Puhdas sähköntuotanto kasvoi, päästöt romahtivat

Sähköntuotannossa tapahtuneiden muutosten johdosta sähkön ilmastopäästöt alkavat olla historiaa. Suomi on valmis tarjoamaan kasvavissa määrin puhdasta sähköä nykyisille asiakkaille ja uusille teollisille investoijille. Tuulivoiman ja ydinvoiman tuotanto on kasvanut merkittävästi, teollisuuden laskusuhdanne on vähentänyt sähkön kulutusta. Sähkön nettotuonti on romahtanut vähäiseksi. Sähkön tukkuhinnat painuivat energiakriisiä edeltävälle ajalle.

Energiamurros etenee vauhdilla, ilmenee Energiateollisuus ry:n julkaisemista sähkön vuositilastoista. Sähkö on nyt lähes päästötöntä. Vuodesta 2010 alkaen päästöt ovat laskeneet 87 prosenttia, viime vuonna lasku jatkui jyrkästi alaspäin osoittavaa käyrää. Laskua oli 38 prosentia edelliseen vuoteen verrattuna. Päästöttömän tuotannon osuus on nyt 94 prosentia kokonaistuotannosta, jossa on mukana myös muun teollisuuden tuottama sähkö.

Sähkön tuotanto on kohonnut merkittävästi energiakriisiä edeltäneestä tasosta, ilmenee Energiateollisuus ry:n vuositilastoista. Vuosina 2021 ja 2022 sähköä tuotettiin 69 terawattituntia, viime vuonna tuotanto nousi 78 terawattituntiin. Kasvua oli 13 prosentia. Samaan aikaan kulutus laski reilulla kahdella prosentilla 2022–23. Vuoteen 2021 verratessa lasku on tuntuvampi, 8,4 prosenttia. Tuotannon kasvu ja kulutuksen väheneminen johtivat siihen, että tuontisähkön tarve väheni merkittävästi. Suomi oli pitkään EU:n suurin sähköntuoja, mutta vuonna 2023 nettotuonnin osuus sähkönkulutuksesta oli enää 2,2 prosenttia. Tuonnin väheneminen johtuu uuteen, kotimaiseen hinnaltaan kilpailukykyiseen kapasiteettiin investoimisesta.

Sähkön tuotantoa ovat lisänneet tuulivoimaan tehdyt investoinnit ja Olkiluoto 3:n valmistuminen. Tuulivoiman tuotanto kasvoi 25 prosentia, kun vuoden 2022 puolella pystytetyt voimalat olivat täydessä tuotannossa. Tuotantokapasiteetti kasvoi 2023 aikana lähes 1 300 megawattia (MW), vuoden 2022 alusta se on yli kaksinkertaistunut ja ylittää 7 000 MW:n rajan näinä päivinä. Ydinvoiman tuotanto kasvoi 35 prosenttia. Ydinvoimalla tuotettiin 32,7 terawattituntia sähköä, joka vastasi 41 prosentin osuutta kulutuksesta. Sateisen kesän ja syksyn johdosta myös vesivoimavuosi oli hyvä, tuotanto kasvoi 12,6 prosenttia. Aurinkovoiman tuotanto kasvoi prosenteissa reilusti, 65 prosenttia, mutta sen osuus kokonaistuotannosta on edelleen vähäinen. Alkaneena vuonna aurinkovoiman osuus nousee yli prosenttiin kulutuksesta ja tuotannosta.

Päästöttömän tuotannon osuus oli viime vuonna 94 prosenttia. Puhdas tuotanto lisääntyi, samalla kun kivihiilen käyttö puolittui ja turpeen käyttö väheni 35 prosenttia. Sähköä tuotettiin yhä vähemmän polttamalla. Sähkön erillistuotanto väheni 40 prosenttia, lämmöntuotannon yhteydessä tuotetun sähkön (CHP) tuotanto laski 20 prosenttia.

– Puhdas siirtymä otti jättiharppauksen viime vuonna. Sähkömme on jo lähes kokonaan ilmastoneutraalia, ja samalla sähkön hintataso on tukkumarkkinoilla pudonnut energiakriisiä edeltäneelle tasolle, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.

– Päästöttömän sähkön tuotantoa voidaan lisätä mittavasti, ja samalla houkutella Suomeen teollisia investointeja ja saada niiden myötä uutta vientiä, työpaikkoja ja hyvinvointia.

Sähköjärjestelmä on kokenut huomattavia muutoksia energiakriisin seurauksena. Tärkeänä muutostekijänä on ollut energiayhteistyön katkeaminen Venäjän kanssa.

– Vielä kaksi vuotta sitten Venäjältä tuotiin tuntuva määrä sähköä, kaasua ja polttoaineita. Kaikki tuotu on nyt korvattu puhtaalla kotimaisella tuotannolla, ja ylikin. Tuotamme sähköä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja kasvun varaa todella on, Leskelä sanoo.

Sähkön kokonaiskulutus laski reilulla kahdella prosentilla edellisestä vuodesta. Sähköä kulutetaan tällä hetkellä vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla, kahdeksankymmentä terawattituntia vuodessa. Vuoden 2023 kulutushuippu oli 27. marraskuuta kylmän jakson aikana. Kulutushuipun ajoittuminen marraskuulle on hyvin poikkeuksellista.

Teollisuuden sähkönkäyttö on laskenut kuluneen kahden vuoden aikana dramaattisesti kaikilla sektoreilla. Viime vuoden aikana laskua oli lähes kuusi prosenttia. Suurinta pudotus on ollut metsäteollisuudessa, jossa kulutus laski peräti kahdeksan prosenttia vuoden 2023 aikana. Vuodesta 2021 alkaen metsäteollisuuden sähkönkulutus on pudonnut reilut kolme terawattituntia.

Kotitaloudet vähensivät sähkönkulutustaan jonkin verran alkuvuonna, vaikka sähkönhinta oli maltillinen. Astetta alemmas kampanja oli vielä tuoreessa muistissa. Loppuvuoden kylmät säät nostivat kulutusta sen verran, että muu kuin teollinen kulutus kasvoi vuositasolla 0,4 prosenttia. Pörssisähkösopimusten yleistyminen on tarjonnut kulutusjoustolle entistä tehokkaamman kannustimen.

– Lisääntyvä ja jo puhdistunut sähköntuotanto avaa teollisuudelle uusia mahdollisuuksia vähentää sähkön avulla toiminnastaan aiheutuvia päästöjä ja tehdä investointeja puhtaiden tuotteiden valmistamiseen, sanoo Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

– On syytä toivoa, että suhdanne virkistyy, vienti alkaa vetää, ja että tänne saadaan houkuteltua myös ulkomaisia investointeja. Energiantuotanto ei ole kasvun pullonkaula, vaan mahdollistaja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Älä vaihda rikkoutunutta rengasta itse juhannusliikenteessä

Rengasrikko on yksi yleisimmistä matkan keskeytymisen syistä myös juhannusliikenteessä. Vaikka renkaan osaisikin vaihtaa itse ja vararengas autosta löytyisi, niin työ on syytä jättää ammattilaiselle. Tien pientareella kyykkiminen ilman asianmukaista suojaa on hengenvaarallista.

Juhannus tuo vesillekin ruuhkaa

Moni suuntaa nauttimaan Suomen suvesta ja keskikesän juhlasta vesille. Jotta veneily sujuisi turvallisesti, vastuu toiminnasta on veneessä yhdellä henkilöllä eli päälliköllä. Ennen vesille lähtöä on hyvä kerrata päällikön tärkeimmät vastuut sekä varmistaa, että ”Varoitukset veneilijöille” -tiedotteet on huomioitu ja väistämissäännöt ovat hallussa.

Hovirinnan rannassa juhannusohjelmaa koko perheelle

Saunaravintola Kaarna ja kaarinalainen Laulusaari toteuttavat yhteistyössä kaikenikäisille sopivaa ohjelmaa juhannusviikonloppuna Saunaravintola Kaarnassa, Hovirinnan rannassa, Kaarinassa. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Lounais-Suomen poliisi valvoo juhannusliikennettä maalla ja merellä

Juhannuksen menoliikenteen odotetaan olevan Lounais-Suomessa vilkkaimmillaan torstaina iltapäivällä, ja tiet voivat ajoittaisesti ruuhkautua myös juhannusaattona aamupäivällä. Lounais-Suomen poliisi valvoo liikennettä vesillä sekä maanteillä ja kehottaa varaamaan matkantekoon riittävästi aikaa ja malttia.

Naantalin kaupungin suuret tietyöurakat valmistuivat keskustassa ja Ruonan yhdystiellä

Urakoitsija luovutti Kaivokadun kunnallistekniikan rakentamisurakan kaupungille keskiviikkona. Ruonan yhdystien ja Rautakadun kiertoliittymäurakka luovutettiin tilaajalle jo aiemmin kesäkuussa. Suuret tietyöt ovat nyt viimeistelyjä vaille valmiit.

Veitsi heilui Haritussa –  45-vuotias mies vangittu tapon yrityksestä epäiltynä

Lounais-Suomen poliisi sai myöhään tiistai-iltana hätäkeskukselta hälytystehtävän Turun Haritussa sijaitsevaan kerrostaloasuntoon, josta kuului ilmoituksen mukaan kovaa meteliä.

Kauppahallin kortteliin ehdotetaan 10-kerroksista uudisrakennusta

Kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan kaupunkiympäristölautakunnan 2. kesäkuuta tekemään päätökseen, joka koski Kauppahallin korttelin asemakaavaluonnoksen muutosta. Esitys tuotiin kaupunginhallituksen käsittelyyn 18. kesäkuuta.

Haritussa ex-puolisonsa murhanneelle 42-vuotiaalle miehelle elinkautinen vankeusrangaistus

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 42-vuotiaan miehen elinkautiseen vankeusrangaistukseen Turun Haritussa 3. maaliskuuta 2026 tehdyistä entisen puolisonsa murhasta ja 13-vuotiaan tyttärensä pahoinpitelystä sekä aiemmin vuosina 2024 ja 2025 tehdyistä törkeästä seksuaalisesta kajoamisesta lapseen ja seksuaalisesta kajoamisesta. Mies tunnusti oikeudenkäynnissä tyttärensä pahoinpitelyn ja aiheuttaneensa enti-sen puolisonsa kuoleman mutta kiisti jälkimmäisen teon murhana. Seksuaalirikokset mies kiisti kokonaan.

Turku hakee bussikartelliin osallistuneilta miljoonakorvauksia

Turun kaupunki nostaa vahingonkorvauskanteen bussiyhtiöiden kartellista. Kanne jätetään Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen kesäkuun aikana. Kaupunki vaatii kartelliin osallisilta korvauksia yhteensä noin 11,8 miljoonaa euroa korkoineen. Kartellissa olivat mukana LS-Liikennelinjat, Jalon Liikenne, Kunnon Kuskit, Linjaliikenne Nyholm, No Wheels, Savonlinja ja Lehtisen Linja.

Uusi vuokrakerrostalo valmistunut Kirstinpuistoon

Turun Kirstinpuistoon, osoitteeseen Ruissalontie 12b, on valmistunut Avain Asuntojen uusi seitsenkerroksinen vuokratalo, joka tuo alueelle 61 uutta kotia. Rakennus on osa Kirstinpuiston monimuotoista korttelikokonaisuutta, jonka arkkitehtuuriin on haettu vaikutteita naapuritontin vanhan saippuatehtaan funktionaalisesta tyylistä. Hankkeen urakoi Aura Rakennus Länsi-Suomi Oy.

Varha ja elinkeinoelämä tiivistävät yhteistyötään

Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha), Turun kauppakamari ja Varsinais-Suomen Yrittäjät ovat sopineet, että ne perustavat kolmiportaisen yhteistyöfoorumin tiivistämään vuoropuhelua ja yhteistyötä Varhan ja alueen yritysten välillä. Tavoitteena on lisäksi kehittää Varhan palveluntarjontaa, parantaa markkinavuoropuhelua ja hankintoja sekä ylläpitää toimivaa markkinaa.

Turku jatkaa inklusiivista perusopetukseen valmistavaa opetusta

Turun perusopetuksessa pilotoitiin lukuvuonna 2025–2026 inklusiivista perusopetukseen valmistavaa opetusta. Mallia on nyt päätetty jatkaa ja kehittää edelleen myös tulevana lukuvuonna.

Turun ja saariston matkailukesä on käynnistynyt vahvasti

Turun ja saariston matkailukesä 2026 on käynnistynyt lupaavasti. Kansainväliset matkailijat ovat näkyneet alueella jo heti alkukesästä lähtien, ja näkymät tulevaan kauteen ovat positiiviset.

Valaistustyö Länsikaarella heinäkuun alulle

Valaistustyö Länsikaarella välillä Messukentänkatu-Artukaistentie alkaa 17. kesäkuuta ja päättyy 3. heinäkuuta. Yksi ajokaista pois käytöstä työmaan kohdalla. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Kiekko-TPS:lle 1,4 miljoonan euron tappiot viime kaudesta

HC TPS Turku Oy:n yhtiökokous vahvisti 16. kesäkuuta tilikauden 2025–2026 tilinpäätöksen. HC TPS Turku Oy konsernin tilikauden 2025–2026 tulos tappiollinen. Konsernin tilikauden tappio oli 1 438 785 euroa ja liikevaihto 11 151 052 euroa.

Kupittaan kärjen kannen paalutustyöt junaradan alueelle juhannuksen jälkeen

Kupittaan kärkeen rakennettavan joukkoliikennekannen suurpaalutustyöt etenevät junaradan alueelle juhannuksen jälkeen. Rata-alueella tehdään melua ja tärinää aiheuttavia paalutus- ja tukiseinätöitä myös yöaikaan 29. kesäkuuta alkaen noin kolmen viikon ajan.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen yt-neuvottelut päättyneet – enintään seitsemän henkilöä irtisanotaan

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksessa aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut tuotannollisista ja taloudellisista syistä toukokuun alussa. Neuvotteluesityksen mukaan yt-neuvottelut olisivat voineet johtaa enimmillään 33 henkilön irtisanomiseen. Neuvotteluiden myötä irtisanomisten määrää saatiin vähennettyä ja työnantaja arvioi neuvotteluiden jälkeen joutuvansa irtisanomaan yhteensä enintään seitsemän henkilöä.

Näköislehti

Urheilu

Pelaajamäärän kasvu toi golf-kentille lieveilmiöitä

Golf on kasvattanut viime vuosina harrastajamääriään. Lajin pariin on tultu muun muassa suomalaisten pelaajien kansainvälisen menestyksen vetäminä.

Golf on houkutellut viime vuosina runsaasti uusia harrastajia. Uusien harrastajien tuleminen lajin pariin ei ole kuitenkaan sujunut täysin kivuttomasti. Helsingin Sanomat käsitteli toukokuussa ilmestyneessä jutussaan perinteisen golf-etiketin huomiotta jättämistä pääkaupunkiseudulla.

Otteluanalyysi: KuPS haki täydet pisteet Kupittaalta

TPS kärsi ensimmäisen kotitappionsa liigassa tällä kaudella, kun KuPS haki täydet pisteet Kupittaalta. Vaikka kotijoukkue ei ihmeitä esittänytkään, jossiteltavaa jätti KuPSin ensimmäinen maali, joka ei ainakaan montaa milliä maaliviivan yli käynyt.

Kiekko-TPS:lle 1,4 miljoonan euron tappiot viime kaudesta

HC TPS Turku Oy:n yhtiökokous vahvisti 16. kesäkuuta tilikauden 2025–2026 tilinpäätöksen. HC TPS Turku Oy konsernin tilikauden 2025–2026 tulos tappiollinen. Konsernin tilikauden tappio oli 1 438 785 euroa ja liikevaihto 11 151 052 euroa.

Sisu Salminen nimetty nyrkkeilyn U19-joukkueeseen

Sisu Salminen.

Turun Urheiluliiton kasvatti, nyrkkeilijä Sisu Salminen on nimetty U19 EM-joukkueeseen. Kilpailut pidetään 11.–22. elokuuta Loznicassa Serbiassa. Heinäkuun alussa Salminen suuntaa harjoittelemaan Irlantiin sekä kilpailemaan Dubliniin Monkstown Box Cupiin.

Åboraakkeli: Salibandy rugbyn tiellä?

Viime viikonloppuna pelattiin Espanjassa kolmella kolmea vastaan salibandyn MM-kisat. Suomikin oli mukana sekä miehissä että naisissa. Miesten joukkueessa oli useammankin seuran pelaajia, mutta naisille kyseessä oli Eräviikinkien luokkaretki.

Suomalaisnaiset pääsivät yleisurheiluun kunnolla vasta 1970-luvulla

Viime vuosina Suomen yleisurheilun isoimmat kansainväliset menestysodotukset ovat kohdistuneet Wilma Heltelään ja muihin naishuippuihin.

– Suomi oli aikansa yleisurheilun suurvalta, joka on edelleen hyvin korkealla esimerkiksi kesäolympialaisten yleisurheilun kaikkien aikojen mitalitaulukossa, mutta se maine luotiin miesten urheilulla, toteaa kulttuurihistorioitsija Seppo Heikkinen .