1700-luvulla kukoistanut turkulainen tupakkatehtailu menetti kaksi suurta toimijaa Turun palon seurauksena vuonna 1827. Uuden sysäyksen ala sai Ruotsin Gävlestä, kun P.C. Rettig muutti Turkuun ja avasi tupakkatehtaan. Rettig nosti jo 1850-luvulla tehtaansa maan ykköseksi.

Moderni tehdas jyskytti savukkeita 1860-luvulta alkaen koneellisesti. Fredric von Rettig sai uutta puhtia tehtaan toimintaan ja 1900-luvun taitteessa tuotettujen savukkeiden määrä laskettiin jo miljoonissa.

Vuonna 1901 yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, kun Klubi ilmestyi kauppiaiden tuotevalikoimaan. Klubista valmistettiin erivahvuisia versioita, jotka erotettiin toisistaan numerosarjoin. Ensimmäiset Klubit olivat niiden perustamisvuosien mukaan 1 ja 2, mutta nämä kääryleet menivät enimmäkseen vielä vientiin.

Tupakan tupruttajat halusivat jo viime vuosisadan alussa myös hieman miedompia vaihtoehtoja. Klubin kilpailijoihin kuului stadilainen Työmies, jota kutsuttiin miehisten miesten jämeräksi savukkeeksi.

Klubin varsinainen menestystarina alkoi Klubi 7 -merkillä, joka tuli myyntiin siis vuonna 1907. Klubista tuli uusia numeroversioita tasaisin väliajoin. Kun Klubi 17 lanseerattiin, ei vielä tiedetty, että maa itsenäistyy loppuvuodesta. Ensimmäinen maailmansota laski Rettigin tupakkatuotantoa radikaalisti, mutta rauhan tultua savuketta taas meni hurjaa tahtia.

Rettigin Hämeenkadun tehtaalla oli 1920-luvun loppupuolella jo 600 työntekijää. Klubin tyylikkäät valomainokset loistivat suurimpien kaupunkien keskustoissa paraatipaikoilla. 1930-luvun lopulla tapahtui uusi nytkähdys eteenpäin, mutta sotavuosina iski paha raaka-ainepula.

Vihreävalkoisesta rasiasta tuli nopeasti klassikko, jonka valkoiseen sisäkanteen raapusteltiin milloin mitäkin muistiinpanoja. Klubin kartonkiaskit tulivat alkuun Karjalankannaksen Raivolasta, mutta sodan jälkeen tehdas muutti Lappeenrantaan. Raivolan Kotelotehtaan tuotanto takoi parhaimmillaan yli 50 miljoonaa askia vuodessa.

Sota-aikaan Klubi 7 jouduttiin korvaamaan uudella versiolla Klubi 77, josta sitten tuli kaikkien aikojen suosituin Klubi. Suurin osa tuotannosta meni kuitenkin annostupakoiksi.

Rettigin tuotanto ja työntekijämäärä nousivat vielä 1960-luvun alussa, ja yhtiö rakensi uudet tuotantotilat lähelle satamaa. 1970-luvulle mentäessä tupakkateollisuuden kilpailu kuitenkin kiristyi, tuotanto automatisoitiin ja Rettig siirsi pääkonttorinsa pääkaupunkiseudulle.

Heikki Möttönen