Varsinais-Suomen liiton ja Turku–Uusikaupunki-radanvarsikuntien tilaama Turku–Uusikaupunki-junaliikenteen uusien asemapaikkojen kehittämissuunnitelma on valmistunut. Suunnitelma parantaa asemapaikkojen suunnitteluvalmiutta tarkentamalla aiempia selvityksiä.

Kehittämissuunnitelman on laatinut Proxion Oy ja se on jatkoa viime kesänä valmistuneelle Turku–Toijala-junaliikenteen kehittämissuunnitelmalle.

Joukkoliikenteen sujuvuuden ja kilpailukyvyn parantaminen ovat Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman tärkeitä tavoitteita, joilla pyritään myös joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseen.

Lähijunaliikenne Turusta Uuteenkaupunkiin kytkisi Vakka-Suomen Turun seutuun ja edelleen muuhun maakuntaan. Lähijunaliikenne tarjoaisi myös jatkoyhteydet Tampereen ja Helsingin suuntiin.

Selvityksessä on tutkittu Turku–Uusikaupunki-rataosalta alustavilla ratateknisillä tarkasteluilla kahdeksaa asemapaikkaa Turun Artukaisissa, Maskussa, Nousiaisissa, Mynämäellä, Hietamäellä (Mynämäki), Vehmaan Vinkkilässä, Uudenkaupungin asemalla ja Kalarannalla. Raision Nuorikkalan aseman suunnittelu etenee jo ratasuunnitelmavaiheessa eli on paljon pidemmällä kuin muut rataosan asemat.

Turku–Uusikaupunki-rataosa on 65 ratakilometriä pitkä yksiraiteinen sähköistetty Suomen rataverkon osuus, jonka suurin sallittu nopeus on tällä hetkellä 60 kilometriä tunnissa. Rataosalla on tällä hetkellä vain tavaraliikennettä. Rataosalle on suunnitteilla tasoristeysten parannuksia ja poistoja, jotka yhdessä muiden perusparannustoimenpiteiden kanssa mahdollistavat radan nopeuden noston arvoon sataan kilometriä tunnissa.

Asemapaikkojen alustavat sijainnit on rajattu Väyläviraston ratateknisissä ohjeissa esitettyjen reunaehtojen (RATO-ohjeet) sekä alueen kaavatilanne huomioiden. Sijainneissa on huomioitu myös tarvittavat kulkuyhteydet matkustajalaitureille sekä liityntäpysäköinnin mitoitus ja alustava sijainti.

Asemat ovat alustavien teknisten perusteiden mukaan toteuttavissa ilman suurempia ratainfrastruktuurin muutostarpeita tai asemakaavamuutoksia. Artukaisissa Raisionjoen itäpuolella olisi toteuttavissa huomattavasti kohtuullisemmin asema kuin Raisionjoen länsipuolelle, jossa rataa jouduttaisiin nostamaan ja uusimaan Raisionjoen ratasilta. Uudenkaupungin liikennepaikalla tarvitsee huomioida radanpidon tarpeet sekä kohtaus-mahdollisuudet lähijunien ja tavaraliikenteen välillä.

Liikenteellisen tarkastelun mukaan lähijunaliikenteen kohtauspaikat tarvitaan tunnin vuorovälillä vähintään Mynämäelle ja Uudenkaupungin asemalla. Tarkastelussa ei huomioitu nykyistä, melko vähäistä tavaraliikennettä.

Selvityksessä tutkittujen asemapaikkojen alustavat kustannukset ovat keskimäärin 1–2 miljoonaa euroa. Artukaisten aseman kustannukset Raisionjoen länsipuolella (VE2) voisivat muun muassa ratageometrian ja joen ylittävän sillan uusimisen vuoksi olla jopa 15 miljoonaa euroa.

Uudenkaupungin liikennepaikalla kustannuksia nostavat (5–6 miljoonaa euroa) radanpidon tarpeiden sekä lähijunien ja tavaraliikenteen kohtausmahdollisuuksien huomioiminen. Yleisesti suurimpia kustannusosio ovat turva- ja asetinlaitemuutokset sekä tarvittavat geotekniset pohjanvahvistukset matkustajalaituria varten.

Radan peruskorjaukselle on tehty ratalain mukainen ratasuunnitelma ja korjaus sisältyy Väyläviraston investointiohjelmaan, mutta korjauksen rahoitus ei ole vielä varmistunut. Ennen asemainfran toteuttamista ja henkilöliikenteen aloittamista tulee myös asemapaikoille laatia erilliset ratasuunnitelmat ja rata hyväksyttää henkilö-liikenteelle.

Turku–Tampere-yhteysvälin sisällyttäminen seuraavaan Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutukseen oli luovutetun kannanoton aiheena Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan yhteisessä kansanedustajatapaamisessa 14. helmikuuta. Tilaisuuteen osallistui Varsinais-Suomen liiton, Toijalan radan kuntien, Väyläviraston sekä liikenne- ja viestintäministeriön edustajia.

Turku–Salo-yhteysvälin taajama- ja lähijunaliikenteen mahdollisuuksia on tutkittu myös tuoreessa Väyläviraston Rantaradan ja Karjaa–Hanko-radan tarveselvityksessä. Suunnan asemapaikkojen toteutuskelpoisuus on varmistettu Länsirata-hankeyhtiön vetämän ratasuunnittelun yhteydessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)