Turun alueen kokonaispäästöjä onnistuttiin viime vuonna vähentämään 69 prosenttia vuoden 1990 tasosta, kertoo Turun kaupungin uusin ilmastoraportti. Turun kaupunginhallitus käsittelee ilmastoraporttia kokouksessaan 15. syyskuuta ja valtuusto 22. syyskuuta.

Turun kaupungin ilmastosuunnitelman tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius 2029 ja ilmastopositiivisuus 2035 sekä varautua kattavasti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Ilmastoraportissa tuodaan esiin toteutunut päästökehitys ja ilmastotyön onnistumiset ja kehittämiskohteet sekä hillinnän että varautumisen osalta.

Kokonaispäästöjen rinnalla myös asukaskohtaisissa päästöissä saavutettiin entistäkin alhaisempi päästötaso. Turun alueen päästöt ovat asukaskohtaisesti laskettuna Suomen suurimpien kaupunkien vertailussa selkeästi pienimmät: toistaiseksi ainoana kaupunkina alle kahden tonnin vuosittaisella tasolla.

– Matala asukaskohtainen päästötasomme tarkoittaa, että Turussa on ilmastotoimilla luotu muita Suomen suuria kaupunkeja paremmat edellytykset elää ja toimia ilmastokestävästi, mihin jokainen voi myös omilla valinnoillaan merkittävästi vaikuttaa, kannustaa ilmastojohtaja Risto Veivo tiedotteessa.

Alueellista päästölaskentaa täydentää ilmastoraportissa myös kulutuksen päästölaskenta, jota Turku on kehittänyt yhteistyössä kumppanikaupunkien sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa. Kulutuksen päästöihin sisältyvät myös asukkaiden kulutuksesta oman alueen ja maan ulkopuolella aiheutuvat päästöt.

Kulutuksen aiheuttamat asukaskohtaisesti lasketut päästöt ovat Suomessa merkittävästi alueellisia päästöjä korkeammat, Turussa asukasta kohti noin seitsemän ja puoli tonnia vuodessa.

– Kaupungin toimet kohdistuvat myös kulutusperusteisiin päästöihin, ja mahdollistamme niiden vähentämistä asukkaiden arjessa, kun tarjoamme esimerkiksi vähäpäästöistä kouluruokaa, sähköistä joukkoliikennettä, hiilineutraalia lämmitystä tai kierrätyspalveluja ja rakennamme ilmastokestävästi, listaa Veivo.

Turun alueen kasvihuonekaasupäästöjä onnistuttiin vuoden 2024 aikana vähentämään erityisesti energiasektorin eri osa-alueilla sekä myös tieliikenteessä. Päästöjen laskuun vaikuttivat suotuisasti uusiutuvan energian, hukkalämpöjen hyödyntämisen sekä sähkökattiloiden osuuden kasvu Turun alueen kaukolämmössä sekä päästöttömän sähkön tuotannon lisääntyminen paitsi Turussa, myös valtakunnallisesti.

Tieliikenne oli suurin päästöjä aiheuttava sektori Turussa, ja sen päästöt vähenivät edelleen energian päästöjä hitaammin. Kestävää liikkumista vahvistavat Turun toimenpiteet ovat kuitenkin edenneet, ja Turussa ympäristöineen on verrattain hyvät mahdollisuudet liikkua kestävästi.

– Turkulaisilla on halua liikkua kestävästi ja kaupunki mahdollistaa sitä. Kaupungin toimien tueksi tarvittaisiin kuitenkin vahvempia ilmastotoimia myös valtiolta joukkoliikenteen, pyöräilyn ja sähköisen liikkumisen edistämiseen sekä uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteeseen, toteaa Veivo.

Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla myös sopeutumisen toimet etenivät vuoden 2024 aikana hyvin. Viherverkosto ja luontoperustaiset ratkaisut muodostavat Turussa tärkeän keinon vähentää ilmastonmuutoksesta aiheutuvia riskejä, ja niihin panostettiin merkittävästi. Kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuutta pyrittiin vahvistamaan investoinnein, joita toteutettiin myös erityisesti Turun omien konserniyhtiöiden kautta.

Pormestariohjelman mukainen ilmasto- ja kestävyysbudjetointi vahvistettiin pysyväksi toimintamalliksi, jonka piiriin kuuluvat kaikki kaupunkikonsernin yli miljoonan arvoiset investoinnit. Ilmasto- ja kestävyysinvestointien kokonaisuus kaupunkikonsernissa on noin 1,7 miljardia vuoteen 2030 mennessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)