elo–syyskuun aikana satoarviotilastoilla. Niissä satoarvio julkaistaan yhtenä, koko maan kattavana lukuna. Satelliittikuvantaminen taas mahdollistaa tietojen julkaisemisen karttapohjaisesti tarkemmalla aluejaolla.

– Heinäkuussa julkaistavan ennusteen avulla voidaan arvioida, miten kotimainen vilja riittää ruoaksi, rehuksi, maltaaksi ja muihin käyttötarpeisiin. Uskomme, että tieto auttaa myös viljelijöitä, kun he harkitsevat täydennyslannoituksen tarvetta. Toivomme tilaston käyttäjiltä palautetta, jotta voimme kehittää tilastointia edelleen, kertoo Luken yliaktuaari Anneli Partala tiedotteessa.

Päättyvässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuutta kasvia, joista luotettavimmat tulokset ovat keväällä kylvettävillä neljällä pääviljalla eli rehuohralla, mallasohralla, kauralla ja kevätvehnällä. Niiden osalta tulokset ovat nähtävissä Luken tilastopalveluiden tietokannassa. Menetelmää on vielä kehitettävä, jotta satoennuste voitaisiin laatia rukiille, syysvehnälle, herneelle, härkäpavulle, rypsille, rapsille ja perunalle.

Satelliittikuviin perustuvan ennustemenetelmän kehitystyö on ollut Suomessa uraauurtavaa. Satotilastojen tuotantoa ei ole missään maassa vielä kokonaan toteutettu taivaalta otettavilla satelliittikuvilla. Uuteen menetelmään perustuvien ennusteiden useampivuotinen vertailu on tärkeää, jotta voidaan varmistaa menetelmän luotettavuus eri vuosina ja olosuhteissa.

Kokeelliset tilastot kuvaavat uusia ilmiöalueita, hyödyntävät uudenlaista dataa tai perustuvat uusiin laskentamenetelmiin. Kokeelliset tilastot ovat vielä kehittämisvaiheessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)