Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin tammi–kesäkuussa maanlaajuisesti yhteensä 22 177 vanhojen asuntojen kauppaa (-5,4 % ed. vuosi) ja 934 uudisasunnon myyntiä (-14,2 ed. vuosi). Yhteensä asuntoja myytiin 23 111.

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin tammi–kesäkuussa keskimäärin 0,6 % pääkaupunkiseudulla ja -1,2 % muissa suurissa kaupungeissa toukokuuhun verrattuna.

Myyntiajoissa suurin muutos edelliseen puoleen vuoteen verrattuna oli, että keskimääräinen myyntiaika lyhentyi selvästi kesäkuussa käytetyissä omakotitaloissa koko Suomessa verrattuna alkuvuoteen.

Asuntokauppamäärät jäivät vuoden ensimmäisellä puoliskolla historiallisen matalalle tasolle.

– Asuntokauppamäärät jäivät vuoden ensimmäisellä puoliskolla historiallisen matalalle tasolle. Asuntojen hinnat ovat sen sijaan pysyneet tämän vuoden aikana vakaina. Pääkaupunkiseudulla käytettyjen asuntojen hinnat olivat kesäkuussa hintaindeksillämme täysin samalla tasolla kuin vuoden 2023 lopussa. Toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan, jotta asuntokauppaan ja koko kansantalouteen saadaan nyt vauhtia, sanoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa tiedotteessa.

– Tammi–kesäkuussa myytiin vain noin 23 000 asuntoa. Jos vuosi jatkuisi vastaavalla tavalla, jäätäisiin vuonna 2024 vain noin 47 000 asuntokauppaan, mikä olisi asuntokaupan heikoin vuosi sitten 90-luvun alun laman. Asuntokauppa on suhdannevetoista ja Suomen yleinen talouden tilanne myös kertoo paljon asuntokaupan tilanteesta ja näkymistä. Kun Suomen talous on kunnossa ja menee hyvin, myös asuntokaupassa menee hyvin. Nykyinen heikko suhdanne on jatkunut poikkeuksellisen pitkään. Korkojen nousun ja asumismenojen voimakas kasvu on näkynyt asuntokauppatilastoissa.

Asuntokauppalukuja painaa Viljamaan mukaan alas myös nollakorkoaikana voimakkaasti lisääntynyt vuokra-asuntojen tarjonta. Kasvavat kaupungit luonnollisesti tarvitsevat asuntotuotantoa, ja kaupungistuminen on lisännyt vuokra-asumisen osuutta Suomessa.

– Asuntokaupan ja asuntomarkkinoiden pohja kuitenkin näyttäisi tapahtuneen tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Talvikuukaudet olivat poikkeuksellisen synkät asuntokaupassa. Toinen vuosineljännes oli jo huomattavasti parempi, ja asuntokauppamäärät kasvoivat kuukausittain sekä myös myyntiajat kääntyivät laskuun. Kesäkuussa nähtiin voimakas nousu asunnon ostoaikeissa, mikä on näkynyt heinäkuussa asuntonäytöillä ja asuntolainaneuvotteluissa. Kaikki näyttää siltä, että vuoden toisesta puoliskosta tulee vuoden alkupuoliskoa huomattavasti virkeämpi asuntokaupassa, Viljamaa ennakoi.

Asuntorahoituksen sääntelyä on kiristetty voimakkaasti jo noin 15 vuotta. Suomessa on myös poistettu omistusasuntolainojen korkovähennysoikeus. Muissa Pohjoismaissa on edelleen korkovähennysoikeus käytössä.

– Ei ole sattumaa, että Ruotsissa ja myös muissa Pohjoismaissa asuntokauppa on piristynyt reippaasti jo vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Suomi tulee jälkijunassa. Asuntorahoituksen sääntelyllä on tässä oma osuutensa. Kokonaisuutta olisi Suomessakin syytä miettiä. Ainakin 35 vuoden asuntolainat olisi syytä palauttaa valikoimiin kasvukeskuksissa. Toimenpiteitä tarvitaan, jotta asuntokauppaan saadaan vauhtia, koska se on myös keskeisin keino saada rakentaminen liikkeelle ja kansantalouteen lisää vetoa sekä dynamiikkaa, Viljamaa painottaa.

– Suhdannekäänne on jo tapahtunut, mutta varmasti kaikki toivoisivat, että positiiviset näkymät vahvistuisivat entisestään syksyä kohti. Suomen talous vaatisi ohjauskorkojen laskua. Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi oli kesäkuussa koko euroalueen alhaisin. Kuluttajien ostovoima siis joka tapauksessa vahvistuu, ja sitä mukaa asunnon ostoaikeet vahvistuvat.

Vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon tammi–kesäkuun ajalle Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin maanlaajuisesti yhteensä 22 177 käytettyjen asuntojen kauppaa (-5,4 % ed. vuosi) ja 934 uudisasunnon myyntiä (-14,2 % ed. vuosi). Asuntokaupan kokonaisvolyymi jäi siten yhteensä 23 111:een (-5,8 %). Asuntojen lisäksi välitettiin 1 246 (-4,0 %) loma-asuntoa, joista 11 uusia (-42,1 %), 533 tonttia, sekä 1 858 muita välitysalan vaihdannan alaisia kohteita kuten liiketiloja, parkkipaikkoja tai varastoja. Kuluneen ensimmäisen vuosipuoliskon kokonaiskauppamääräksi tuli siten 26 748 kohdetta, mikä on 5,5 prosenttia alle viime vuoden 2023 vastaavan tammi–kesäkuun tason ja 33,0 prosenttia alle viiden vuoden kappalemääräisen keskiarvon.

Tammi–kesäkuussa myydyistä käytetyistä asunnoista reilut puolet (51,76 %) eli 11 479 (-5,5 %, -28,2 % 5 v ka) sijaitsi kerrostaloissa ja noin neljännes (25,45 %) eli 5 643 (-4,0 %, -26,4 % 5 v ka) oli rivitalo- tai paritaloasuntoja. Reilu viidennes, eli 22,79 prosenttia oli omakotitalojen tai erillistalojen kauppaa, ja niitä solmittiin valtakunnallisesti 5 055 (-6,8 %, -27,4 % 5 v ka).

Toisen vuosineljänneksen aikana myytiin 12 198 käytettyä asuntoa. Luku oli lähes identtinen vuoden 2023 vastaavan lukeman kanssa (0,0 % ed. vuosi, -22,8 % 5 v ka).

Pääkaupunkiseudulla myytiin tammi–kesäkuussa yhteensä 4 958 käytettyä asuntoa, mikä on 10,1 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden 2023 vastaavana aikana, ja 43,1 prosenttia vähemmän kahden vuoden takaiseen volyymiin verrattuna. Pääkaupunkiseudun kauppamäärät olivat 22,4 prosenttia koko Suomen kauppamääristä. Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asuntokauppoja tehtiin 1 412. Kauppamäärät olivat 6,7 prosenttia vuoden takaista vähemmän. Muualla Suomessa tehtiin 15 807 käytettyjen asuntojen kauppaa, mikä tarkoittaa vähennystä 3,7 prosentin viime vuoden tammi–kesäkuuhun verrattuna, ja 71,3 prosentin osuutta koko Suomen kauppamäärästä.

Suurissa kaupungeissa käytettyjen asuntojen kauppoja rekisteröitiin viime vuoden tammi–kesäkuun kauppamääriin verrattuna pääosin hieman vähemmän. Kauppamäärissä laskua oli 1,1 prosentista (Lahti) ja kymmeneen prosenttiin (Turku), mutta esimerkiksi Jyväskylässä tehtiin 0,3 prosenttia eli pari kauppaa vuotta 2023 enemmän. Pääkaupunkiseudulla kauppa kävi verkkaisemmin: Vantaa edusti kaupunkivertailussa toista ääripäätä 17 prosenttia alhaisemmalla volyymillä (802 kpl) kuin vastaavana aikana 2023. Helsingissä tehtiin 2 971 kauppaa (-8,9 %) ja Espoossa 1 185 (-8,1 % verrattuna viime vuoden ensimmäiseen vuosipuoliskoon).

Tammi–kesäkuussa myytiin yhteensä 934 uudisasuntoa (-14,2 % ed. vuoden tammi–kesäkuu, -76,6 % 5. vuoden ka), joista 712 oli kerrostaloasuntoja (-4,4 % ed. vuosi, -76,7 % 5 v. ka), 176 rivitaloasuntoja (33,3 % ed. vuosi, -77,3 % 5 v. ka) ja 46 kpl omakotitaloja (-42 ,5 % ed. vuosi, -72,3 % 5 v. ka).

Toisen kvartaalin aikana uudisasuntoja myytiin tasan 500, mikä jäi -8,3 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kvartaaliin volyymiin verrattuna, ja lukema jäi 72,8 prosenttia alle viiden vuoden keskiarvon.

Suurista kaupungeista myytiin uusia asuntoja eniten Espoossa (166 kpl, 66,0 % ed. vuoden tammi–kesäkuu, -71,7 % 5 v. ka), Vantaalla (112 kpl, 25.80 % ed. vuoden tammi–kesäkuu, -60,5 % 5 v. ka), Helsingissä (110 kpl, 13,4 % ed. vuoden tammi–kesäkuu, -82,1 % 5 v. ka) ja Tampereella (89 kpl, -19,1 % ed. vuoden tammi–kesäkuu, -81,3 % 5 v. ka) tammi–kesäkuun aikana.

Uudiskohteiden yksiöitä myytiin alkuvuonna yhteensä 201, kaksioita 205 ja kolmioita 313. Neljä huonetta tai sitä isompaa uudisasuntoa myytiin yhteensä 215. Kerrostaloista myydyistä uudisasunnoista 36 prosenttia oli kolmioita (2023: 30 %), 28 prosenttia yksiöitä (2023: 14 %) ja 27 prosenttia kaksioita (2023: 30 %).

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin nousivat kesäkuussa alkuvuoteen verrattuna keskimäärin 0,6 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja laskivat 1,2 prosenttia muissa suurissa kaupungeissa. Turussa nousua oli 8,7 prosenttia ja Tampereella 3,6 prosenttia. Oulussa hinnat laskivat 4,1 prosenttia.

Vuoden takaiseen kesäkuuhun verrattuna keskimääräiset neliöhinnat laskivat 3,2 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja 4,1 prosenttia muissa suurissa kaupungeissa. Oulussa hinnat nousivat 2,1 prosenttia ja Turussa 1,5 prosenttia, Tampereella laskua oli 0,5 prosenttia.

Käytetyn kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli kesäkuussa 4 816 euroa ja muissa suurissa kaupungeissa 2 391 euroa. Tampereella keskihinta oli 3 354 euroa, Turussa 2 965 euroa ja Oulussa 2 300 euroa.

KVKL hintaindeksiä tarkastellessa (perusvuosi 2015) käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat olivat toisessa kvartaalissa pääkaupunkiseudulla pisteessä 112, joka on samalla tasolla kuin viime vuoden loka–joulukuussa (ja myös vuoden 2018 toisessa kvartaalissa). Muissa suurissa kaupungeissa huhti–kesäkuun hintaindeksiluku 103 oli samalla tasolla kuin viime vuoden heinä– joulukuussa.

Asuntojen myyntiajat ovat omakotitaloissa olleet kahtena edellisenä vuonna kesällä jonkin verran alkuvuotta lyhyempiä, niin tänäkin vuonna. Keskimääräinen myyntiaika lyhentyi selvästi käytetyissä omakotitaloissa sekä pääkaupunkiseudulla että muualla maassa kesäkuussa verrattuna alkuvuoteen. Kun tammikuussa pääkaupunkiseudun omakotitalo myytiin keskimäärin 131 päivässä, kesäkuussa myynti vei vain 81 päivää. Muualla Suomessa omakotitalo myytiin tammikuussa 149 päivässä, kesäkuussa 110 päivässä.

Myyntiajat olivat myös käytetyissä kerros- ja rivitaloasunnoissa lyhyempiä kesäkuussa kuin tammikuussa.

Hintaseurantapalveluun kerätään hinta- ja laatutiedot toteutuneista asunto- ja kiinteistökaupoista palvelussa mukana olevilta suomalaisilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennusliikkeiltä. Palvelun saavat käyttöönsä kaikki välitysliikerekisteriin merkityt kiinteistönvälittäjät sekä uudistuotannon osalta rakennusliikkeet, eikä käyttö edellytä liiton tai sen jäsenryhmittymien jäsenyyttä.

Hintaseurantapalvelussa on tiedot yhteensä yli 1,6 miljoonasta asuntokaupasta vuodesta 1999 alkaen. KVKL Hintaseurantapalvelussa on mukana merkittävä määrä rakennusliikkeitä, joten sen tiedot antavat hyvän kuvan suoraan kuluttajille myytävien eli kovan rahan uusien asuntojen markkinan kehittymisestä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)