Rahapelaaminen kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla on lisääntynyt, ilmenee THL:n tekemästä Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimuksesta. Kohtalaisen riskitason pelaaminen ja ongelmapelaaminen ovat rahapeliongelman vakavimpia muotoja.

Viime vuonna kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla pelasi 4,2 prosenttia vastaajista (naiset 1,8 %, miehet 6,6 %). Tämä tarkoittaa väestötasolla noin 151 000 henkilöä. Vuosi poikkeaa aiemmista mittauskerroista, jolloin vastaava osuus oli noin kolmen prosentin tasolla.

Vakavuudeltaan eritasoiset peliongelmat ovat selvästi yleisempiä miehillä kuin naisilla. Ne yleistyivät miehillä entisestään vuodesta 2019 vuoteen 2023. Naisilla puolestaan rahapelaaminen alhaisen riskin tasolla yleistyi.

– Nyt tarvitaan entistä vahvempia toimia, joilla saadaan vakavuudeltaan erilaiset rahapeliongelmat vähenemään. Hallitusohjelmaan kirjattu rahapelijärjestelmän uudistus yksinoikeusjärjestelmästä lisenssijärjestelmään siirtymiseksi on syytä valmistella huolella. Uudistus tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi rajoittaa rahapelien markkinointia ja asettaa pelaajille pakollisia kattavia kulutusrajoja, toteaa tutkija Tanja Grönroos tiedotteessa.

Suomalaisista 70 prosenttia on pelannut rahapelejä 12 viime kuukauden aikana (naiset 65 %, miehet 75 %). Tämä tarkoittaa väestötasolla noin 2 500 000 henkilöä. Vuonna 2019 vastaava lukema oli 78 prosenttia. Rahapelaajien määrä pieneni sekä naisilla että miehillä.

– Vaikka rahapelaaminen on vähentynyt, osoittavat ennakkotulokset selkeästi, että vakavammat ongelmat ovat lisääntyneet, sanoo tutkimuspäällikkö Anne Salonen.

Suosituimmat pelityypit ovat edelleen Veikkauksen tarjoamat pelit: lottopelit ja/tai Jokeri (52 %), arpapelit (40 %) ja raha-automaattipelit muualla kuin kasinolla (18 %). Pelaajien määrä pieneni kaikissa Veikkauksen tarjoamissa peleissä.

Vastaajista seitsemän prosenttia oli pelannut vähintään yhtä Veikkauksen ulkopuolista nettirahapeliä vuonna 2023.

Pafin (Ålands Penningautomatförening) tarjoamien nettipelien pelaaminen lisääntyi kahdesta prosentista kolmeen prosenttiin vuodesta 2019 vuoteen 2023, kun taas ulkomaisten peliyhtiöiden nettipelien pelaamisessa ei tapahtunut muutosta. Pafin laivalla tarjottavien rahapelien pelaaminen puolestaan väheni 11 prosentista kahdeksaan prosenttiin.

– Järjestelmämuutoksessa on nyt syytä vahvistaa sellaisia saatavuutta rajoittavia toimia, joilla haitallisimmiksi tiedettyjen rahapelien pelaaminen vähenee. Tämä koskee lisenssijärjestelmässä tarjottavaa rahapelaamista, mutta myös järjestelmän ulkopuolista pelaamista, toteaa Salonen.

Salosen mukaan haitallisimpia rahapelejä ovat sellaiset pelit, jotka koukuttavat pelaajia eniten. Tietynlaiset pelien piirteet, kuten nopeatempoisuus, pelien interaktiivisuus ja pelien palkitsevuus, lisäävät haitallisuutta. Haitallisimmiksi tiedettyjä rahapelejä ovat esimerkiksi nettiarvat, raha-automaattipelit ja vedonlyöntipelit.

Ennakkotiedot suomalaisten rahapelaamisesta on tuotettu rahapelijärjestelmän uudistukseen liittyvää lainvalmistelua varten. Tiedot perustuvat Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimukseen, joka on toteutettu vuodesta 2007 alkaen neljän vuoden välein.

Vuoden 2023 tutkimukseen osallistui 5 977 Manner-Suomessa asuvaa 15–74-vuotiasta. Tutkimus on keskeisin väestön rahapelaamista koskeva tiedonlähde Suomessa.

Vuonna 2023 tutkimuksen aineisto kerättiin verkko- ja postikyselyllä, jonka lisäksi osa aineistosta kerättiin puhelinhaastatteluilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)