Rukiin matka pellolta leiväksi on maaginen ja kestää vuoden. Kun ruis puidaan elokuussa, niin samaan aikaan kylvetään jo seuraavan satokauden ruis.

Suomen kansa valitsi ruisleivän kansallisruoakseen vuonna 2017. Siitä lähtien Suomessa on juhlittu ruisleivän päivää Kalevalan päivänä, 28. helmikuuta. Ruisleivällä on erityinen paikka suomalaisessa ruokakulttuurissa. Leipä ja viljat ovat olennainen osa Kalevalan tarinoita, jotka ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä ja historiaa.

Suomalaiset syövät eniten ruista maailmassa. Ruisleipää jopa 15 kiloa henkilöä kohden vuodessa. Ruisleivän suosio on kestänyt aikaa, ja sen muoto on muuttunut vuosien varrella. Perinteisen reikäleivän ja limpun rinnalle ovat nousseet nykyaikaisemmat palaleivät ja valmiit viipaleet vastaten paremmin nykyajan kuluttajien tarpeita ja mieltymyksiä.

Ruista viljellään Suomessa vuosittain noin 17 000–30 000 hehtaarilla. Vaikka rukiin viljelyala ei ole valtava, se on erittäin tärkeä viljelykasvi suomalaisessa maataloudessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)