Kun Turun kaupunki ilmoittaa hoitoleikkaavansa ja kaatavansa useita puita ja vielä kaupungin paraatipaikoilta kuten Samppalinnan vuorelta, Olavinpuistosta, Vartiovuorelta ja Runeberginpuistosta, se herättää kaupunkilaisissa tunteita. Hakkuille tarvitaan vähintäänkin hyvät perustelut. Maisemahan muuttuu, eikä aina ehkä parempaan suuntaan. Puiden muodostama maisema on kaupunkilaisille rakas.

– Turussa ollaan ylpeitä Suomen vanhimmasta ja arvokkaimmasta kaupunkipuustosta. Vanhat jalot lehtipuut kuuluvat olennaisena osana Turun kaupungin historiaan. Mutta mitä vanhempaa puusto on, sen huonommin se kestää olosuhteiden muutoksia. Hoitoleikkausten ja puiden kaadon taustalla onkin aina painavia syitä, kertoo Turun kaupungin puuasiantuntija Aki Männistö.

Turussa laadittiin vuonna 2016 hallintokuntien yhteinen kaupunkipuulinjaus, joka ohjaa suunnittelua ja puiden hoitoa. Se päivitetään kokonaisuudessaan 15 vuoden välein ja huomioidaan uudet haasteet entisten, kuten kaupunkirakenteen tiivistymisen, liikennemäärien kasvun ja hulevesien käsittelyn lisäksi.

Linjaus kattaa Turun kaupungin omistuksessa olevat rakennetut viheralueet, katu- ja puistopuut, kaikkiaan noin 34 000 puuta. Se on myös monipuolinen kokonaiskatsaus puulajiston lisäksi kulttuurihistoriaan, kaupunkikuvaan ja rakentamiseen.

Kaupunkipuustoon vaikuttaa niin ilmastonmuutos kuin uudenlaisten tautien ja tuholaisten vaara. Useana vuonna peräkkäin toistuvat kuumuudet, kuivuudet ja talvien arvaamattomat säänvaihtelut luovat puustolle aikamoista stressiä.

Parhaita lajeja ovat ne, jotka kestävät kesän paahdetta ja kuivuutta mutta omaavat riittävän talvenkestävyyden sään äärivaihteluineen.

– Oikean lajin valitseminen aina kyseisen kasvupaikan ominaisuuksien mukaan on erityisen tärkeää, eikä yksittäistä, kaikkeen sopivaa lajia voida nimetä. Tärkeintä on lajien moninaisuus ja paras resilienssi saadaankin lajien ja lajikkeiden monipuolisuudella, selventää viherrakentamisen palveluja myyvän Entti Oy:n arboristi Tomi Kivikorpi.

Turussa on tehty pitkäjänteistä työtä 2010-luvulta puulajien monipuolistamiseksi. Kaupungin istutuksissa on lajeja ja niiden lajikkeita noin 370. Isolehtilehmus, pyökki, valkopyökki, turkinpähkinä ja monet tammi- ja pihlajalajit on todettu käyttökelpoisiksi.

Männistön mukaan ne ovat tyypillisiä kaupunkipuita myös Tukholmassa ja Viron kaupungeissa, joiden puustoa täälläkin seurataan.

Männistö ja Kivikorpi muistuttavat, että paljon tehdään töitä sen eteen, ettei puita tarvitsisi kaataa. Puustoa hoidetaan niin hyvin ja niin pitkään kuin on mahdollista.

Kun sitten on ryhdyttävä isojen arvopuiden kaatamiseen, työt kestävät pitkään ja työmaat koneineen aiheuttavat kaupunkilaisille häiriöitä. Juuri alkaneella työmaalla Aninkaistensillalta Raision rajalle saakka hoitoleikataan lähes 400 katupuuta. Kaadettavia puita on viisi. Työt kestävät useita viikkoja. Uudenmaantiellä kaadetaan kaksi puuta.

– Kaadettujen puiden tilalle suunnitellaan aina uudet puut, vaikka ei välttämättä samaa lajia. Uuden puun istutuspaikka saattaa muuttua ja joskus istuttamista joudutaan odottamaan, jos muualla on paineita uusille puille tai kaadetun puun ympäristössä on muutostarpeita, jotka vaikuttavat aikatauluun, Männistö kertoo.

Merja Marjamäki