Kysely: Mitä kauempana tuulivoimalat sijaitsevat, sitä paremmin ne hyväksytään

Tuulivoimapuistojen etäinen sijainti lisää myönteistä suhtautumista niihin ja tuulivoimaan, kertoo kansalaiskyselyyn pohjaava tuore tutkimus. Käytössä jo olevat tuulivoimalat koetaan hyväksyttävämpinä kuin vasta suunnitteilla olevat. Tuulivoimalat hyväksytään paremmin kodin kuin loma-asunnon läheisyyteen, mikä saattaa tuoda hankaluuksia voimaloiden sijoittamiseen erityisesti alueilla, joilla on paljon loma-asutusta.

Suomessa tuulivoiman tuotannon odotetaan vähintään kolminkertaistuvan tulevina vuosikymmeninä. Tuulivoimalla voidaan osittain ratkaista ilmastonmuutoksen ja energiariippuvuuden pitkän aikavälin haasteita, mutta lyhyen aikavälin seuraukset ihmisten arjessa vaikuttavat tuulivoiman hyväksyttävyyteen. Hyväksyttävyyden puute puolestaan saattaa hidastaa uusien tuulipuistojen perustamista.

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin tuulivoimaloiden sijaintietäisyyden vaikutusta siihen, kuinka hyväksyttävänä tuulivoimaa pidetään. Tutkimusaineisto kerättiin kansalaiskyselyllä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa eli maakunnissa, jotka ovat tuulivoimakeskittymiä ja joiden väestötiheys on suomalaisittain suurehko. Huomioon otettiin vastaajien kodin sekä mahdollisen loma-asunnon ympäristöissä olevat tuulivoimalat sekä suunnitteluvaiheessa olevat voimalat.

Tuulivoimalat koettiin hyväksyttävämpinä vakituisen kodin lähipiirissä kuin loma-asunnon läheisyydessä, mikä yllätti tutkijatkin.

– Mitä todennäköisimmin tulokseen vaikuttivat erilaiset elämäntyylit näissä kahdessa paikassa. Vakituisessa kodissa ihmisten arki on hyvin riippuvaista teknologiasta ja sähköntuotannosta, joten on loogista hyväksyä ratkaisuja, jotka ylläpitävät teknologiasta riippuvaista elämäntapaa. Monelle loma-asumisen ideaali puolestaan on viettää yksinkertaista elämää luonnossa ja paeta tekniikasta riippuvaisia päivittäisiä toimintoja, pohtii tutkimusprofessori Eija Pouta Lukesta tiedotteessa.

Loma-asuminen luokin haasteita esimerkiksi kunnille: kuinka ottaa oikeudenmukaisesti huomioon sekä asutus että loma-asutus sijaintipäätöksissä? Kuunnellaanko päätöksissä vakituista asujaa vai lyhyen aikaa vuodesta mökillään olevaa loma-asujaa?

– Kyselyn tulokset viittaavat siihen, että ihmiset eivät halua tuulipuistohankkeita lähelleen riippumatta siitä, onko heillä itsellään arkipäivän kulkureiteiltä näkymiä puistoihin. Todennäköisesti ihmiset ovat huolissaan hankkeiden vaikutuksesta heidän omaisuutensa arvoon tai vaikkapa kyläyhteisöön, arvelee Pouta.

Tuulivoimaloiden hyväksyttävyys pohjaa käsityksiin voimaloiden vaikutuksista. Maantieteellisen etäisyyden kasvaessa vastaajien suhtautumisessa painottuivat enemmän kuva tuulivoimasta puhtaana energiamuotona ja tulevaisuuden energiantuotannon mahdollisuudet. Lyhyemmillä etäisyyksillä suhtautumisessa painottuivat paikalliset konkreettiset vaikutukset. Kielteisiä käsityksiä olivat muun muassa tuulivoimaloiden vaikutukset ulkoiluympäristöön ja maa- ja metsätalouden mahdollisuuksiin sekä vaikutukset eläinten elinolosuhteisiin. Tavanomaisesta oletuksesta poiketen maisemavaikutukset saatettiin kokea myös myönteisinä.

Käytössä jo olevat tuulivoimalat koettiin hyväksyttävämpänä kuin vasta suunnitteilla olevat eli asenteet muuttuvat myönteiseen suuntaan ihmisten tottuessa tuulipuistoihin ja ajatukseen niistä. Toteutuksen myötä konkretia kasvaa ja osa uhkakuvista saattaa väistyä.

Suomessa turbiinien tiheys on edelleen melko alhainen ja etäisyydet lähimpiin tuuliturbiineihin ovat suhteellisen korkeita verrattuna useisiin muihin Itämeren alueen maihin kuten Saksaan tai Tanskaan.

– Suomessa tuulivoimaloita on ollut tähän saakka mahdollista sijoittaa melko syrjäisille ja harvaan asutuille alueille. Sen vuoksi mukana oli vähän vastaajia, joiden asunto tai loma-asunto on aivan tuulipuistojen välittömässä läheisyydessä. Myös lähellä voimaloita asuvien asenteita pitäisi saada jatkossa mitattua, sanoo Pouta.

Tutkimus liittyy laajempaan, Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokokonaisuuden rahoittamaan LandUseZero-hankkeeseen, jonka aiemmat tulokset ovat näyttäneet tuulivoimalla olevan vaikutuksia biodiversiteettiin. Tulokset kannustavat etsimään tuulivoimalle sijoituspaikkoja luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta vähemmän tärkeiltä alueilta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Sirén: EU ja Intia sopivat vapaakaupasta – jopa kahden miljardin kuluttajan markkinat avaavat Suomelle kasvun mahdollisuuksia

Euroopan unioni ja Intia ovat päässeet sopimukseen historiallisesta vapaakauppasopimuksesta, joka luo jopa kahden miljardin ihmisen yhteiset markkinat. Kyseessä on maailman suurimpiin lukeutuva kauppasopimus, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus Euroopan ja Suomen talouskasvuun.

Suomalaisten luottamus sähkön hinnan tasaantumiseen näkyy sopimusvalinnoissa

Sähkövertailu.fi analysoi viime vuoden viimeisen vuosineljänneksen sähkösopimusdataa ja vertasi sitä vuoden 2024 viimeisen vuosineljänneksen sähkösopimustietoihin.

Gunilla Widénistä Åbo Akademin rehtori

Åbo Akademin hallitus on tiistaina valinnut professori Gunilla Widénin Åbo Akademin uudeksi rehtoriksi. Widén on toiminut vt. rehtorina viime huhtikuusta lähtien. Uuden rehtorin toimikausi on 1.8.2026–31.7.2031.

Martat kutsuvat soppapöytään ympäri Suomen

Tapahtumien erikoisuutena on ripotebaari, jonka avulla jokainen voi viimeistellä annoksensa oman makunsa mukaan.

Marttojen alkuvuoden Martan soppapöytä -kampanja kutsuu ihmiset yhteisen pöydän ääreen ympäri Suomen. Paikalliset marttayhdistykset järjestävät kaikille avoimia tapahtumia, joissa keitto toimii keskustelun avaajana ja matalan kynnyksen tapana tutustua marttatoimintaan.

Tilastokeskus: Työttömyys jatkoi nousuaan joulukuussa

Työttömyystilanne pysyi synkkänä joulukuussa: 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 10,7 prosenttia. Luku oli aavistuksen korkeampi kuin kuukautta aiemmin ja jälleen korkein nykyisessä, vuodesta 2009 alkavassa trendisarjassa.

Ukko-Pekka vuoden paras K-Supermarket

Kauppiaina K-Supermarket Ukko-Pekassa ovat toimineet reilun vuoden takaisesta avaamisesta lähtien Jari ja Elina Lehto.

Naantalin K-Supermarket Ukko-Pekka on palkittu vuoden 2025 parhaana K-Supermarket-kauppana Suomessa. Kauppa palkittiin myös alueellisesti Varsinais-Suomen parhaana K-Supermarketina.

Meriaura tilaa uuden sukupolven kansilastialuksen

Meriaura on solminut sopimuksen Jiangsu Zhenjiang shipyard (Group) CO., LTD -telakan kanssa uuden kansilastialuksen rakentamisesta. Sopimuksen mukaan alus luovutetaan vuoden 2028 alkuun mennessä. Tilattu alus on 120 metriä pitkä ja 21,6 metriä leveä, kantavuudeltaan 6 800 tonnin 1A-jääluokan DP2-alus.

J. S. Bachin H-molli-messu palaa vielä kerran Turun tuomiokirkkoon

Johann Sebastian Bachin (1685–1750) uran loppupuolen järkälemäistä mestariteosta eli H-molli-messua pidetään usein Bachin musiikillisena testamenttina. Teos kuullaan kamarikuoro Key Ensemblen ja Suomalaisen barokkiorkesterin yhteistuotantona johtajanaan Jutta Seppinen . Mukana lisäksi loistelias solistikaarti sekä vaihtuvia tanssijoita Salon ja Hämeenlinnan konserteissa.

Jäkärlän minibussipaloa tutkitaan tuhotyönä, epäilty otettu kiinni

Lounais-Suomen poliisi epäilee 26-vuotiaan miehen sytyttäneen anastamansa minibussin tuleen Jäkärlässä maanantaina. Viranomaiset saivat maanantaina noin kello yhden aikaan iltapäivällä ilmoituksen Jäkärlän kaupunginosassa Talolankadulla palavasta minibussista. Autokatoksessa roihunnut bussi oli varastettu aiemmin samana päivänä Runosmäestä.

Autoveron tuotto laski 22 miljoonaa euroa viime vuonna

Verohallinnon tuoreiden tilastojen mukaan autoveron tuotto valtiolle oli viime vuonna yhteensä 276 miljoonaa euroa, mikä on noin 22,3 miljoonaa euroa (-7,5 %) vähemmän kuin vuonna 2024. Verotettujen ajoneuvojen lukumäärä laski edellisvuoteen verrattuna noin 1 200:lla (-0,9 %), ja oli noin 133 000.

Varhan näytteenottoon voi varata ajan Varha-sovelluksen avulla

Verkkoajan varauspalvelut laajenevat Varha-sovelluksessa. Sovelluksen kautta saa varattua ajan esimerkiksi Tyks Laboratorioiden näytteenottoon. Chatin ja kiireettömien viestien avulla saa neuvontaa esimerkiksi näytteenottoon ja kuvantamistutkimuksiin valmistautumiseen.

Retkeilyleffojen viikko Turussa

Ilona Mikkonen ja Kuu vaeltavat Urho Kekkosen kansallispuistossa.

Taiteen talon elokuvateatteri Kino Kilta Turussa on retkeilyleffojen ystävän tukikohta helmikuun ensimmäisellä viikolla. Tiistain 3. helmikuuta RetkiKinossa lähdetään kolmen yksinvaeltajan matkaan talviseen luontoon.

Tiina Pelkonen Auran uudeksi kunnanjohtajaksi

Auran kunnanvaltuusto valitsi maanantaina 26. tammikuuta kunnan uudeksi kunnanjohtajaksi yksimielisesti Tiina Pelkosen . Pelkonen on tällä hetkellä Punkalaitumen kunnanjohtajana. Varasijalle valtuusto valitsi yksimielisesti Susanne Laaksosen .

Valtuustoryhmiltä solidaarisuutta kurdeille

Nicke Wulff (r.), Timo Furuholm (vas.), Berhan Ahmadi (sd.), Perttu Helin (kesk.), Niina Ratilainen (vihr.), Juha Anttila (ps.), Tawar Salari (sd.) ja Elina Ruohonen (kok.) asettuivat maanantaina valtuuston kokouksen yhteydessä ryhmäkuvaan osoittaakseen solidaarisuutta kurdeille.

Syyrian keskushallinnon joukot ja kurdijohtoiset SDF-joukot ovat käyneet alkuvuoden aikana taisteluita Koillis-Syyriassa. Kurdit ovat joutuneet vetäytymään monilta alueilta ja tuhansia on joutunut pakenemaan taisteluja.

Eeva-Johanna Eloranta jätti valtuustoaloitteen oppilaiden keskittymiskyvyn parantamisesta

Kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on jättänyt Turun kaupunginvaltuustolle valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Turun kouluissa ja oppilaitoksissa otetaan käyttöön tietoisuustaitojen hyödyntäminen ja että opettajia koulutetaan ottamaan tietoisuustaitomenetelmiä käyttöön. Elorannan mukaan kansainvälisen tutkimuksen mukaan tietoisuustaitojen hyödyntäminen hyödyntää sekä oppilaiden oppimista, että opettajien työtä.

Valokuvassa oluen fantasiamaailma

Markus Lehto, Body Malts.

Valokuvaaja Markus Lehto järjestää Turussa ravintola 5piste5:ssä yksityisnäyttelyn olutaiheisista valokuvistaan 3.2.–14.3. Kuvien aiheet on ammennettu käsityöoluiden etiketeistä ja nimistä. Ihminen on keskeisessä roolissa.

Furuholm: Ulkomaisen työvoiman riistoon reagoitava Turussa

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa ryhmäaloitteen, jossa vaaditaan Turun kaupunkia selvittämään ja estämään mahdollista työperäistä hyväksikäyttöä kaupungin omissa hankkeissa ja kilpailutuksissa.

Raitsikan hinta nousi yli puoleen miljardiin euroon

12 kilometrin mittaisen raitiotien rakentaminen kaupunkiin maksaisi 530–540 miljoonaa euroa.

Turun historiallisen suuren joukkoliikenneratkaisun selvitykset ovat nyt julki. 67 kaupunginvaltuutettua päättää viimeistään kesäkuun 15. päivä, pohjaako kasvavan Turun joukkoliikenne tulevina vuosina raitiotiehen vai superbusseihin.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Kentät kuntoon Kupittaalla

Cira Virta.

Cira Virta , Tuulia Lahti , Jenna Saario … Kalliiksi tuntuvat käyvän Kupittaan palloiluhallin olosuhteet turkulaisille salibandyjoukkueille.

Rallisprintin SM-kausi käyntiin Marttilassa

Jarno Pentinpuro piti kovinta kyytiä nelivedoissa.

Kuusiosainen rallisprintin SM-sarja vuosimallia 2026 pyörähti käyntiin sunnuntaina 25. tammikuuta. Marttilassa ajetulla SM Länsirannikon Rallisprintillä. Turun Urheiluautoilijoiden organisoiman kilpailun ympärillä riitti pöhinää jo reilusti ennen kilpailupäivää, kun mukaan olivat ilmoittautuneet Suomen drifting-huiput Lauri Heinonen , Juha Pöytälaakso ja Mika Keski-Korpi .

Eevi Saloselle ja Roope Rusille SM-hopeaa painissa

Roope Rusi.

Vaajakoskella painittiin 23.–24. tammikuuta naisten vapaapainin ja miesten kreikkalais-roomalaisen painin Suomen mestaruuksista.

Åboraakkeli: Hyvää kyytiä, Muuse!

Mustafe Muuse.

Kestävyysjuoksija Mustafe Muuse on ollut alkuvuodesta hyvässä vauhdissa. Turkulainen aloitti vuotensa parantamalla maantiejuoksun kymmenen kilometrin Suomen ennätystä. Valenciassa juostu kymppi kulki aikaan 27.50. Viime syksynä Lillessä Muuse kellotti aiemman SE:n 28.16.

Silja Kosonen vuoden urheilija Varsinais-Suomessa

Silja Kosonen.

Logomossa juhlittiin varsinaissuomalaista urheiluvuotta yli 700 osallistujan voimin. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (LiikU) ja järjestäjäkumppaneiden isännöimässä gaalassa jaettiin tunnustusta liikunnassa ja urheilussa menestyneille henkilöille ja tahoille.

Näkövammaisten jääkiekko rantautui Varsinais-Suomeen

Näkövammaisten jääkiekon selkein ero perinteiseen jääkiekkoon on isompi kiekko.

TPS Juniorijääkiekko käynnisti tammikuussa näkövammaisille suunnatun kiekkotoiminnan. Kyseessä on ensimmäinen näkövammaisille tarkoitettu jääkiekkovuoro Turun seudulla.