Turussa lahjoitettiin UFF:lle vaatteita yli 399 000 kiloa, toiseksi eniten koko maassa

Turussa vaatteita lahjoitettiin 2,0 kiloa asukasta kohti.
Turussa vaatteita lahjoitettiin 2,0 kiloa asukasta kohti. Kuva: UFF

Suomalaiset lahjoittivat UFF:n vaatekeräykseen käytettyjä vaatteita viime vuonna noin 12 miljoonaa kiloa, mikä oli keskimäärin 2,2 kiloa asukasta kohden. Varsinais-Suomen ahkerimmat kierrättäjät löytyivät Laitilasta, jossa vaatelahjoituksia kertyi 3,9 kiloa asukasta kohti. Turussa keräyslaatikoihin tuotiin yli 399 000 kiloa vaatteita. UFF:n keräämillä varoilla tuotetaan vaatteiden keräyspalvelu kautta Suomen ja tuetaan kehitysyhteistyöhankkeita muun muassa Angolassa, Intiassa ja Mosambikissa. UFF:n tuki kehitysyhteistyölle vuonna 2023 ylsi yli kolmen miljoonan euron.

Vaikka vuonna 2023 kerättyjen vaatteiden määrä ei aivan yltänyt edellisen vuoden lukemiin, loiveni alenema kuitenkin verrattuna aiempiin pandemiavuosiin.

– Pandemiavuosien myötä vaatteiden kulutus ja sen myötä käytettyjen vaatteiden keräysmäärät laskivat, mutta nyt tuo alenema näyttää taittuvan. Lahjoitusmäärät ovat edelleen korkeita ja suomalaiset aktiivisia ja osaavia kierrättäjiä, UFF:n vaatekeräyspäällikkö Jari Töyrynen kiittelee tiedotteessa.

Säätiön vaatekeräys palvelee koko Suomessa, 280 kunnan alueella. Yli 100 000 asukkaan kaupungeista innokkaimmin vaatteita tuotiin keräyspisteisiin viime vuonna Jyväskylässä, 2,5 kiloa per asukas. Turkulaisilla jäi siihen vielä vähän kirittävää, Turussa vaatteita lahjoitettiin 2,0 kiloa asukasta kohti. Kaikkiaan Turussa lahjoitettiin vaatteita yli 399 000 kiloa, toiseksi eniten koko maassa.

Varsinais-Suomen innokkaimmat kierrättäjät löytyivät Laitilasta (3,89 kg/as), Somerolta (3,86) ja Aurasta (3,85). Valtakunnallisesti ahkerimmat kierrättäjät löytyivät tällä kertaa Itä-Suomesta, Polvijärveltä, jossa keräysastioihin kertyi vaatteita peräti 6,95 kiloa asukasta kohti. Edellisvuoteen verrattuna vaatelahjoitukset lisääntyivät Varsinais-Suomessa eniten Marttilassa, jonka keräysmäärä reilut 4 200 kiloa oli peräti 31 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Kaikkiaan Varsinais-Suomessa tuotiin UFF:n keräyslaatikoihin yli 1,2 miljoonaa kiloa vaatteita.

UFF keskittyy keräämään sellaisenaan uudelleenkäyttökelpoisia vaatteita. Uudelleenkäytettävyyden arviointi voi joskus olla hankalaa. Jos kuluttaja epäröi lahjoituksen soveltuvuutta UFF:n keräykseen, kannattaa vaate siinäkin tapauksessa tuoda keräysastiaan. UFF huolehtii lajittelusta ja uudelleenkäyttöön ohjaamisesta.

– Jos olet epävarma, mihin keräykseen viedä vaatteet, ympäristölle on aina paras vaihtoehto, että vaatteet päätyvät sellaisenaan uudelleen käytettäviksi. Nyt turhan paljon vielä käyttökelpoisia vaatteita päätyy poistotekstiilikeräykseen, Töyrynen sanoo.

Poistotekstiilien erilliskeräys alkoi Suomessa vuoden 2023 alussa. Poistotekstiilit ovat loppuun kuluneita, mutta kuivia ja puhtaita vaatteita ja kodin tekstiilejä, joita voidaan hyödyntää vielä materiaalina. Vaatteiden hyödyntäminen materiaalina uusiksi tekstiilikuiduiksi tai raaka-aineeksi muihin tuotteisiin on hyvä asia, mutta sen pitäisi kuitenkin olla vasta toissijainen vaihtoehto.

– Suomessa vaatteiden elinkaari päättyy liian usein liian varhain. Tekstiilien elinkaaren jatkuminen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan säästää luonnonvaroja ja hillitsee ilmastonmuutosta, jonka haittavaikutukset koskettavat meitä kaikkia, Töyrynen jatkaa.

UFF kerää varoja ilmastotyön ja kehitysyhteistyön hyväksi myymällä käytettyjä vaatteita. Säätiö rahoittaa vaatteiden keräyspalvelua koko Suomessa ja tukee kehitysyhteistyötä. Vuonna 2023 UFF:n tuki kehitysyhteistyölle kasvoi reilulla miljoonalla edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan tuettuja hankkeita oli 31, joita rahoitettiin yli kolmella miljoonalla eurolla.

Yhteistyöhankkeita toteutettiin vuonna 2023 Mosambikissa, Intiassa ja Angolassa. Sekä lisäksi tuettiin hankkeita Kongo DR:ssä, Malawissa, Namibiassa ja Zimbabwessa. Kohdemaissa tuettiin perusopetuksen laadun parantamista, opettajien koulutusta, ilmastonmuutokseen sopeutumista maaseudulla sekä terveyshankkeita.

TOP 5 asukaskohtainen vaatekertymä yli 100 000 asukkaan kaupungeissa

1. Jyväskylä 2,46 kiloa per asukas

2. Lahti 2,32 kiloa per asukas

3. Turku 2,02 kiloa per asukas

4. Oulu 1,81 kiloa per asukas

5. Kuopio 1,58 kiloa per asukas

TOP 10 kaupunkikohtaiset vaatekeräyskilomäärät

1. Helsinki 632 337 kiloa

2. Turku 399 015 kiloa

3. Tampere 386 277 kiloa

4. Oulu 382 482 kiloa

5. Jyväskylä 358 310 kiloa

6. Espoo 285 097 kiloa

7. Lahti 279 323 kiloa

8. Kouvola 236 591 kiloa

9. Joensuu 212 020 kiloa

10. Pori 208 604 kiloa

Varsinais-Suomen ahkerimmat kierrättäjät

1. Laitila 3,89 kiloa per asukas

2. Somero 3,86 kiloa per asukas

3. Aura 3,85 kiloa per asukas

4. Loimaa 3,28 kiloa per asukas

5. Kaarina 3,18 kiloa per asukas

6. Mynämäki 3,15 kiloa per asukas

7. Oripää 3,11 kiloa per asukas

8. Sauvo 3,10 kiloa per asukas

9. Koski 3,00 kiloa per asukas

10. Kemiönsaari 2,99 kiloa per asukas

TOP 5 asukaskohtainen vaatekeräys

1. Polvijärvi 6,95 kiloa per asukas

2. Imatra 6,36 kiloa per asukas

3. Enonkoski 6,23 kiloa per asukas

4. Multia 5,49 kiloa per asukas

5. Ylivieska 4,82 kiloa per asukas

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Keskustelu väärillä urilla

Turun raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Juha Saarikoski esitteli raitiotieratkaisuun tehtääviä selvityksiä ja kustannuksia tammikuun lopussa.

Järkiperäistä keskustelua toivottiin. Sellaista ei saatu. Turun kaupunki on 18. toukokuuta päättämässä yhdestä historiansa suurimmasta investoinnista eli raitiotiestä. Hintaa kertyy ainakin puoli miljardia euroa.

Varha hakee väistötiloja osalle Raision sairaalan toiminnoista

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) ja Tyksin käytössä olevan Raision sairaalan tiloissa on todettu korjaustarpeita. Kosteus- ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten perusteella osalle rakennusta haetaan korvaavia tiloja vuoden 2027 aikana.

Lanttu valittu vuoden maatiaiskasviksi

Lanttu on tunnettu myös näillä nimillä: räätikkä, sinikka ja juuriska.

Lanttu ( Brassica napus subsp. napobrassica ) on etupäässä Pohjoismaissa tunnettu ja viljelty juurikasvi. Lanttu kuuluu kaalien tavoin ristikukkaisiin. Se on kaksivuotinen kasvi, joka ensimmäisenä kasvuvuonna muodostaa suurikokoisen mukulan. Vuonna 2024 Suomessa saatiin lanttusatoa 11 546 miljoonaa kiloa. Suomalainen syö lanttua vain kilon vuodessa ja se pääosin joulun aikaan.

Poliisi: Kaarinalaisessa alikulkutunnelissa tapahtuneessa onnettomuudessa ei epäillä rikosta

Lounais-Suomen poliisi ei epäile rikosta Kaarinassa 27. helmikuuta tapahtuneessa onnettomuudessa, jossa lapsi joutui veden varaan alikulkutunnelissa. Poliisin mukaan asiassa ei ollut kyse kadun kunnossapidon laiminlyönnistä. Päätös perustuu Kaarinan kaupungin antamaan selvitykseen.

Turun Ekotori järjestää keräyksiä taloyhtiöille huhti- ja toukokuussa

Turun Ekotori tekee huhti- ja toukokuussa tunnin mittaisia PopUp-tavaravastaanottoja tilauksesta taloyhtiöille Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupunkialueilla.

Turun Ekotori tekee huhti- ja toukokuussa tunnin mittaisia PopUp-tavaravastaanottoja tilauksesta taloyhtiöille Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupunkialueilla, joissa kerätään uudelleenkäyttökelpoisia tavaroita kiertoon. PopUp-vastaanotolla Ekotori pyrkii tekemään tavaroiden lahjoittamisesta uudelleenkäyttöön mahdollisimman helppoa, kun vastaanotto

Furuholm: Asevientiä koskeva valvonta ulotettava myös aseiden tuontiin

Puolustusvaliokunta sai keskiviikkona valmiiksi mietintönsä kansalaisaloitteesta koskien puolustushankintojen sääntelyä. Puolustusvaliokunta ei ollut aloitteen kannalla. Kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Timo Furuholm (vas.) tukee kansalaisaloitetta ja jätti mietintöön vastalauseen. Vasemmistoliiton mielestä ulkopoliittisen- ja ihmisoikeusarvioinnin sekä humanitaarisen oikeuden tavoitteiden huomioimisen tulisi olla osa kaikkea asekauppaa, ei vain asevientiä.

Turun Voimamiesten nuorille painijoille alkuvuonna kuusi SM-mitalia ja kolme edustuspaikkaa PM-kisoihin

Roope Rusi.

Turun Voimamiesten nuoret urheilijat ovat saavuttaneet alkuvuoden aikana neljän ikäluokan Suomen mestaruuskisoissa kuusi mitalia. Kevät huipentuu tulevana viikonloppuna, kun kolme SM-mitalisteista suuntaan Suomen maajoukkueen mukana Pohjoismaiden mestaruuskisoihin (PM-kisat Nykøbing Falster, Tanska, kreikkalais-roomalainen paini, alle 17-vuotiaat ja alle 20-vuotiaat, naispaini alle 17-vuotiaat).

Noin 34 500 opiskelijan vuosituloraja ylittyi viime vuonna – tuen takaisinperinnältä voi välttyä palauttamalla opintotukea huhtikuun loppuun mennessä

Arviolta 34 500 opiskelijan opintotuen tuloraja ylittyi viime vuonna. Jos tuloraja ylittyi, opiskelija voi palauttaa oma-aloitteisesti viime vuoden liikaa maksetun opintotuen. Viimeinen päivä palauttaa opintotukea viime vuodelta on torstaina 30. huhtikuuta. Korkeakouluopiskelijat saavat oma-aloitteisesti palauttamansa opintotukikuukaudet myös takaisin käyttöönsä.

Metsien terveyslannoitusta tehtiin ennätyksellisen paljon viime vuonna

Tuhkalannoitusta talvella.

Terveyslannoituksia tehtiin metsätalouden metka-tuella noin 18 400 hehtaarilla viime vuonna. Lannoituspinta-ala kasvoi noin 8 000 hehtaarilla edellisvuodesta. Metsien terveyslannoituksella korjataan puiden kasvuhäiriöitä ja samalla lisätään metsien kasvua ja hiilinielua.

YTN antoi uuden lakkovaroituksen ja julisti venymiskiellon kaikkiin ammattikorkeakouluihin

Ylemmät Toimihenkilöt YTN antoi keskiviikkona uuden lakkovaroituksen ammattikorkeakoulujen työehtokiistassa ja julisti samalla venymiskiellon koko alalle.

Rosanna Blomster-Bröckl palaa kansanedustaja Sandra Bergqvistin eduskunta-avustajaksi

Rosanna Blomster-Bröckl.

Rosanna Blomster-Bröckl on kansanedustaja Sandra Bergqvistin (r.) uusi eduskunta-avustaja. Blomster-Bröckl on aiemmin toiminut sekä liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistin, että opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) erityisavustajana. Hän on aiemmin työskennellyt myös Bergqvistin eduskunta-avustajana.

Sofia Virta: Hallituksen politiikan seurauksena pian lähes joka kuudes lapsi Suomessa elää köyhyydessä

Vihreät on mukana Vasemmistoliiton jättämässä välikysymyksessä köyhyydestä. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran mukaan hallitus tekee kohtalokkaan virheen, kun se syventää kuiluja suomalaisten välillä epävarmassa ajassa.

Turun kirjastoissa juhlitaan Lukuviikkoa

Jasmine Westerlund.

Turun kaupunginkirjasto täyttyy tapahtumista, kirjavinkeistä ja lukemisesta valtakunnallisen Lukuviikon aikana 20.–26. huhtikuuta. Tämän vuoden Lukuviikon teema on lukemaan oppiminen ja Lukeminen on juhla. Kirjasto haluaa muistuttaa kuinka lukeminen ja lukutaito ovat ilo ja etuoikeus.

Keväinen kohtaamistapahtuma Turun konserttitalolla

Turun kaupungin työllisyyspalvelut järjestää ensimmäistä kertaa Valoa ja voimaa -tapahtuman työkykypalveluiden asiakkaille 9. huhtikuuta kello 12–15 Turun konserttitalolla. Tapahtuma tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden kohdata muita työnhakijoita, jutella asiantuntijoiden kanssa ja löytää uusia voimavaroja arkeen ja työnhakuun.

Kasvomurtuma voi peittää alleen vakavan oheisvamman

Linda-Lotta Kokko.

EHL Linda-Lotta Kokon väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kasvomurtumapotilaiden oheisvammoja ja niiden riskitekijöitä. Kasvomurtumapotilaat ovat monimuotoinen potilasryhmä, jonka vammat vaihtelevat yksinkertaisista, hyväasentoisista murtumista aina vaikeisiin kasvoluiden pirstaleisiin monimurtumiin. Vaikeimmissa tapauksissa tarvitaan vaativia kirurgisia korjauksia sekä pitkiä teho- ja sairaalahoitojaksoja.

Poliisi kerää aseita ja räjähteitä Lounais-Suomessa

Lounais-Suomen poliisi järjestää ase- ja räjähdekeräyksen. Huhtikuun lopussa toteutettavalla keräyksellä poliisi auttaa kansalaisia turvallisesti hankkiutumaan eroon tarpeettomista, luvattomista sekä epäkuntoisista aseista ja räjähteistä.

Turun seudulle kattava reaaliaikainen veden laadun seurantajärjestelmä

Meriveden pintalämpötilan mittausasema.

Turun rannikkoseudun veden laadun vaihteluista piirtyy tarkempi kuva, kun Turun AMK:n perustama reaaliaikainen seurantajärjestelmä on otettu käyttöön. Jatkuvatoimiset sensorit tuottavat avointa tietoa, jota voidaan hyödyntää vesiensuojelussa ja maankäytön suunnittelussa. Uimavesien lämpötila, sinilevät ja muut veden laatutiedot kiinnostanevat myös Saaristomeren rannikoilla ja alueen järvillä liikkuvaa yleisöä.

Eurojackpotista miljoonavoitto Ruskoon

Tiistai-iltana Suomi sai kuusi uutta miljonääriä Veikkauksen peleistä. Eurojackpotin viiden miljoonan euron päävoitto osui viiden osuuden porukkapeliin, jossa on voittajia eri puolelta Suomea. Tiistain Milli-pelistä osui miljoonan euron päävoitto Ranualle.

Näköislehti

Urheilu

Turun Voimamiesten nuorille painijoille alkuvuonna kuusi SM-mitalia ja kolme edustuspaikkaa PM-kisoihin

Roope Rusi.

Turun Voimamiesten nuoret urheilijat ovat saavuttaneet alkuvuoden aikana neljän ikäluokan Suomen mestaruuskisoissa kuusi mitalia. Kevät huipentuu tulevana viikonloppuna, kun kolme SM-mitalisteista suuntaan Suomen maajoukkueen mukana Pohjoismaiden mestaruuskisoihin (PM-kisat Nykøbing Falster, Tanska, kreikkalais-roomalainen paini, alle 17-vuotiaat ja alle 20-vuotiaat, naispaini alle 17-vuotiaat).

Turun Pallokerhon värit ensi kaudella futsalin kahdella korkeimmalla sarjatasolla

TPK2 varmisti sarjanousunsa Hämeenlinnassa maanantaina.

Turun Pallokerhon kakkosjoukkue, TPK2, varmisti maanantaina 6. huhtikuuta Nokialla sarjanousun miesten toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Futsal-Ykköseen. Seuran edustusjoukkue on jo pelannut viisi kautta putkeen korkeimmalla sarjatasolla Futsal-Liigassa.

SBS Wirmo voiton päässä liiganoususta

SBS Wirmo hävisi Superfinaalissa SPV:lle mutta on nyt yhden voiton päässä noususta naisten F-liigaan.

SBS Wirmo löi naisten salibandyn F-liigan karsinnassa kotonaan PSS:n 5–1 ja on enää voiton päässä ensi kauden liigasta johtaessaan ottelusarjaa 2–0.

Otteluanalyysi: Inter pysähtyi VPS:n lihamuuriin

Juuso Hämäläinen oli Interin parhaimmistoa.

Mestarisuosikiksi nostettu Inter aloitti Veikkausliigan Kupittaalla tahmeasti. Vaasan Palloseura pysäytti Interin maalittomaan tasapeliin. Tulos oli pettymys kotiyleisölle. Maalitilanteilla ei mässäilty.

Turun Moottorikerhon perustamisesta sata vuotta

Turun Moottorikerhon Jaakko Lehmuskoski (2) vauhdissa motocrossin SM-osakilpailussa Turun Artukaisissa vuonna 1964.

Turun Moottorikerhon perustamisesta on kulunut sata vuotta. Suomen vanhimpiin moottoriurheiluseuroihin lukeutuvan Turun Moottorikerhon toiminta peilaa koko maamme moottoripyöräurheilun kehitystä.

Kymmenvuotias Hertta Karvonen debytoi Metsämäen perheraveissa

Hertta Karvonen ja Matilda Korpi.

Metsämäen raviradalla järjestetetään pitkäperjantaina ilmaiset perheravit. Päivän aikana nähdään myös monelle nuorelle ohjastajalle ensimmäisiä kilpailuja. Yksi heistä on pian kymmenen vuotta täyttävä Hertta Karvonen .