Samalla valintakokeella voi jatkossa hakea useammalle eri koulutusalalle ja eri yliopistoihin. Uudistuksen myötä valintakokeiden määrä vähenee merkittävästi. Tämä mahdollistaa valintojen aikataulun väljentämisen niin, että todistusvalinnalla valittavien ei tarvitse valmistautua valintakokeisiin.

Valintakokeet ovat yliopistoille merkittävä tapa valita opiskelijoita. Valintakoeuudistuksella halutaan selkeyttää valintakokeiden roolia todistusvalinnan rinnalla. Siinä missä todistusvalinta mittaa hakijoiden menestystä ylioppilaskokeissa, pystytään valintakokeissa painottamaan akateemisten opiskeluvalmiuksien lisäksi kunkin koulutusalan kannalta oleellisia geneerisiä taitoja sekä alaan liittyvää osaamista.

– Valintakoeuudistuksen yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on antaa hakijoille tosiasiallinen mahdollisuus hakea useampaan eri yliopistoon ja eri koulutusalalle. Uudistuksen toivotaan myös vähentävän nuorten kokemaa kuormitusta, kun jatkossa ei tarvitse valmistautua ja osallistua useampaan eri kokeeseen, Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Marja Sutela kertoo tiedotteessa.

Valintakokeiden suuren määrän takia kokeita joudutaan tällä hetkellä järjestämään samanaikaisesti, eikä kaikkia todistusvalinnan tuloksia pystytä julkaisemaan ennen kokeiden pitämistä. Uudistuksen myötä valintakokeet tullaan järjestämään hieman nykyistä myöhemmin, kukin omana ajankohtanaan.

– Valintakokeiden ajankohdan myöhäistäminen mahdollistaa sen, että hakijat saavat kaikkien hakukohteidensa todistusvalinnan tulokset ennen valintakokeita, Sutela sanoo.

Yliopistoissa nyt käsittelyssä oleva luonnos uudesta valintakoekokonaisuudesta vähentäisi valintakokeiden määrää noin 120 valintakokeesta yhdeksään valintakokeeseen vuonna 2025. Uudistus koskee korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa mukana olevien koulutusten vuoden 2025 kirjallisia valintakokeita. Uudistuksella ei ole vaikutuksia soveltuvuuskokeisiin, joita käytetään muun muassa opettajankoulutuksissa.

Jokaisessa valintakokeessa on luonnoksen mukaan yhteinen koeosio kaikille hakijoille. Tässä koeosiossa mitataan sellaista osaamista ja valmiuksia, jotka ovat keskeisiä kaikille kokeessa mukana oleville koulutusaloille. Sen lisäksi osassa kokeita on vain tiettyjen alojen hakijoille suunnattuja koeosioita, joissa mitataan näiden koulutusalojen opinnoissa tarvittavia valmiuksia. Hakijan suoritettavaksi tulevat koeosiot määräytyvät sen mukaan, mille koulutusaloille hän on hakenut.

– Uudistuksesta saadaan maistiaisia jo nyt käynnissä alkavan korkeakoulujen kevään 2024 toisen yhteishaun yhteydessä, kun yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden sekä terveys- ja hoitotieteiden aloilla nähdään tänä vuonna uusia yliopistojen yhteisiä valintakokeita. Yhteistyö tulee kuitenkin merkittävästi laajenemaan vielä näidenkin koulutusalojen osalta vuoden 2025 opiskelijavalinnoissa, Sutela jatkaa.

Monilla aloilla, kuten tekniikalla ja kasvatustieteillä, on jo vuosikymmenien kokemukset laajoista yliopistojen yhteisistä valintakokeista. Näiden kokemusten mukaan yhteiset valintakokeet toimivat hyvin sekä hakijoiden että yliopistojen näkökulmasta.

Yliopistot käynnistivät vuoden 2022 alussa opiskelijavalintojen kehittämishankkeen Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin koulutusvararehtorien aloitteesta. Hankkeen ensimmäinen vaihe tuli päätökseen vuoden 2023 syksyllä, kun yliopistot julkaisivat uuden todistusvalinnan pisteytyksen vuodelle 2026.

Luonnos uusista valintakoekokonaisuuksista on avoimella kommentointikierroksella Otakantaa.fi-palvelussa 25. huhtikuuta saakka. Kommentointikierroksen pohjalta yliopistot kehittävät uusien valintakokeiden kokonaisuutta edelleen koulutusalojen välisessä yhteistyössä.

Unifin koulutusvararehtorit antavat esityksen uudesta valintakoekonaisuudesta tämän kesän alussa. Yliopistot päättävät ja julkaisevat korkeakoulujen kevään 2025 toisessa yhteishaussa mukana olevien koulutusten valintaperusteet, mukaan lukien tarkemmat tiedot valintakokeista, Opintopolku.fi-palvelussa lokakuun loppuun mennessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)