Opioidikorvaushoito on opioidiriippuvuuden hoitoa, johon kuuluu lääkehoito ja psykososiaalinen hoito. Se vähentää opioidiriippuvuutta sairastavien myrkytyskuolemia ja parantaa heidän terveyttään.

Pitkävaikutteinen buprenorfiini-injektio on yleistynyt nopeasti opioidikorvaushoidossa Suomessa sen käyttöönoton jälkeen vuonna 2019. Yhä suurempi osa korvaushoitoa saavista potilaista saa hoitonsa pistoksena, mikä on vähentänyt päivittäisen lääkkeenoton tarvetta ja mahdollistanut harvemman annostelun.

THL:n tuoreen tilaston mukaan vuonna 2024 huumehoidon ja -kuntoutuksen asiakkailla buprenorfiini-injektion osuus korvaushoitolääkkeestä oli 30 prosenttia.

Korvaushoitolääkkeen päivittäinen ja useita kertoja viikossa tapahtuva nouto on vähentynyt 20 prosenttiyksikköä vuodesta 2018.

– Pitkävaikutteinen lääke säästää resursseja, helpottaa potilaiden elämää ja vähentää korvaushoitolääkkeiden päätymistä katukauppaan, kertoo THL:n ylilääkäri Margareeta Häkkinen tiedotteessa.

Huumehoidon ja -kuntoutuksen erillistiedonkeruu ei kuvaa kattavasti kaikkea huumehoitoa ja -kuntoutusta, sillä osallistuminen tiedonkeruuseen oli vapaaehtoista. Osallistuneiden asiakkaiden määrän lasku heikentää vuoden 2024 aineiston vertailtavuutta vuoteen 2023.

THL:n tutkimuksessa tarkasteltiin pitkävaikutteista buprenorfiini-injektiota saaneiden opioidikorvaushoidossa olleiden potilaiden kuolemia vuosina 2018–20. Kymmenen potilasta kuoli injektiohoidon aikana, kaikki vuonna 2020.

Useimmilla potilailla löytyi merkkejä monipäihdekäytöstä, erityisesti bentsodiatsepiinien käytöstä. Osittain päihdekäyttö oli korvaushoitoyksiköissä tiedossa, mutta etenkin ylimääräisen buprenorfiinin käyttö oli jäänyt potilasasiakirjojen ja ruumiinavauslöydösten perusteella tunnistamatta.

Tulokset myös osoittavat, että monien potilaiden hoitokontaktit rajoittuivat lähinnä injektiokäynteihin. Psykososiaalista hoitoa oli tarjolla vähän, eivätkä kaikki päihteiden käytön merkit tulleet hoitoyksiköissä esiin.

– Olisi tärkeää tunnistaa ne injektiohoidossa olevat potilaat, joilla on päihteidenkäyttöä tai muuten hoidon tehostamisen tarvetta, ja tarjota heille riittävästi hoitoa, sanoo Häkkinen.

THL uudistaa valtakunnallisia terveydenhuollon ja sosiaalihuollon rekisteritiedonkeruita. THL rakentaa kansallisen hyvinvoinnin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon (hyte-sote) tietovarannon, johon terveydenhuollosta toimitetut eri tiedot saadaan nykyistä yhtenäisemmällä tavalla. Jatkossa tilastotietoa löytyy myös alfa-PVP:n (peukun) käytöstä.

Maaliskuussa huumehoidon ja -kuntoutuksen erillistiedonkeruu lopetettiin, koska sen kattavuus oli heikentynyt. Jatkossa tietoja poimitaan hoitoilmoitusrekisteri-kokonaisuudesta (Hilmo). Tämä edellyttää, että diagnoosit, käyntisyyt ja toteutetut toimenpiteet kirjataan systemaattisesti, jotta päihdehoidosta saadaan kattavaa ja laadukasta tietoa. Vuonna 2024 päihde- ja riippuvuushoidon käynneistä alle puolelle on kirjattu tieto diagnoosista tai käyntisyystä, ja vain 33 prosentille toimenpiteestä.

Tietotuotannossa on tarkoitus hyödyntää myös terveydenhuollon Päihteiden käytön ja rahapelaamisen merkintä -asiakirjarakenteen ja sosiaalihuollon Päihde- ja riippuvuustyön erityisten palvelujen palvelutarpeen arvio -asiakirjarakenteen tietoja, jotka tallennetaan tulevaisuudessa Kanta-palveluihin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)