Kysely: Mitä kauempana tuulivoimalat sijaitsevat, sitä paremmin ne hyväksytään

Tuulivoimapuistojen etäinen sijainti lisää myönteistä suhtautumista niihin ja tuulivoimaan, kertoo kansalaiskyselyyn pohjaava tuore tutkimus. Käytössä jo olevat tuulivoimalat koetaan hyväksyttävämpinä kuin vasta suunnitteilla olevat. Tuulivoimalat hyväksytään paremmin kodin kuin loma-asunnon läheisyyteen, mikä saattaa tuoda hankaluuksia voimaloiden sijoittamiseen erityisesti alueilla, joilla on paljon loma-asutusta.

Suomessa tuulivoiman tuotannon odotetaan vähintään kolminkertaistuvan tulevina vuosikymmeninä. Tuulivoimalla voidaan osittain ratkaista ilmastonmuutoksen ja energiariippuvuuden pitkän aikavälin haasteita, mutta lyhyen aikavälin seuraukset ihmisten arjessa vaikuttavat tuulivoiman hyväksyttävyyteen. Hyväksyttävyyden puute puolestaan saattaa hidastaa uusien tuulipuistojen perustamista.

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin tuulivoimaloiden sijaintietäisyyden vaikutusta siihen, kuinka hyväksyttävänä tuulivoimaa pidetään. Tutkimusaineisto kerättiin kansalaiskyselyllä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa eli maakunnissa, jotka ovat tuulivoimakeskittymiä ja joiden väestötiheys on suomalaisittain suurehko. Huomioon otettiin vastaajien kodin sekä mahdollisen loma-asunnon ympäristöissä olevat tuulivoimalat sekä suunnitteluvaiheessa olevat voimalat.

Tuulivoimalat koettiin hyväksyttävämpinä vakituisen kodin lähipiirissä kuin loma-asunnon läheisyydessä, mikä yllätti tutkijatkin.

– Mitä todennäköisimmin tulokseen vaikuttivat erilaiset elämäntyylit näissä kahdessa paikassa. Vakituisessa kodissa ihmisten arki on hyvin riippuvaista teknologiasta ja sähköntuotannosta, joten on loogista hyväksyä ratkaisuja, jotka ylläpitävät teknologiasta riippuvaista elämäntapaa. Monelle loma-asumisen ideaali puolestaan on viettää yksinkertaista elämää luonnossa ja paeta tekniikasta riippuvaisia päivittäisiä toimintoja, pohtii tutkimusprofessori Eija Pouta Lukesta tiedotteessa.

Loma-asuminen luokin haasteita esimerkiksi kunnille: kuinka ottaa oikeudenmukaisesti huomioon sekä asutus että loma-asutus sijaintipäätöksissä? Kuunnellaanko päätöksissä vakituista asujaa vai lyhyen aikaa vuodesta mökillään olevaa loma-asujaa?

– Kyselyn tulokset viittaavat siihen, että ihmiset eivät halua tuulipuistohankkeita lähelleen riippumatta siitä, onko heillä itsellään arkipäivän kulkureiteiltä näkymiä puistoihin. Todennäköisesti ihmiset ovat huolissaan hankkeiden vaikutuksesta heidän omaisuutensa arvoon tai vaikkapa kyläyhteisöön, arvelee Pouta.

Tuulivoimaloiden hyväksyttävyys pohjaa käsityksiin voimaloiden vaikutuksista. Maantieteellisen etäisyyden kasvaessa vastaajien suhtautumisessa painottuivat enemmän kuva tuulivoimasta puhtaana energiamuotona ja tulevaisuuden energiantuotannon mahdollisuudet. Lyhyemmillä etäisyyksillä suhtautumisessa painottuivat paikalliset konkreettiset vaikutukset. Kielteisiä käsityksiä olivat muun muassa tuulivoimaloiden vaikutukset ulkoiluympäristöön ja maa- ja metsätalouden mahdollisuuksiin sekä vaikutukset eläinten elinolosuhteisiin. Tavanomaisesta oletuksesta poiketen maisemavaikutukset saatettiin kokea myös myönteisinä.

Käytössä jo olevat tuulivoimalat koettiin hyväksyttävämpänä kuin vasta suunnitteilla olevat eli asenteet muuttuvat myönteiseen suuntaan ihmisten tottuessa tuulipuistoihin ja ajatukseen niistä. Toteutuksen myötä konkretia kasvaa ja osa uhkakuvista saattaa väistyä.

Suomessa turbiinien tiheys on edelleen melko alhainen ja etäisyydet lähimpiin tuuliturbiineihin ovat suhteellisen korkeita verrattuna useisiin muihin Itämeren alueen maihin kuten Saksaan tai Tanskaan.

– Suomessa tuulivoimaloita on ollut tähän saakka mahdollista sijoittaa melko syrjäisille ja harvaan asutuille alueille. Sen vuoksi mukana oli vähän vastaajia, joiden asunto tai loma-asunto on aivan tuulipuistojen välittömässä läheisyydessä. Myös lähellä voimaloita asuvien asenteita pitäisi saada jatkossa mitattua, sanoo Pouta.

Tutkimus liittyy laajempaan, Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokokonaisuuden rahoittamaan LandUseZero-hankkeeseen, jonka aiemmat tulokset ovat näyttäneet tuulivoimalla olevan vaikutuksia biodiversiteettiin. Tulokset kannustavat etsimään tuulivoimalle sijoituspaikkoja luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta vähemmän tärkeiltä alueilta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Älä vaihda rikkoutunutta rengasta itse juhannusliikenteessä

Rengasrikko on yksi yleisimmistä matkan keskeytymisen syistä myös juhannusliikenteessä. Vaikka renkaan osaisikin vaihtaa itse ja vararengas autosta löytyisi, niin työ on syytä jättää ammattilaiselle. Tien pientareella kyykkiminen ilman asianmukaista suojaa on hengenvaarallista.

Juhannus tuo vesillekin ruuhkaa

Moni suuntaa nauttimaan Suomen suvesta ja keskikesän juhlasta vesille. Jotta veneily sujuisi turvallisesti, vastuu toiminnasta on veneessä yhdellä henkilöllä eli päälliköllä. Ennen vesille lähtöä on hyvä kerrata päällikön tärkeimmät vastuut sekä varmistaa, että ”Varoitukset veneilijöille” -tiedotteet on huomioitu ja väistämissäännöt ovat hallussa.

Hovirinnan rannassa juhannusohjelmaa koko perheelle

Saunaravintola Kaarna ja kaarinalainen Laulusaari toteuttavat yhteistyössä kaikenikäisille sopivaa ohjelmaa juhannusviikonloppuna Saunaravintola Kaarnassa, Hovirinnan rannassa, Kaarinassa. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Lounais-Suomen poliisi valvoo juhannusliikennettä maalla ja merellä

Juhannuksen menoliikenteen odotetaan olevan Lounais-Suomessa vilkkaimmillaan torstaina iltapäivällä, ja tiet voivat ajoittaisesti ruuhkautua myös juhannusaattona aamupäivällä. Lounais-Suomen poliisi valvoo liikennettä vesillä sekä maanteillä ja kehottaa varaamaan matkantekoon riittävästi aikaa ja malttia.

Naantalin kaupungin suuret tietyöurakat valmistuivat keskustassa ja Ruonan yhdystiellä

Urakoitsija luovutti Kaivokadun kunnallistekniikan rakentamisurakan kaupungille keskiviikkona. Ruonan yhdystien ja Rautakadun kiertoliittymäurakka luovutettiin tilaajalle jo aiemmin kesäkuussa. Suuret tietyöt ovat nyt viimeistelyjä vaille valmiit.

Veitsi heilui Haritussa –  45-vuotias mies vangittu tapon yrityksestä epäiltynä

Lounais-Suomen poliisi sai myöhään tiistai-iltana hätäkeskukselta hälytystehtävän Turun Haritussa sijaitsevaan kerrostaloasuntoon, josta kuului ilmoituksen mukaan kovaa meteliä.

Kauppahallin kortteliin ehdotetaan 10-kerroksista uudisrakennusta

Kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan kaupunkiympäristölautakunnan 2. kesäkuuta tekemään päätökseen, joka koski Kauppahallin korttelin asemakaavaluonnoksen muutosta. Esitys tuotiin kaupunginhallituksen käsittelyyn 18. kesäkuuta.

Haritussa ex-puolisonsa murhanneelle 42-vuotiaalle miehelle elinkautinen vankeusrangaistus

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 42-vuotiaan miehen elinkautiseen vankeusrangaistukseen Turun Haritussa 3. maaliskuuta 2026 tehdyistä entisen puolisonsa murhasta ja 13-vuotiaan tyttärensä pahoinpitelystä sekä aiemmin vuosina 2024 ja 2025 tehdyistä törkeästä seksuaalisesta kajoamisesta lapseen ja seksuaalisesta kajoamisesta. Mies tunnusti oikeudenkäynnissä tyttärensä pahoinpitelyn ja aiheuttaneensa enti-sen puolisonsa kuoleman mutta kiisti jälkimmäisen teon murhana. Seksuaalirikokset mies kiisti kokonaan.

Turku hakee bussikartelliin osallistuneilta miljoonakorvauksia

Turun kaupunki nostaa vahingonkorvauskanteen bussiyhtiöiden kartellista. Kanne jätetään Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen kesäkuun aikana. Kaupunki vaatii kartelliin osallisilta korvauksia yhteensä noin 11,8 miljoonaa euroa korkoineen. Kartellissa olivat mukana LS-Liikennelinjat, Jalon Liikenne, Kunnon Kuskit, Linjaliikenne Nyholm, No Wheels, Savonlinja ja Lehtisen Linja.

Uusi vuokrakerrostalo valmistunut Kirstinpuistoon

Turun Kirstinpuistoon, osoitteeseen Ruissalontie 12b, on valmistunut Avain Asuntojen uusi seitsenkerroksinen vuokratalo, joka tuo alueelle 61 uutta kotia. Rakennus on osa Kirstinpuiston monimuotoista korttelikokonaisuutta, jonka arkkitehtuuriin on haettu vaikutteita naapuritontin vanhan saippuatehtaan funktionaalisesta tyylistä. Hankkeen urakoi Aura Rakennus Länsi-Suomi Oy.

Varha ja elinkeinoelämä tiivistävät yhteistyötään

Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha), Turun kauppakamari ja Varsinais-Suomen Yrittäjät ovat sopineet, että ne perustavat kolmiportaisen yhteistyöfoorumin tiivistämään vuoropuhelua ja yhteistyötä Varhan ja alueen yritysten välillä. Tavoitteena on lisäksi kehittää Varhan palveluntarjontaa, parantaa markkinavuoropuhelua ja hankintoja sekä ylläpitää toimivaa markkinaa.

Turku jatkaa inklusiivista perusopetukseen valmistavaa opetusta

Turun perusopetuksessa pilotoitiin lukuvuonna 2025–2026 inklusiivista perusopetukseen valmistavaa opetusta. Mallia on nyt päätetty jatkaa ja kehittää edelleen myös tulevana lukuvuonna.

Turun ja saariston matkailukesä on käynnistynyt vahvasti

Turun ja saariston matkailukesä 2026 on käynnistynyt lupaavasti. Kansainväliset matkailijat ovat näkyneet alueella jo heti alkukesästä lähtien, ja näkymät tulevaan kauteen ovat positiiviset.

Valaistustyö Länsikaarella heinäkuun alulle

Valaistustyö Länsikaarella välillä Messukentänkatu-Artukaistentie alkaa 17. kesäkuuta ja päättyy 3. heinäkuuta. Yksi ajokaista pois käytöstä työmaan kohdalla. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Kiekko-TPS:lle 1,4 miljoonan euron tappiot viime kaudesta

HC TPS Turku Oy:n yhtiökokous vahvisti 16. kesäkuuta tilikauden 2025–2026 tilinpäätöksen. HC TPS Turku Oy konsernin tilikauden 2025–2026 tulos tappiollinen. Konsernin tilikauden tappio oli 1 438 785 euroa ja liikevaihto 11 151 052 euroa.

Kupittaan kärjen kannen paalutustyöt junaradan alueelle juhannuksen jälkeen

Kupittaan kärkeen rakennettavan joukkoliikennekannen suurpaalutustyöt etenevät junaradan alueelle juhannuksen jälkeen. Rata-alueella tehdään melua ja tärinää aiheuttavia paalutus- ja tukiseinätöitä myös yöaikaan 29. kesäkuuta alkaen noin kolmen viikon ajan.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen yt-neuvottelut päättyneet – enintään seitsemän henkilöä irtisanotaan

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksessa aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut tuotannollisista ja taloudellisista syistä toukokuun alussa. Neuvotteluesityksen mukaan yt-neuvottelut olisivat voineet johtaa enimmillään 33 henkilön irtisanomiseen. Neuvotteluiden myötä irtisanomisten määrää saatiin vähennettyä ja työnantaja arvioi neuvotteluiden jälkeen joutuvansa irtisanomaan yhteensä enintään seitsemän henkilöä.

Näköislehti

Urheilu

Pelaajamäärän kasvu toi golf-kentille lieveilmiöitä

Golf on kasvattanut viime vuosina harrastajamääriään. Lajin pariin on tultu muun muassa suomalaisten pelaajien kansainvälisen menestyksen vetäminä.

Golf on houkutellut viime vuosina runsaasti uusia harrastajia. Uusien harrastajien tuleminen lajin pariin ei ole kuitenkaan sujunut täysin kivuttomasti. Helsingin Sanomat käsitteli toukokuussa ilmestyneessä jutussaan perinteisen golf-etiketin huomiotta jättämistä pääkaupunkiseudulla.

Otteluanalyysi: KuPS haki täydet pisteet Kupittaalta

TPS kärsi ensimmäisen kotitappionsa liigassa tällä kaudella, kun KuPS haki täydet pisteet Kupittaalta. Vaikka kotijoukkue ei ihmeitä esittänytkään, jossiteltavaa jätti KuPSin ensimmäinen maali, joka ei ainakaan montaa milliä maaliviivan yli käynyt.

Kiekko-TPS:lle 1,4 miljoonan euron tappiot viime kaudesta

HC TPS Turku Oy:n yhtiökokous vahvisti 16. kesäkuuta tilikauden 2025–2026 tilinpäätöksen. HC TPS Turku Oy konsernin tilikauden 2025–2026 tulos tappiollinen. Konsernin tilikauden tappio oli 1 438 785 euroa ja liikevaihto 11 151 052 euroa.

Sisu Salminen nimetty nyrkkeilyn U19-joukkueeseen

Sisu Salminen.

Turun Urheiluliiton kasvatti, nyrkkeilijä Sisu Salminen on nimetty U19 EM-joukkueeseen. Kilpailut pidetään 11.–22. elokuuta Loznicassa Serbiassa. Heinäkuun alussa Salminen suuntaa harjoittelemaan Irlantiin sekä kilpailemaan Dubliniin Monkstown Box Cupiin.

Åboraakkeli: Salibandy rugbyn tiellä?

Viime viikonloppuna pelattiin Espanjassa kolmella kolmea vastaan salibandyn MM-kisat. Suomikin oli mukana sekä miehissä että naisissa. Miesten joukkueessa oli useammankin seuran pelaajia, mutta naisille kyseessä oli Eräviikinkien luokkaretki.

Suomalaisnaiset pääsivät yleisurheiluun kunnolla vasta 1970-luvulla

Viime vuosina Suomen yleisurheilun isoimmat kansainväliset menestysodotukset ovat kohdistuneet Wilma Heltelään ja muihin naishuippuihin.

– Suomi oli aikansa yleisurheilun suurvalta, joka on edelleen hyvin korkealla esimerkiksi kesäolympialaisten yleisurheilun kaikkien aikojen mitalitaulukossa, mutta se maine luotiin miesten urheilulla, toteaa kulttuurihistorioitsija Seppo Heikkinen .