Kuntaliitto kysyi kaikista Suomen kunnista loppuvuodesta, ovatko ne avustaneet rahallisesti tai materiaaliavun muodossa Ukrainaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 130 kuntaa, jotka arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea.

Rahalahjoituksia on tehnyt 78 prosenttia (66 kuntaa) Ukrainaa tukeneista kunnista. Kyselyyn vastanneet kunnat arvioivat rahalahjoitusten kokonaismääräksi noin 2,1 miljoonaa euroa. Rahalahjoitukset on toimitettu useimmiten erilaisten avustusjärjestöjen kautta. Näitä ovat mm. Suomen Punainen Risti, Unicef, Pelastakaa lapset ry ja Kirkon Ulkomaanapu. Lisäksi rahalahjoituksia on tehty yhdessä muiden kuntien kanssa sekä maakunnan liittojen järjestäminä.

Myös materiaalilähetyksillä on tuettu Ukrainaa (37 % vastanneista kunnista). Materiaalilahjoituksista 19 prosenttia on ollut ensiapu- ja sairaalatarvikkeita, 15 prosenttia sähkötarvikkeita ja työkaluja sekä 15 prosenttia vaatteita. Vastanneista 18 prosenttia ilmoitti tukeneensa muilla materiaalilahjotuksilla. Näitä olivat ruoka- ja elintarvikeapu, kalusteet, vesipumput, lämmittimet, lasten tarvikkeet (esim. vaipat ja urheiluvarusteet), kynttilät sekä juoksuhautakynttilät.

Kyselyyn vastanneista 15 prosenttia ilmoitti tukeneensa asiantuntija-avulla Ukrainaa. Asiantuntija-apu liittyy useimmiten ukrainalaisten pakolaisten kotouttamiseen ja tukemiseen Suomessa, ja voi pitää sisällään mm. tulkki- ja käännöspalveluita, kotoutumisasioita hoitavan henkilön palkkaamista sekä asuntojen järjestämistä. Lisäksi kyselyyn vastanneet kunnat mainitsivat koulutuksen ja kouluyhteistyön sekä opettajavaihdon. Asiantuntija-apua on annettu myös ukrainalaisdelegaatioiden vierailujen yhteydessä liittyen esimerkiksi väestönsuojiin, kaupunkiliikenteeseen ja hallintoon.

Kyselyyn vastanneet kunnat arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea. Kyselyyn vastanneita kuntia oli 130, joten vastausprosentti oli 42 (Suomessa on 309 kuntaa).

Suomalaiset kunnat ovat tukeneet Ukrainaa myös monilla muilla tavoilla: osoittamalla solidaarisuutta esimerkiksi liputtamalla ja valaisemalla rakennuksia sodan vuosipäivinä sekä Ukrainan itsenäisyyspäivänä

tarjoamalla tiloja esimerkiksi materiaalilahjoituksia varten, kuljettamalla materiaalilahjoituksia perille Ukrainaan ja järjestämällä kesäleirejä ystävyyskuntien nuorille.

Kyselyllä ei kartoitettu kuntien Suomessa tekemää työtä ukrainalaisten pakolaisten hyväksi vaan keskityttiin rahallisen ja materiaalisen tuen antamiseen, mutta kunnat ovat merkittävässä roolissa myös tilapäistä suojelua saaneiden ukrainalaisten kotoutumisen edistämisessä.

Ukrainan sodan myötä Suomeen saapuneissa suuri osa on lapsia. Keskeisessä roolissa lasten kotoutumisen kannalta ovatkin erityisesti varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, joita kunnat tarjoavat.

– Ukrainalaisia asuu laajasti ympäri Suomea, lähes jokaisessa kunnassa, ja he osallistuvat kuntien palveluihin myös riippumatta kotikunnasta. Kotoutumista edistetään kunnissa niin peruspalveluissa kuin työllisyys- ja kotoutumispalveluissa. Kuntien merkitys myös hyvien väestösuhteiden edistämisessä on huomattava, kuvailee Kuntaliiton maahanmuutto- ja kotoutumisasiantuntija Maija Lehtimaa tiedotteessa.

Kotoutumiskoulutuksissa ukrainalaiset oppivat suomen kieltä ja yhteiskunta- ja työelämätaitoja. Kunnat tekevät myös laajasti yhteistyötä kotoutumisen edistämiseksi esimerkiksi hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa.

Ystävyyskuntasopimusten solmiminen on ollut sodan alkamisen jälkeen vilkasta ja ainakin 15 kunnalla on ystävyyskunta Ukrainassa. Kyselyssä 19 suomalaista kuntaa kertoi, että heillä ei vielä ole ystävyyskuntaa Ukrainassa, mutta he olisivat kiinnostuneita solmimaan ystävyyskuntasopimuksen ukrainalaisen kunnan kanssa.

Kuntaliiton tiedossa ovat seuraavat ystävyyskuntaparit:

Espoo–Kryvyij Rih (vuodesta 2023)

Helsinki–Dnipro (2023)

Helsinki–Kiova (1993)

Hyvinkää–Bucha (2023)

Hämeenlinna–Sumy (2024)

Imatra–Niznyn (2023)

Lahti–Zaporižžja (1953)

Lappeenranta–Tšernihiv (2023)

Loviisa–Varash (2023)

Oulu–Odessa (1957)

Seinäjoki–Melitopol (2023)

Tampere–Kiova (1954)

Turku–Harkova (2022)

Vaasa–Herson (2023)

Vantaa–Boryspil (2023)

– Ystävyyskuntatoiminta on ruohonjuuritason yhteistyötä yli valtion- ja kulttuurirajojen. Sen kautta on vaivatonta saada hyviä käytännön esimerkkejä erilaisista tavoista toteuttaa kunnan palveluita. Lisäksi erityisesti vaikeina aikoina, kuten nyt Ukrainassa käytävän sodan aikana, on ystävyyskuntien kautta mahdollista toimittaa perille apua ja tukea tarpeiden mukaisesti, kuvailee Kuntaliiton kv-asiantuntija Arja Puukko.

Kuntaliitto on käynnistämässä Ukrainan suurlähetystön kanssa pohdintaa siitä, miten kunnat voisivat tulevina vuosina tukea Ukrainaa uudelleenrakennuksessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)