LL Mervi Tenhami kehitti väitöskirjatutkimuksessaan tulehduksellisten suolistosairauksien, haavaisen paksusuolitulehduksen ja Crohnin taudin, diagnostiikkaa PET/MRI-kuvantamista ja keratiini 7 -analyysiä hyödyntäen. Vaihtoehtoiset diagnosointitavat voivat tarjota vaihtoehdon kivuliaalle tähystykselle.

Pitkäaikaiset tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) ovat autoimmuunitaustaisia suoliston tulehdustiloja, joiden oireet aiheuttavat vaikeimmillaan merkittävää toimintakyvyn laskua.

Sairauksia esiintyy kaikissa ikäluokissa, mutta niihin sairastutaan tavallisimmin 20–35 ikävuoden välillä. IBD:n yleisimpiä oireita ovat ripuli, veriset ulosteet, kuume ja vatsakivut, sekä Crohnin taudissa suolen seinämän arpeutumisesta johtuva suolen ahtautuminen sekä peräaukon seudun tulehdusmuutokset, joita esiintyy kolmasosalla potilaista. IBD:n taudinkululle on tyypillistä vuorottelevat pahenemis- ja paranemisvaiheet, ja vaikeimmissa tapauksissa sairaus johtaa leikkaushoitoon.

Tenhamin väitöstutkimuksen tavoitteena oli parantaa tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikkaa ja löytää taudin kulun ennustamiseen menetelmiä, joiden avulla pystyttäisiin suunnittelemaan potilaan hoitoa yksilöllisemmin.

Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tutkittiin merkkiaineena käytettävän, radioaktiivisella fluorilla leimatun glukoosin (18F-FDG), kertymistä suoliston tulehdusalueille ja positroniemissiotomografia-/magneettiresonanssikuvauksen (PET/MRI) soveltumista IBD-potilaiden taudin vaikeusasteen arviointiin.

Tämä työ osoitti, että suoliston seinämän glukoosikertymällä ja tulehdusaktiivisuudella on merkitsevä yhteys, ja että tätä merkkiainetta hyödyntävällä kuvantamisella pystytään havaitsemaan erityisesti suolen seinämän vaikeat tulehdusmuutokset, jotka erottuivat selkeästi normaalista kudoksesta.

– Kuvantaminen on potilaalle kivuton tutkimus, ja toisin kuin paksusuolen tähystys, se ei vaadi edeltävää suolen tyhjennystä. Lisäksi kuvantamistutkimuksella nähdään suoliston ulkopuolella olevia muutoksia, joita suolen tähystystutkimuksella ei voida havaita. Tämän vuoksi PET/MRI voisi tarjota vaihtoehdon teknisesti haasteellisille tähystystutkimuksille sekä auttaa ohutsuolen tulehdusmuutosten ja suoliston ulkopuolella olevien tulehdusmuutosten havaitsemisessa ja arvioinnissa, kertoo Tenhami.

Tutkimuksen toisessa ja kolmannessa osassa selvitettiin, ilmeneekö keratiini 7 -proteiinia (K7) IBD-potilaiden suoliston limakalvon pintasoluissa ja soveltuuko K7 taudin vaikeusasteen ennustamisessa käytettäväksi merkkiaineeksi.

Näissä osatöissä havaittiin, että toisin kuin terveillä ihmisillä, IBD-potilaiden paksusuolen limakalvon pintasoluissa ilmenee K7-proteiinia. Proteiinin ilmentyminen oli suurinta vaikeassa haavaisessa paksusuolitulehduksessa, ja sen ilmentymisen määrä vastasi suoliston limakalvon pintasolukon vaurion astetta. Tutkimus antoi myös viitteitä siitä, että suolen anatominen kohta vaikuttaa K7:n ilmentymisen määrään.

Näillä havainnoilla saattaa olla merkitystä myös IBD:n syntymekanismin selviämisen kannalta. K7-määrityksen ennusteellista arvoa tutkittiin seuraamalla potilaiden taudinkulkua kolmen vuoden ajan. Tänä aikana K7:n ilmentymisen perusteella ei kuitenkaan voitu ennustaa taudin tulevaa vaikeusastetta.

Pitkäaikaisia tulehduksellisia suolistosairauksia esiintyy kaikkialla maailmassa. Ne ovat yleisimpiä monissa Euroopan maissa sekä Pohjois-Amerikassa, joissa tauteja esiintyy yli 0,3 prosentilla väestöstä.

– Suomi on korkean tautiesiintyvyyden maa. Meillä on yli 60 000 IBD-potilasta, eli hieman yli yhdellä prosentilla väestöstä on IBD. Vuosittain Suomessa näihin tauteihin sairastuu yli 2700 ihmistä. Erityisesti haavaisen paksusuolitulehduksen ilmaantuvuus suurenee jatkuvasti, mutta syytä tähän ei tunneta, sanoo Tenhami.

Tutkimus on tehty Turun yliopistossa yhteistyössä valtakunnallisen PET-keskuksen ja Åbo Akademin kanssa.

Tenhami esittää väitöskirjansa Assessment of disease activity of inflammatory bowel disease using positron emission tomography / magnetic resonance imaging and keratin 7 -analysis julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 8. maaliskuuta kello 12 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11).

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä.

Vastaväittäjänä on professori Perttu Arkkila (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juha Grönroos (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.

Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)