Talousveden laatu on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, selviää THL:n tuoreesta tutkimuksesta. Siinä talousvesistä löydettiin vähäisiä määriä esimerkiksi legionellasuvun bakteerien perimäainesta, mutta ei juurikaan taudinaiheuttajabakteereita. Bakteerien perimäaines ei yksin aiheuta vaaraa.

Bakteerilajisto, lajiston runsaus ja taudinaiheuttajalajeja sisältävät bakteerisuvut olivat eri kaupunkien vesissä erilaisia riippuen talousveden desinfiointimenetelmästä, muista käsittelyistä ja veden tuotantoon käytetystä raakavedestä.

– Tutkittu vesi oli kaikkiaan hyvälaatuista, eivätkä havaitut bakteerit aiheuta vaaraa kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden laadulle tai ihmisen terveydelle. Kokonaan bakteereista tai taudinaiheuttajista ei päästä eroon talousvedessä edes desinfioinnilla tai vain puhdasta pohjavettä raakavetenä käytettäessä. Veden bakteeristo myös muuttuu vesijohtoverkostossa kulkeutuessaan kauemmaksi vesilaitokselta sekä kiinteistöjen putkistoissa, sanoo vieraileva tutkija Sallamaari Siponen tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden bakteeristot erosivat toisistaan. Lämpimässä vedessä useiden bakteerien tuottamaa perimäainesta oli vähemmän kuin kylmässä vedessä. Tämä voi johtua siitä, että tutkittujen lämpimien vesien lämpötilat olivat pääasiassa yli 50-asteisia. Korkealla lämpimän veden lämpötilalla pyritään juuri vähentämään bakteerien kasvua.

Tutkimuksessa selvitettiin sekä desinfioitujen että desinfioimattomien talousvesien laatua. Vettä desinfioidaan yleisesti erilaisilla klooriyhdisteillä ja ultraviolettisäteilyllä. Desinfioinnilla vedestä tuhotaan bakteereita ja muita mikrobeja. Pintavedestä eli järvi- tai jokivedestä valmistettu talousvesi on aina desinfioitava. Suomessa lähes 40 prosenttia talousvedestä valmistetaan pintavedestä.

Desinfioimattomia vesiä on maailmalla tutkittu vähemmän, vaikka useissa maissa Suomi mukaan lukien pohjavedestä tuotettua talousvettä ei aina desinfioida.

Desinfioitua vettä jakelevissa verkostoissa bakteeriston lajirunsaus oli matalampi kuin desinfioimattomassa vedessä. Klooriamiinidesinfioiduissa vesissä typen kiertoon vaikuttavien bakteerien osuus oli kuitenkin merkittävä. Nämä bakteerit eivät aiheuta tauteja, mutta voivat heikentää veden kemiallista laatua vesijohtoverkostossa. Klooriamiinidesinfiointia käytetään yleisesti laajoissa vesijohtoverkostoissa, koska sen etuna on desinfiointikyvyn säilyminen putkiston vedessä kauan.

Vaikka taudinaiheuttajia ei juurikaan löydetty, on vesijohtoverkostojen laadusta ja kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden lämpötilasta rakennusten verkostoissa tärkeä huolehtia. Kylmän veden lämpötila tulee pitää alle 20-asteisena ja lämpimän veden lämpötila kauttaaltaan yli 55-asteisena joka puolella järjestelmää.

Tutkitun veden hyvästä laadusta huolimatta bakteerit voivat runsastua vedessä, ja tällöin suuri määrä bakteereita voi aiheuttaa terveysriskin.

– On tärkeää pitää veden laadusta huolta rakennuksiin menevissä vesijohtoverkostoissa ja verkostoissa rakennusten sisällä. Lämpötilan lisäksi veden laatuun vaikuttaa veden seisottaminen putkissa. Jos palaa kotiin esimerkiksi matkalta ja vesi on seissyt pitkään putkistossa, on vettä hyvä juoksuttaa ennen käyttöä, sanoo johtava asiantuntija Tarja Pitkänen.

Tähän mennessä tehtyjen bakteeriyhteisötutkimusten perusteella ei voida sanoa tarkkaan, miten suuri osuus haitallisia bakteereita todennäköisesti aiheuttaa vedenlaadun ongelmia.

– Bakteerit toimivat monimutkaisessa ekologisessa ympäristössä, jossa niiden toimintaan vaikuttavat toiset bakteerit ja ympäristötekijät. Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää bakteeriyhteisön koostumuksen ja veden laadun ongelmien välisiä yhteyksiä, sanoo Siponen.

Mikrobiyhteisöjen dynamiikka talousveden jakelujärjestelmissä (DWDSOME) -projektissa tutkittiin bakteerien ja muiden mikrobien yhteisöjä ja niihin vaikuttavia tekijöitä Suomen talousvesiverkostoissa. Bakteeristot tutkittiin bakteerien geenitietoihin perustuvilla syväsekvensointimenetelmillä verkostoista eri etäisyyksiltä kylmästä talousvedestä, lämpimästä käyttövedestä ja putkistojen sisäpinnoilta kerätyistä näytteistä.

Hankkeen rahoittajina olivat Suomen Akatemia, THL sekä Itä-Suomen yliopisto. Hankkeen osana tehdyt bakteeritutkimuksen tulokset julkaistiin tieteellisessä Water Research -julkaisussa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)