Puhdas sähköntuotanto kasvoi, päästöt romahtivat

Sähköntuotannossa tapahtuneiden muutosten johdosta sähkön ilmastopäästöt alkavat olla historiaa. Suomi on valmis tarjoamaan kasvavissa määrin puhdasta sähköä nykyisille asiakkaille ja uusille teollisille investoijille. Tuulivoiman ja ydinvoiman tuotanto on kasvanut merkittävästi, teollisuuden laskusuhdanne on vähentänyt sähkön kulutusta. Sähkön nettotuonti on romahtanut vähäiseksi. Sähkön tukkuhinnat painuivat energiakriisiä edeltävälle ajalle.

Energiamurros etenee vauhdilla, ilmenee Energiateollisuus ry:n julkaisemista sähkön vuositilastoista. Sähkö on nyt lähes päästötöntä. Vuodesta 2010 alkaen päästöt ovat laskeneet 87 prosenttia, viime vuonna lasku jatkui jyrkästi alaspäin osoittavaa käyrää. Laskua oli 38 prosentia edelliseen vuoteen verrattuna. Päästöttömän tuotannon osuus on nyt 94 prosentia kokonaistuotannosta, jossa on mukana myös muun teollisuuden tuottama sähkö.

Sähkön tuotanto on kohonnut merkittävästi energiakriisiä edeltäneestä tasosta, ilmenee Energiateollisuus ry:n vuositilastoista. Vuosina 2021 ja 2022 sähköä tuotettiin 69 terawattituntia, viime vuonna tuotanto nousi 78 terawattituntiin. Kasvua oli 13 prosentia. Samaan aikaan kulutus laski reilulla kahdella prosentilla 2022–23. Vuoteen 2021 verratessa lasku on tuntuvampi, 8,4 prosenttia. Tuotannon kasvu ja kulutuksen väheneminen johtivat siihen, että tuontisähkön tarve väheni merkittävästi. Suomi oli pitkään EU:n suurin sähköntuoja, mutta vuonna 2023 nettotuonnin osuus sähkönkulutuksesta oli enää 2,2 prosenttia. Tuonnin väheneminen johtuu uuteen, kotimaiseen hinnaltaan kilpailukykyiseen kapasiteettiin investoimisesta.

Sähkön tuotantoa ovat lisänneet tuulivoimaan tehdyt investoinnit ja Olkiluoto 3:n valmistuminen. Tuulivoiman tuotanto kasvoi 25 prosentia, kun vuoden 2022 puolella pystytetyt voimalat olivat täydessä tuotannossa. Tuotantokapasiteetti kasvoi 2023 aikana lähes 1 300 megawattia (MW), vuoden 2022 alusta se on yli kaksinkertaistunut ja ylittää 7 000 MW:n rajan näinä päivinä. Ydinvoiman tuotanto kasvoi 35 prosenttia. Ydinvoimalla tuotettiin 32,7 terawattituntia sähköä, joka vastasi 41 prosentin osuutta kulutuksesta. Sateisen kesän ja syksyn johdosta myös vesivoimavuosi oli hyvä, tuotanto kasvoi 12,6 prosenttia. Aurinkovoiman tuotanto kasvoi prosenteissa reilusti, 65 prosenttia, mutta sen osuus kokonaistuotannosta on edelleen vähäinen. Alkaneena vuonna aurinkovoiman osuus nousee yli prosenttiin kulutuksesta ja tuotannosta.

Päästöttömän tuotannon osuus oli viime vuonna 94 prosenttia. Puhdas tuotanto lisääntyi, samalla kun kivihiilen käyttö puolittui ja turpeen käyttö väheni 35 prosenttia. Sähköä tuotettiin yhä vähemmän polttamalla. Sähkön erillistuotanto väheni 40 prosenttia, lämmöntuotannon yhteydessä tuotetun sähkön (CHP) tuotanto laski 20 prosenttia.

– Puhdas siirtymä otti jättiharppauksen viime vuonna. Sähkömme on jo lähes kokonaan ilmastoneutraalia, ja samalla sähkön hintataso on tukkumarkkinoilla pudonnut energiakriisiä edeltäneelle tasolle, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.

– Päästöttömän sähkön tuotantoa voidaan lisätä mittavasti, ja samalla houkutella Suomeen teollisia investointeja ja saada niiden myötä uutta vientiä, työpaikkoja ja hyvinvointia.

Sähköjärjestelmä on kokenut huomattavia muutoksia energiakriisin seurauksena. Tärkeänä muutostekijänä on ollut energiayhteistyön katkeaminen Venäjän kanssa.

– Vielä kaksi vuotta sitten Venäjältä tuotiin tuntuva määrä sähköä, kaasua ja polttoaineita. Kaikki tuotu on nyt korvattu puhtaalla kotimaisella tuotannolla, ja ylikin. Tuotamme sähköä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja kasvun varaa todella on, Leskelä sanoo.

Sähkön kokonaiskulutus laski reilulla kahdella prosentilla edellisestä vuodesta. Sähköä kulutetaan tällä hetkellä vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla, kahdeksankymmentä terawattituntia vuodessa. Vuoden 2023 kulutushuippu oli 27. marraskuuta kylmän jakson aikana. Kulutushuipun ajoittuminen marraskuulle on hyvin poikkeuksellista.

Teollisuuden sähkönkäyttö on laskenut kuluneen kahden vuoden aikana dramaattisesti kaikilla sektoreilla. Viime vuoden aikana laskua oli lähes kuusi prosenttia. Suurinta pudotus on ollut metsäteollisuudessa, jossa kulutus laski peräti kahdeksan prosenttia vuoden 2023 aikana. Vuodesta 2021 alkaen metsäteollisuuden sähkönkulutus on pudonnut reilut kolme terawattituntia.

Kotitaloudet vähensivät sähkönkulutustaan jonkin verran alkuvuonna, vaikka sähkönhinta oli maltillinen. Astetta alemmas kampanja oli vielä tuoreessa muistissa. Loppuvuoden kylmät säät nostivat kulutusta sen verran, että muu kuin teollinen kulutus kasvoi vuositasolla 0,4 prosenttia. Pörssisähkösopimusten yleistyminen on tarjonnut kulutusjoustolle entistä tehokkaamman kannustimen.

– Lisääntyvä ja jo puhdistunut sähköntuotanto avaa teollisuudelle uusia mahdollisuuksia vähentää sähkön avulla toiminnastaan aiheutuvia päästöjä ja tehdä investointeja puhtaiden tuotteiden valmistamiseen, sanoo Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

– On syytä toivoa, että suhdanne virkistyy, vienti alkaa vetää, ja että tänne saadaan houkuteltua myös ulkomaisia investointeja. Energiantuotanto ei ole kasvun pullonkaula, vaan mahdollistaja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Maito ehti jo kaatua

Laskutussoptku on syönyt Varhan uskottavuutta ja luotettavuutta.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) on joutunut syksyn mittaan hyvittämään asiakkaittensa pahoinvointia. Sitä on aiheuttanut laskutussotku. Saatavia on peritty jopa vuodelta 2023. Toiset ovat saaneet karhukirjeitä perintätoimistolta ilman että ensin olisi tullut maksumuistutusta tai että saatteena olisi ollut tietoa, mistä käynnistä, hoidosta tai palvelusta saatavaa peritään.

Yrttiaho: Potkulaki perustuslain vastainen EK:n toimeksianto

Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) jätti eriävän mielipiteen perustuslakivaliokunnan mietintöön niin sanotusta potkulaista, eli hallituksen esityksestä työsopimuslain irtisanomissuojan heikentämiseksi.

Hesburgerin Ieva Salmela valittiin vuoden ihmisläheisimmäksi johtajaksi

Ieva Salmela.

Hesburgerin kansainvälisen viestinnän ja markkinoinnin johtaja Ieva Salmela on valittu vuoden ihmisläheisimmäksi johtajaksi HumanPower25-kilpailun yli 250 henkilöä työllistävien yritysten sarjassa. Hesburger sijoittui ihmisläheisimpien työpaikkojen kuuden parhaan joukkoon.

Tyks nimitettiin Focused Ultrasound Center of Excellence -keskukseksi

Focused Ultrasound Foundation -säätiö on nimittänyt Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) Focused Ultrasound Center of Excellence -keskukseksi. Tyks liittyy näin kansainvälisten huippuosaamisyksiköiden joukkoon, jotka tutkivat ja käyttävät kohdennettuun ultraääneen perustuvia hoitomenetelmiä.

Viallisten sähkölaitteiden vaarana sähköisku

Kodin sähkölaitteet ja -asennukset voivat aiheuttaa paloriskejä ja sähköiskun vaaraa, jos niiden turvallisuuteen ei kiinnitetä huomiota. Kolmen vuoden takaiset sähköalan standardimuutokset eivät vieläkään ole riittävän laajasti tiedossa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on julkaissut ohjeita sähkölaitteiden paloturvallisuuteen yhdessä Sähköinfon, Tukesin ja Finanssialan kanssa.

Valtionvelka ylittänyt jo 185 miljardin euron rajan

Valtio kykenee kantamaan aiempaa huonommin riskejä, koska valtion taloudelliset vastuut ovat kasvaneet ja talouskasvu on jäänyt heikoksi. Tämä korostaa tarvetta vahvistaa Suomen julkista taloutta, arvioi valtiovarainministeriö riskikatsauksessaan.

Paimio 700 -juhlavuosi huipentuu valotaidetapahtumassa

Paimion juhlavuosi huipentuu joulun jälkeen.

Paimiossa on juhlistettu 700-vuotista taivalta läpi vuoden kymmenillä erilaisilla ohjelmanumeroilla. Juhlavuosi huipentuu uudenvuodenaattona 31. joulukuuta Paimion urheilupuistossa (Vistantie 55) järjestettävään Valon aika – yhdessä kohti huomista -valotaidetapahtumaan.

Valtionhallinnon kielitutkinnot lakkautetaan

Virallisten, kansallisten kielitutkintojen uudistaminen jatkuu: valtionhallinnon kielitutkinnot lakkautetaan vähitellen vuoden 2028 loppuun mennessä. Opetushallitus keskittyy jatkossa yleisten kielitutkintojen kehittämiseen. Niillä voi edelleen osoittaa myös julkishallinnon tehtävissä vaadittua toisen kotimaisen kielitaidon osaamista.

Elinympäristöjen vaikutusta aikasuhteeseen tutkivalle Ricardo Correialle kahden miljoonan euron ERC-rahoitus

Ricardo Correia.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkastellaan, miten luonto ja erilaiset elinympäristöt vaikuttavat ihmisten ajantajuun. Hankkeen tulokset voivat tulevaisuudessa ohjata kaupunkien ja muiden elinympäristöjen suunnittelua.

Kela: Harkinnanvaraisten kuntoutuspalvelujen rahoitus turvattu

Harkinnanvaraisten kuntoutuspalvelujen rahoitus on turvattu myös ensi vuonna, ilmoittaa Kela. Kela voi myöntää kuntoutusta asiakkaille, jotka täyttävät kuntoutukseen pääsyn edellytykset.

Antti Heikkilä nimitetty Keskon kauppapaikkapäälliköksi Lounais-Suomeen

Antti Heikkilä.

Kesko on nimittänyt Antti Heikkilän kauppapaikkapäälliköksi kauppapaikkahankinta ja tilavuokraus -yksikköön. Heikkilä on työskennellyt Turun Osuuskaupan kiinteistöpäällikkönä ja kiinteistöosaston esihenkilönä. Hänellä on yli 15 vuoden työkokemus kiinteistöalalta, erityisesti kaupallisen kiinteistöjohtamisen parista.

Uusi yhteistyömalli estämään pankkihuijauksia

OP Pohjola on yhdessä useiden pankkien, F-Securen sekä operaattorien, Elisan, Telian ja DNA:n kanssa ottanut käyttöön huijaussivustojen sulkemiseksi toimintamallin, joka testauksessa pudotti huijausten määrää reilusti. Liikenne huijaussivustolle voidaan katkaista kymmenissä minuuteissa useamman päivän sijaan.

Ruskon S-marketin remontti valmistui

S-market Ruskon uudistusta juhlistetaan keskiviikkona.

– Kolme kuukautta kestäneen remontin aikana uudistimme itsepalvelukassa-alueen portituksilla. Uusimme myös leipäosaston sekä hedelmä- ja vihannespuolen kalusteet. Tuorepuolella ja pakasteissa valikoima kasvoi ja paistopisteen valikoima tuplaantui. Jatkossa asiakkaita ilahduttaa uusi take away -kahvipiste, kertoo ryhmäpäällikkö Tanja Raikaa Turun Osuuskaupasta tiedotteessa.

Selvitys: Hankintalain uudistus maksaisi kunnille 600 miljoonaa euroa

FCG (Finnish Consulting Group) toteutti syksyllä Kuntaliitolle selvityksen hankintalain uudistuksen vaikutuksista kuntiin. Yhdentoista kunnan kanssa toteutettu selvitys osoittaa, että hallitusohjelmaan kirjattu muutos aiheuttaisi Suomen kunnille noin 600 miljoonan euron lisäkustannukset. Selvitys on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa arvio uudistuksen taloudellisista vaikutuksista.

Naantalin Energian sähkönmyynnin asiakkuudet Väreelle

Naantalin Energia ei jatkossa itse myy sähköä.  Asiakkuudet siirtyvät Väreelle.

Naantalin Energia Oy ja Väre Oy ovat sopineet järjestelystä, jolla Naantalin Energian sähkönmyynnin kuluttaja- ja yritysasiakkaat siirtyvät energiapalveluyhtiö Väre Oy:n sähkönmyynnin ja asiakaspalvelun piiriin 1. maaliskuuta.

Turun kaupunki: Kirkkonummen kielteinen kanta ei pakota uuteen päätökseen Turussa

Turun kaupungin näkemyksen mukaan Kirkkonummen maanantainen päätös hylätä Länsiradan osakassopimus ei aiheuta tarvetta uuteen päätökseen Turun kaupunginvaltuustossa, mikäli Turun maksuosuus ei kasva. Vastaava ehto on otettu Espoon kaupunginvaltuuston päätökseen.

Ravintola Juku avaa Skanssissa

Skanssin ravintolamaailma täydentyy Juku-ravintolalla.

Ravintola Juku Skanssi tuo Suomeen uuden ruokailumuodon – maan ensimmäisen itsevalmistettujen mykyjen sekä tuorenuudelien buffet-ravintolan. Ravintola avautuu keskiviikkona 10. joulukuuta kello 10.30 Skanssi-kauppakeskuksen ensimmäisen kerroksen ruokamaailmassa.

Tutkimus: Pitkittynyt sota ajanut Ukrainan nuoret vakavaan mielenterveyskriisiin

Ukrainan sodan eri vaiheiden läpi eläneet nuoret kärsivät hälyttävistä mielenterveysoireista, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen laaja aikasarjatutkimus. Tutkimuksen mukaan molemmille Ukrainan sodan vaiheille vuodesta 2014 lähtien altistuneista nuorista 16 prosenttia kokee PTSD-oireita, kun taas sodalle altistumattomilla nuorilla vastaava luku oli yhden prosentin luokkaa. Tutkimuksessa selvisi lisäksi, että yli kymmenen prosenttia heistä kärsii myös vakavista masennusoireista ja yli kymmenen prosenttia on yrittänyt itsemurhaa.

Urheilu

Kuusi pelaajaa jättää TPS:n

Olli Hakanpää.

Maalivahti Olli Hakanpää , 26, ei jatka uraansa Turun Palloseurassa ensi kaudella Veikkausliigassa. Hakanpää on TPS:n oma kasvatti, joka kulki aikanaan seuran junioriputken läpi aina A-nuoriin asti. Ensikosketuksensa Suomen toiseksi korkeimman sarjatason miesten peleihin Hakanpää sai porilaisen Musan Salaman paidassa kaudella 2022. Porista ”Opan” tie toi seuraavaksi vuodeksi Paraisille, jossa hän torjui Piffenin ykkösvahtina.

Vapaaottelija Olli Santalahdelle kova puolalaisvastus

Olli Santalahti (punaiset hanskat) voitti marraskuussa Turussa Renan Martinsin.

Espoossa tapaninpäivänä järjestettävässä kamppailu-urheilutapahtuma Ice Cage 6:ssa ottelevan turkulaisen Olli Santalahden vastustajaksi on kiinnitetty puolalainen Mateusz Rybak . 29-vuotias Rybak on otellut ammattilaisurallaan 12 kertaa ja voittanut otteluistaan yhdeksän. Voitoistaan seitsemän hän on ottanut tyrmäyksellä. Hän on hävinnyt vain kerran ennen täyttä aikaa. Suomeen Rybak saapuu kolmen ottelun voittoputkessa.

Ari Nymanista Veikkausliigan Legenda

Ari Nyman.

Captain's Ball -gaalassa torstaina palkittiin myös uusi Veikkausliigan Legenda. Kunnian sai Ari Nyman .

Daniel Forsberg minuutissa thainyrkkeilyn Euroopan mestariksi

Daniel Forsberg (oik.) otti komean sulan hattuunsa thainyrkkeilyn EM-kisoista. Sparraajana valmentaja Riku Immonen.

Turkulainen Daniel Forsberg on voittanut thainyrkkeilyn alle 91-kiloisten Euroopan mestaruuden. Finaalissa kaatui Albanian Egli Sina . Ottelu päättyi albanialaisen luovutukseen reilun minuutin jälkeen.

Passarilegenda Mikko Esko vahvistamaan Tutoa loppukaudeksi

Mikko Esko.

Passarilegenda Mikko Esko tekee paluun lentopalloilun Mestaruusliigaan. Esko ja Tuto Volley ovat tehneet loppukauden kestävän pelaajasopimuksen.

Laituri Miika Kauppila jatkosopimukseen TPS:n kanssa

Miika Kauppila.

Turun Palloseura on solminut yksivuotisen jatkosopimuksen Miika Kauppilan , 25, kanssa. Kauppila saapui TPS:ään viime keväänä Käpylän Pallosta. Laitapelaaja tunnetaan monipuolisuudestaan, ja hän pelasi menneellä kaudella Tepsissä niin laitahyökkääjänä kuin laitapuolustajanakin.