Raskauden lykkääminen vähentää lasten kokonaismäärää ja lisää äidin terveydentilaan liittyvien riskitekijöiden aiheuttamaa eriarvoisuutta. Yli 35-vuotiaiden synnyttäjien osuus on kasvanut Suomessa 27,7 prosenttiin kaikista synnytyksistä vuonna 2024. Suuntauksella on merkittäviä yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä vaikutuksia.

– Lasten hankkimista myöhemmin harkitsevien naisten kannattaa muistaa, että raskauden lykkääminen ei ole riskitöntä. Etenkin sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien naisten riskit ovat jopa suurempia, sanoo väitöskirjatutkija Zahra Roustaei tiedotteessa.

Roustaein väitöstutkimuksessa tarkastellaan, miten äidin ikä ja sosioekonominen asema yhdessä vaikuttavat lasten kokonaismäärään ja äidin terveydentilaan liittyviin riskitekijöihin.

Tutkimustulosten perusteella ensimmäisen synnytyksen lykkääminen yli 30 ikävuoden oli yhteydessä väestötason kokonaishedelmällisyyteen, joka on alle kaksi lasta naista kohden. Sama ilmiö havaittiin kaikissa sosioekonomisissa luokissa, mutta alimpiin luokkiin kuuluvien naisten kokonaishedelmällisyys oli alhaisin useimmissa ikäryhmissä. Väestönkasvun ylläpitäminen edellyttää, että kutakin naista kohden syntyvien lasten määrä ylittää väestön korvautumistason 2,1.

Vanhemmilla naisilla yleisempiä vaivoja ovat ylipaino ja raskausdiabetes, joiden tiedetään lisäävän komplikaatioiden riskiä raskauden aikana. Nämä äidin terveydentilaan liittyvät riskitekijät ovat yleisempiä heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla naisilla. Synnyttäjien keski-iän nousu lisää näitä eriarvoisuuksia entisestään.

Esimerkiksi vähintään 35-vuotiailla pitkäaikaistyöttömillä naisilla oli jopa 2,3 kertaa suurempi äidin ylipainoriski ja 1,6 suurempi raskausdiabeteksen riski kuin samanikäisillä ylempien sosioekonomisten luokkien naisilla. Tähän saattaa liittyä pitkäkestoista sosioekonomista huono-osaisuutta, joka voi lisätä iäkkäämpien äitien alttiutta terveysongelmille.

Arviolta 29 151 äidin ylipainotapausta (2004–15) ja 9 045 raskausdiabetestapausta (2008–15) olisi voitu estää poistamalla väestöryhmien välisiä eroja.

Perinataalisen eli syntymäkauden aikaisen masennuksen riski on suurin teini-ikäisillä äideillä. Riski kuitenkin lähtee jälleen kasvuun 35-vuotiailla ja sitä vanhemmilla alempiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvilla naisilla, jotka lykkäävät lasten hankkimista. Tulokset tuovat päättäjien vastattavaksi tärkeän kysymyksen: Mitkä ovat hyvinvointivaltion kansanterveydelliset ja sosiaalipoliittiset painopisteet?

Erittäin matalien hedelmällisyyslukujen ja äitien terveyserojen aiheuttamien ongelmien ratkaiseminen on monimutkaista. Ekosysteemitasolla se edellyttää toimia, jotka kohdistuvat synnyttäjien keski-iän kasvua ja äitien terveydentilaan liittyviä riskitekijöitä edistäviin ekososiaalisiin voimiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin. Toisaalta matala sosioekonominen asema tulee tunnistaa riskitekijänä yksilötason interventioissa, etenkin raskautta lykkäävillä naisilla.

Tutkimus perustuu syntyneiden lasten rekisterin, hoitoilmoitusrekisterin ja Tilastokeskuksen aineistoihin. Tutkimusaineisto kattoi peräti 1 792 792 Suomessa synnyttänyttä naista vuosilta 1987–2016.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)