Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin 3,7 prosenttia. Varsinais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Uudessakaupungissa 3,9 prosenttia. Muissa kunnissa nousu oli keskimääräistä pienempää. Vähiten kustannukset nousivat Raisiossa 0,8 prosenttia.

Kustannukset nousivat eniten Uudessakaupungissa 3,9 prosenttia ja Salossa 2,8 prosenttia. Loimaalla, Kaarinassa, ja Naantalissa kustannusten nousu oli 2,7. Paraisilla nousua oli 2,6 prosenttia ja Turussa 1,9 prosenttia. Raisiossa kustannukset nousivat maltillisemmin 0,8 prosenttia ja Liedossa kustannukset laskivat 2,0 prosenttia.

Varsinais-Suomessa vertailun kallein kiinteistökustannus oli edelleen Liedossa 3,60 euroa neliöltä. Toisena oli Parainen 3,59 euroa ja kolmantena Kaarina 3,52 euroa neliöltä. Turussa kiinteistökustannus oli 3,47 euroa neliöltä, Uudessakaupungissa 3,44, Naantalissa 3,42 ja Raisiossa 3,41 euroa neliöltä. Edullisimmassa päässä kiinteistökustannus oli Loimaalla 3,19 ja Salossa edelleen alueen edullisimmat 2,94 euroa neliöltä. Valtakunnallisen indeksitalovertailun keskiarvo oli 3,51 euroa neliöltä ja Varsinais-Suomessa 3,40 euroa neliöltä.

Kuntien väliset kustannuserot ovat suuria 90 neliöisessä perheasunnossa. Liedossa perheen kiinteistökustannukset maksoivat 3 890 euroa vuodessa, Paraisilla 3 880 ja Kaarinassa 3 800 euroa. Turussa perheen kustannukset olivat 3 750, Uudessakaupungissa 3 720, Naantalissa 3 700 ja Raisiossa 3 680 euroa vuodessa. Edullisimmassa päässä kustannukset olivat Loimaalla 3 450, Salossa 3 180 euroa vuodessa.

Valtakunnallisen vertailun kalleimmassa päässä Vihdissä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee vastaavassa 90-neliön huoneistossa noin 4 940 euroa vuodessa, kun taas Kokkolassa riittää 3 040 euroa.

Turun seudulla kaukolämmön kustannus nousi 1,1 prosenttia ja kustannus oli 1,76 euroa neliötä kohden. Kustannus oli edelleen hiukan valtakunnallisen keskiarvon 1,70 yläpuolella. Uudessakaupungissa kaukolämmön hinta pysyi ennallaan viime vuoden rajun 21 prosentin korotuksen jälkeen. Uudenkaupungin kaukolämmön hinta oli 1,63 euroa neliöltä ja siten edelleen vähän keskitason alapuolella. Loimaalla ja Liedossa kaukolämmön hinta pysyi myös ennallaan. Salossa kaukolämpö nousi 5,4 prosenttia mutta oli edelleen vertailun edullisimpia 1,23 euroa neliöltä. Paraisilla kaukolämmön kustannusnousu oli alueen suurin 6,3 prosenttia.

– Paraisten kaupunki myi viime vuonna valtaosan kaukolämpöyhtiöstään ja jäi itse vähemmistöosakkaaksi. Hinnan nousu ei yllätä. Kehitys, jossa kunnat myyvät asukkaiden kannalta keskeistä infraa ja määräävässä markkina-asemassa olevaa liiketoimintaa on huolestuttava, toteaa Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio tiedotteessa.

Jätehuollon vertailuhinnat nousivat alueella. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan alueella huoneistokohtainen perusmaksu nousi 9,3 prosenttia.

– Kiinteä veroluonteinen palvelumaksu ei kohtele maksajia tasavertaisesti eikä välttämättä ohjaa jätehuoltoyhtiötä tehokkaaseen toimintaan. Maksuttomia jätepalveluita käytetään taloyhtiöissä hyvin vaihtelevasti. Perusmaksuja ei tulisikaan enää korottaa, sanoo Kallio.

Loimaalla veden ja jäteveden kustannus nousi 11,2 prosenttia ja Uudessakaupungissa 10,4 prosenttia. Kova korotus oli myös Kaarinassa 8,8 ja Turussa 8,5 sekä Naantalissa 5,9 prosenttia. Salossa, Raisiossa ja Paraisilla veden kustannukset laskivat. Kalleimmat vesikustannukset olivat Paraisilla 1,10 ja edullisimmat Salossa 0,73 euroa neliöltä.

– Vesihuollon tilanne ja näkymät poikkeavat alueellisesti toisistaan. Kasvavien ja paljon vanhaa vesihuolto-infraa omaavien kaupunkialueiden vesihuollon tavoitteiden toteuttamisen haasteet ovat erilaisia kuin kutistuvien väestöjen ja hajautuneen kunta-asujaimistojen haasteet. On tärkeää, että vesihuollon taksoissa painopiste ei ole liiaksi kiinteiden maksujen puolella. Tällöin veden käyttäjällä säilyy kannuste veden käyttöä rajoittamalla saavuttaa tehokkuushyötyä ja taloudellista säästöä. Lisäksi on kokonaisuuden kannalta perusteltua hinnoittelun kautta hillitä tämän välttämättömyyshyödykkeen käyttöä, sanoo Kallio.

Rakennuksen kiinteistöveron verotusarvoihin tuli valtiovarainministeriön asetuksen perusteella lisäystä 0,5 prosenttia. Vain Uudessakaupungissa veroprosenttia korotettiin, jonka vuoksi korotusta tuli 11,7 prosenttia. – Hallituksen esitystä eduskunnalle kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta koskevaksi lainsäädännöksi on siirretty useampaan kertaan. Valmistelun ollessa kesken tulee kuntien pidättäytyä kiinteistöveron korotuksista. Taloyhtiöiden kustannusrasite on muutenkin ollut kovaa viimeisinä vuosina, Kallio.

Sähkön vertailukustannus pääsääntöisesti pysyi ennallaan tai jopa vähän laski Varsinais-Suomen vertailukunnissa. Vaikka sähkökustannus on kehittynyt viime vuosina maltillisemmin, taustalla on vuoden 2022 Indeksitalon kiinteistösähkön vertailukustannuksen nousu peräti 106 prosenttia.

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon niin sanotun Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.

Kiinteistösähkössä vertailukustannukset on laskettu vuodesta 2021 lähtien sähköenergian osalta kaikille kunnille vertailtujen sähkösopimusten keskiarvon mukaisesti, mutta siirtomaksut ovat paikallisen siirtoyhtiön mukaisia. Jätekustannuksiin lisättiin tänä vuonna lasi- ja metalliastiat, muut jätehuollon laskentaoletukset pidettiin edellisvuoden mukaisina. Mahdollisia astiavuokria ei ole huomioitu laskennassa, mutta pakolliset elinkaarimaksut ovat. Jätehuollon perusmaksut ovat myös huomioituina.

Nyt julkaistavan Indeksitalo 2025 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailukaupungeissa asuu hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä. Valtakunnallisessa vertailussa mukana ovat: Turku, Salo, Kaarina, Raisio ja Uusikaupunki. Lisäksi Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi on täydentänyt valtakunnallista vertailua Raision, Naantalin, Liedon, Loimaan ja Paraisten tiedoilla.

Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, kaikki yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut (vuonna 2024 kerrostaloyhtiöiden keskimääräiset hoitokulut olivat 5,79 e/m2/kk). Indeksitalo-tiedot on kerätty elokuussa, ja ne koskevat syyskuun tilannetta.

Arvonlisäverokannan muutos syyskuusta 2024 alkaen on huomioitu laskelmissa jo vuodesta 2024 alkaen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)