Työllisyysrahasto myöntää ja maksaa aikuiskoulutustukea työntekijöille ja yrittäjille ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Viime vuonna aikuiskoulutustukea maksettiin 32 518 henkilölle.

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että aikuiskoulutustuki lakkautettaisiin elokuussa. Lakkauttavan lain käsittely on käynnissä eduskunnassa.

Työntekijöiden aikuiskoulutustuen hakijoiden määrät kasvoivat noin puolitoistakertaisiksi alkuvuonna verrattuna edellisvuoden samaan ajanjaksoon. Kasvanut hakijamäärä koostuu aikuiskoulutustukea jo aiemmin saaneista sekä täysin uusista hakijoista. Näyttää sille, että aikuiskoulutustukea jo aiemmin saaneet ovat aktivoituneet käyttämään jäljellä olevia tukikuukausiaan ennen tuen lakkauttamista.

Useamman vuoden ajan aikuiskoulutustukea on haettu eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoihin. Alkuvuonna hakijamäärä sote- ja liikunta-alan opintoihin kasvoi 48 prosentia verrattuna alkuvuoteen 2023.

– Sote-alan hakijamäärien kasvu on ymmärrettävää, koska alalla on jo pitkään hyödynnetty aikuiskoulutustukea ylivoimaisesti eniten. Sote-alalla ei voi työskennellä ilman tutkintoa ja aikuiskoulutustukea hyödyntävät eniten nimenomaan tutkinto-opiskelijat. Lyhytkestoisia opintoja tehdään useimmiten työn ohessa, kun taas tutkinto-opiskelu edelleen edellyttää vähintään hetkellistä opintovapaata ja täysiaikaista opiskelua, Työllisyysrahaston asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo tiedotteessa.

Hakijoiden käyttäytymismuutos näkyy myös kesäopintoihin osallistumisessa. Tällä hetkellä kesäkuulle on myönnetty aikuiskoulutustukea 54 prosenttia enemmän ja heinäkuulle 80 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Hallituksen esityksessä todetaan, että aikuiskoulutustukea ei myönnettäisi missään tilanteessa opintoihin, jotka alkavat 1. elokuuta tai sen jälkeen.

Hallituksen esityksen mukaan ennen elokuuta alkaneisiin opintoihin tukea voidaan myöntää vuoden 2025 loppuun asti. Toukokuuhun mennessä yli 10 000 henkilöä on hakenut aikuiskoulutustukea 1. elokuuta jälkeen ja tukea on myönnetty lähes 8 000 henkilölle.

Vuonna 2023 aikuiskoulutustukioikeutta ensimmäistä kertaa käyttäviä oli yhteensä 15 025, mikä on kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu ensikertalaisissa painottui syyslukukaudelle 2023 eli aikaan, jolloin aikuiskoulutustuen lakkauttaminen oli tiedossa.

Tammikuussa ensimmäistä kertaa aikuiskoulutustukea saaneita oli noin 44 prosenttia aiempia vuosia enemmän. Lähes 13 000 henkilöllä on vielä jäljellä tukioikeutta ja opintoja, mutta toistaiseksi he eivät ole hakeneet jatkoa aikuiskoulutustuelle. Yrittäjien aikuiskoulutustuen hyödyntämisessä ei näy muutosta.

Vuosina 2020–23 aikuiskoulutustuen hakijoiden määrät kasvoivat vuosittain keskimäärin kuusi prosenttia. Edellinen aikuiskoulutustuen lakimuutos tuli voimaan 1.8.2020.

Aikuiskoulutustuki on kiinnostanut merkittävästi enemmän potentiaalisia tuen hakijoita kuin aiempina vuosina. Alkuvuonna järjestettyihin aikuiskoulutustuki-webinaareihin ilmoittautui parhaimmillaan lähes 600 henkilöä, kun vuotta aiemmin webinaareihin ilmoittautui enimmillään hieman yli 200 henkilöä.

Hakijamäärien ja kiinnostuksen kasvu sekä lakkauttamiseen liittyvä epävarmuus eivät ole näkyneet aikuiskoulutustuen asiakastyytyväisyydessä. Esimerkiksi puhelimessa neuvotuista asiakkaista erittäin tyytyväisten ja tyytyväisten osuus oli yli 95 prosenttia alkuvuonna.

– Asiakaskokemus on pysynyt erittäin korkealla, vaikka esimerkiksi huhtikuussa vastaanotimme lähes 4 000 neuvontakontaktia enemmän kuin vuoden 2023 huhtikuussa. Meillä on tehty haastavasta tilanteesta huolimatta täysillä töitä asiakkaiden eteen. Taustalla toimiva pitkälle viety prosessiautomaatio on tukenut työtämme mahdollistaen nopeat käsittelyajat, Saari taustoittaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)