Ekumeeninen Taidekappeli nousi kansalaishankkeena
Pirjo ja Matti Sanaksenaho valmistuivat arkkitehdeiksi 1993 Teknillisestä korkeakoulusta. Matin suunnittelu-ura oli päässyt hyvään vauhtiin jo arkkitehtiopiskelijana 1980-luvun lopulla, kun hän osallistui Monark-suunnitteluryhmän jäsenenä Sevillan maailmannäyttelyn paviljonkikilpailuun. Suomen paviljonki nimettiin Helvetinkoluksi ja sehän voitti lopulta koko kisan.
– Matti oli voittamassa Sevillan maailmannäyttelyssä vuonna 1992 ja seuraavana vuonna perustettiin oma toimisto, vaikka elettiin lama-aikaa ja rakennusalalla oli suunnittelutyöt vähissä. Tilannehan oli vähän samanlainen kuin nyt, turkulaislähtöinen Pirjo Sanaksenaho vertailee.
Yhteisen toimiston ensimmäinen toimeksianto oli opiskelija-asuntolan suunnitteluprojekti Vaasaan. Vuonna 1995 he osallistuivat uuden turkulaisen ekumeenisen kappelin suunnittelukilpailuun.
– Meidät kutsuttiin suunnittelukilpailuun mukaan kaikkien nuorimpina osallistujina. Me olimme myös ainoat suunnittelijat, joilla ei ollut lainkaan kokemusta sakraaliarkkitehtuurista, Matti Sanaksenaho puolestaan muistelee.
– Loppujen lopuksi siitä olikin etua meille, koska ekumeeninen taidekappeli oli konseptinakin ihan uusi. Rakennustyyppi oli jotain ihan uutta, ja meitä eivät painaneet minkäänlaiset esikuvat. Niinpä tästä tulikin sakraaliarkkitehtuurin uusi puheenvuoro, hän painottaa.
Sanaksenahot pohtivat ekumeenisuutta sekä alkukirkon aikaa. Pikkuhiljaa ajatus kappelista alkoi muotoutua. Rakennuksen muotokieli johdatteli veden alle.
– Pohdimme, että ekumeeninen kirkko on kaikille eri kristillisille kirkoille yhteinen ja päädyimme esikristittyjen aikaan. Silloin kristittyjen yhteinen symboli oli kala. Tämä ajatus johti muotoon ja siihen, että tämä paikka kokoaa erilaisia kristittyjä taas yhteen, Pirjo Sanaksenaho taustoittaa.
Sanaksenahot voittivat suunnittelukisan, mutta siitä oli vielä pitkä matka nykyiseksi Pyhän Henrikin Ekumeeniseksi Taidekappeliksi.
– Kävi sitten niin, että me voitimme kutsukilpailun, vaikka mukana oli monia eri menestyneitä alan konkareita. Meni kuitenkin vielä aika monta vuotta, ennen kuin rakentamisen rahoitus saatiin kokoon. 2005 kappeli valmistui, ja rakennus sai paljon kansainvälistäkin huomiota, he kiittelevät.
– Tästä tuli lopulta aito kansalaishanke. Kaksi sataa vapaaehtoista turkulaista teki kovasti töitä sen eteen, että projekti saatiin liikkeelle ja rahoitus kokoon. Tätähän ei ole rakennettu verorahoilla, vaan lahjoituksin ja kansalaisrahoituksella, Matti Sanaksenaho vielä muistuttaa.
Matti Sanaksenaho on työskennellyt Oulun yliopiston nykyarkkitehtuurin professorina vuodesta 2011. Pirjo Sanaksenaho valittiin koko Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen johtajaksi vuonna 2019.
– Arkkitehtuurin lähtökohtia ovat eläytyminen ihmisen kokemukseen rakennuksessa, vuoropuhelu ympäristön kanssa, veistoksellinen muodonanto, yksiaineisuus ja patinoituvien luonnonmateriaalien käyttö. Arkkitehtuurilla on yhtymäkohtia minimalistiseen kuvanveistotaiteeseen, he pohdiskelevat.
Veistoksellista arkkitehtuuria -näyttely esittää Sanaksenahojen päätöitä Ekumeenisessa Taidekappelissa 28. helmikuuta saakka.
Heikki Möttönen













