Puhdas sähköntuotanto kasvoi, päästöt romahtivat

Sähköntuotannossa tapahtuneiden muutosten johdosta sähkön ilmastopäästöt alkavat olla historiaa. Suomi on valmis tarjoamaan kasvavissa määrin puhdasta sähköä nykyisille asiakkaille ja uusille teollisille investoijille. Tuulivoiman ja ydinvoiman tuotanto on kasvanut merkittävästi, teollisuuden laskusuhdanne on vähentänyt sähkön kulutusta. Sähkön nettotuonti on romahtanut vähäiseksi. Sähkön tukkuhinnat painuivat energiakriisiä edeltävälle ajalle.

Energiamurros etenee vauhdilla, ilmenee Energiateollisuus ry:n julkaisemista sähkön vuositilastoista. Sähkö on nyt lähes päästötöntä. Vuodesta 2010 alkaen päästöt ovat laskeneet 87 prosenttia, viime vuonna lasku jatkui jyrkästi alaspäin osoittavaa käyrää. Laskua oli 38 prosentia edelliseen vuoteen verrattuna. Päästöttömän tuotannon osuus on nyt 94 prosentia kokonaistuotannosta, jossa on mukana myös muun teollisuuden tuottama sähkö.

Sähkön tuotanto on kohonnut merkittävästi energiakriisiä edeltäneestä tasosta, ilmenee Energiateollisuus ry:n vuositilastoista. Vuosina 2021 ja 2022 sähköä tuotettiin 69 terawattituntia, viime vuonna tuotanto nousi 78 terawattituntiin. Kasvua oli 13 prosentia. Samaan aikaan kulutus laski reilulla kahdella prosentilla 2022–23. Vuoteen 2021 verratessa lasku on tuntuvampi, 8,4 prosenttia. Tuotannon kasvu ja kulutuksen väheneminen johtivat siihen, että tuontisähkön tarve väheni merkittävästi. Suomi oli pitkään EU:n suurin sähköntuoja, mutta vuonna 2023 nettotuonnin osuus sähkönkulutuksesta oli enää 2,2 prosenttia. Tuonnin väheneminen johtuu uuteen, kotimaiseen hinnaltaan kilpailukykyiseen kapasiteettiin investoimisesta.

Sähkön tuotantoa ovat lisänneet tuulivoimaan tehdyt investoinnit ja Olkiluoto 3:n valmistuminen. Tuulivoiman tuotanto kasvoi 25 prosentia, kun vuoden 2022 puolella pystytetyt voimalat olivat täydessä tuotannossa. Tuotantokapasiteetti kasvoi 2023 aikana lähes 1 300 megawattia (MW), vuoden 2022 alusta se on yli kaksinkertaistunut ja ylittää 7 000 MW:n rajan näinä päivinä. Ydinvoiman tuotanto kasvoi 35 prosenttia. Ydinvoimalla tuotettiin 32,7 terawattituntia sähköä, joka vastasi 41 prosentin osuutta kulutuksesta. Sateisen kesän ja syksyn johdosta myös vesivoimavuosi oli hyvä, tuotanto kasvoi 12,6 prosenttia. Aurinkovoiman tuotanto kasvoi prosenteissa reilusti, 65 prosenttia, mutta sen osuus kokonaistuotannosta on edelleen vähäinen. Alkaneena vuonna aurinkovoiman osuus nousee yli prosenttiin kulutuksesta ja tuotannosta.

Päästöttömän tuotannon osuus oli viime vuonna 94 prosenttia. Puhdas tuotanto lisääntyi, samalla kun kivihiilen käyttö puolittui ja turpeen käyttö väheni 35 prosenttia. Sähköä tuotettiin yhä vähemmän polttamalla. Sähkön erillistuotanto väheni 40 prosenttia, lämmöntuotannon yhteydessä tuotetun sähkön (CHP) tuotanto laski 20 prosenttia.

– Puhdas siirtymä otti jättiharppauksen viime vuonna. Sähkömme on jo lähes kokonaan ilmastoneutraalia, ja samalla sähkön hintataso on tukkumarkkinoilla pudonnut energiakriisiä edeltäneelle tasolle, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.

– Päästöttömän sähkön tuotantoa voidaan lisätä mittavasti, ja samalla houkutella Suomeen teollisia investointeja ja saada niiden myötä uutta vientiä, työpaikkoja ja hyvinvointia.

Sähköjärjestelmä on kokenut huomattavia muutoksia energiakriisin seurauksena. Tärkeänä muutostekijänä on ollut energiayhteistyön katkeaminen Venäjän kanssa.

– Vielä kaksi vuotta sitten Venäjältä tuotiin tuntuva määrä sähköä, kaasua ja polttoaineita. Kaikki tuotu on nyt korvattu puhtaalla kotimaisella tuotannolla, ja ylikin. Tuotamme sähköä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja kasvun varaa todella on, Leskelä sanoo.

Sähkön kokonaiskulutus laski reilulla kahdella prosentilla edellisestä vuodesta. Sähköä kulutetaan tällä hetkellä vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla, kahdeksankymmentä terawattituntia vuodessa. Vuoden 2023 kulutushuippu oli 27. marraskuuta kylmän jakson aikana. Kulutushuipun ajoittuminen marraskuulle on hyvin poikkeuksellista.

Teollisuuden sähkönkäyttö on laskenut kuluneen kahden vuoden aikana dramaattisesti kaikilla sektoreilla. Viime vuoden aikana laskua oli lähes kuusi prosenttia. Suurinta pudotus on ollut metsäteollisuudessa, jossa kulutus laski peräti kahdeksan prosenttia vuoden 2023 aikana. Vuodesta 2021 alkaen metsäteollisuuden sähkönkulutus on pudonnut reilut kolme terawattituntia.

Kotitaloudet vähensivät sähkönkulutustaan jonkin verran alkuvuonna, vaikka sähkönhinta oli maltillinen. Astetta alemmas kampanja oli vielä tuoreessa muistissa. Loppuvuoden kylmät säät nostivat kulutusta sen verran, että muu kuin teollinen kulutus kasvoi vuositasolla 0,4 prosenttia. Pörssisähkösopimusten yleistyminen on tarjonnut kulutusjoustolle entistä tehokkaamman kannustimen.

– Lisääntyvä ja jo puhdistunut sähköntuotanto avaa teollisuudelle uusia mahdollisuuksia vähentää sähkön avulla toiminnastaan aiheutuvia päästöjä ja tehdä investointeja puhtaiden tuotteiden valmistamiseen, sanoo Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

– On syytä toivoa, että suhdanne virkistyy, vienti alkaa vetää, ja että tänne saadaan houkuteltua myös ulkomaisia investointeja. Energiantuotanto ei ole kasvun pullonkaula, vaan mahdollistaja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Minne menet ydinkeskusta?

Turku kasvaa. Kaupungin asukasmäärä on kasvanut viidessä vuodessa yli 15 000:lla ja tavoittelee 210 000 asukkaan rajaa. Työpaikkamäärä on kasvanut samassa ajassa 4 150:llä, yrityksiä on perustettu 2 810. Opiskelupaikkojen määrä korkeakouluissa kasvaa, samoin yöpymisten määrä.

Sirén: EU ja Intia sopivat vapaakaupasta – jopa kahden miljardin kuluttajan markkinat avaavat Suomelle kasvun mahdollisuuksia

Euroopan unioni ja Intia ovat päässeet sopimukseen historiallisesta vapaakauppasopimuksesta, joka luo jopa kahden miljardin ihmisen yhteiset markkinat. Kyseessä on maailman suurimpiin lukeutuva kauppasopimus, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus Euroopan ja Suomen talouskasvuun.

Suomalaisten luottamus sähkön hinnan tasaantumiseen näkyy sopimusvalinnoissa

Sähkövertailu.fi analysoi viime vuoden viimeisen vuosineljänneksen sähkösopimusdataa ja vertasi sitä vuoden 2024 viimeisen vuosineljänneksen sähkösopimustietoihin.

Gunilla Widénistä Åbo Akademin rehtori

Åbo Akademin hallitus on tiistaina valinnut professori Gunilla Widénin Åbo Akademin uudeksi rehtoriksi. Widén on toiminut vt. rehtorina viime huhtikuusta lähtien. Uuden rehtorin toimikausi on 1.8.2026–31.7.2031.

Martat kutsuvat soppapöytään ympäri Suomen

Tapahtumien erikoisuutena on ripotebaari, jonka avulla jokainen voi viimeistellä annoksensa oman makunsa mukaan.

Marttojen alkuvuoden Martan soppapöytä -kampanja kutsuu ihmiset yhteisen pöydän ääreen ympäri Suomen. Paikalliset marttayhdistykset järjestävät kaikille avoimia tapahtumia, joissa keitto toimii keskustelun avaajana ja matalan kynnyksen tapana tutustua marttatoimintaan.

Tilastokeskus: Työttömyys jatkoi nousuaan joulukuussa

Työttömyystilanne pysyi synkkänä joulukuussa: 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 10,7 prosenttia. Luku oli aavistuksen korkeampi kuin kuukautta aiemmin ja jälleen korkein nykyisessä, vuodesta 2009 alkavassa trendisarjassa.

Ukko-Pekka vuoden paras K-Supermarket

Kauppiaina K-Supermarket Ukko-Pekassa ovat toimineet reilun vuoden takaisesta avaamisesta lähtien Jari ja Elina Lehto.

Naantalin K-Supermarket Ukko-Pekka on palkittu vuoden 2025 parhaana K-Supermarket-kauppana Suomessa. Kauppa palkittiin myös alueellisesti Varsinais-Suomen parhaana K-Supermarketina.

Meriaura tilaa uuden sukupolven kansilastialuksen

Meriaura on solminut sopimuksen Jiangsu Zhenjiang shipyard (Group) CO., LTD -telakan kanssa uuden kansilastialuksen rakentamisesta. Sopimuksen mukaan alus luovutetaan vuoden 2028 alkuun mennessä. Tilattu alus on 120 metriä pitkä ja 21,6 metriä leveä, kantavuudeltaan 6 800 tonnin 1A-jääluokan DP2-alus.

J. S. Bachin H-molli-messu palaa vielä kerran Turun tuomiokirkkoon

Johann Sebastian Bachin (1685–1750) uran loppupuolen järkälemäistä mestariteosta eli H-molli-messua pidetään usein Bachin musiikillisena testamenttina. Teos kuullaan kamarikuoro Key Ensemblen ja Suomalaisen barokkiorkesterin yhteistuotantona johtajanaan Jutta Seppinen . Mukana lisäksi loistelias solistikaarti sekä vaihtuvia tanssijoita Salon ja Hämeenlinnan konserteissa.

Jäkärlän minibussipaloa tutkitaan tuhotyönä, epäilty otettu kiinni

Lounais-Suomen poliisi epäilee 26-vuotiaan miehen sytyttäneen anastamansa minibussin tuleen Jäkärlässä maanantaina. Viranomaiset saivat maanantaina noin kello yhden aikaan iltapäivällä ilmoituksen Jäkärlän kaupunginosassa Talolankadulla palavasta minibussista. Autokatoksessa roihunnut bussi oli varastettu aiemmin samana päivänä Runosmäestä.

Autoveron tuotto laski 22 miljoonaa euroa viime vuonna

Verohallinnon tuoreiden tilastojen mukaan autoveron tuotto valtiolle oli viime vuonna yhteensä 276 miljoonaa euroa, mikä on noin 22,3 miljoonaa euroa (-7,5 %) vähemmän kuin vuonna 2024. Verotettujen ajoneuvojen lukumäärä laski edellisvuoteen verrattuna noin 1 200:lla (-0,9 %), ja oli noin 133 000.

Varhan näytteenottoon voi varata ajan Varha-sovelluksen avulla

Verkkoajan varauspalvelut laajenevat Varha-sovelluksessa. Sovelluksen kautta saa varattua ajan esimerkiksi Tyks Laboratorioiden näytteenottoon. Chatin ja kiireettömien viestien avulla saa neuvontaa esimerkiksi näytteenottoon ja kuvantamistutkimuksiin valmistautumiseen.

Retkeilyleffojen viikko Turussa

Ilona Mikkonen ja Kuu vaeltavat Urho Kekkosen kansallispuistossa.

Taiteen talon elokuvateatteri Kino Kilta Turussa on retkeilyleffojen ystävän tukikohta helmikuun ensimmäisellä viikolla. Tiistain 3. helmikuuta RetkiKinossa lähdetään kolmen yksinvaeltajan matkaan talviseen luontoon.

Tiina Pelkonen Auran uudeksi kunnanjohtajaksi

Auran kunnanvaltuusto valitsi maanantaina 26. tammikuuta kunnan uudeksi kunnanjohtajaksi yksimielisesti Tiina Pelkosen . Pelkonen on tällä hetkellä Punkalaitumen kunnanjohtajana. Varasijalle valtuusto valitsi yksimielisesti Susanne Laaksosen .

Valtuustoryhmiltä solidaarisuutta kurdeille

Nicke Wulff (r.), Timo Furuholm (vas.), Berhan Ahmadi (sd.), Perttu Helin (kesk.), Niina Ratilainen (vihr.), Juha Anttila (ps.), Tawar Salari (sd.) ja Elina Ruohonen (kok.) asettuivat maanantaina valtuuston kokouksen yhteydessä ryhmäkuvaan osoittaakseen solidaarisuutta kurdeille.

Syyrian keskushallinnon joukot ja kurdijohtoiset SDF-joukot ovat käyneet alkuvuoden aikana taisteluita Koillis-Syyriassa. Kurdit ovat joutuneet vetäytymään monilta alueilta ja tuhansia on joutunut pakenemaan taisteluja.

Eeva-Johanna Eloranta jätti valtuustoaloitteen oppilaiden keskittymiskyvyn parantamisesta

Kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on jättänyt Turun kaupunginvaltuustolle valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Turun kouluissa ja oppilaitoksissa otetaan käyttöön tietoisuustaitojen hyödyntäminen ja että opettajia koulutetaan ottamaan tietoisuustaitomenetelmiä käyttöön. Elorannan mukaan kansainvälisen tutkimuksen mukaan tietoisuustaitojen hyödyntäminen hyödyntää sekä oppilaiden oppimista, että opettajien työtä.

Valokuvassa oluen fantasiamaailma

Markus Lehto, Body Malts.

Valokuvaaja Markus Lehto järjestää Turussa ravintola 5piste5:ssä yksityisnäyttelyn olutaiheisista valokuvistaan 3.2.–14.3. Kuvien aiheet on ammennettu käsityöoluiden etiketeistä ja nimistä. Ihminen on keskeisessä roolissa.

Furuholm: Ulkomaisen työvoiman riistoon reagoitava Turussa

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa ryhmäaloitteen, jossa vaaditaan Turun kaupunkia selvittämään ja estämään mahdollista työperäistä hyväksikäyttöä kaupungin omissa hankkeissa ja kilpailutuksissa.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Kentät kuntoon Kupittaalla

Cira Virta.

Cira Virta , Tuulia Lahti , Jenna Saario … Kalliiksi tuntuvat käyvän Kupittaan palloiluhallin olosuhteet turkulaisille salibandyjoukkueille.

Rallisprintin SM-kausi käyntiin Marttilassa

Jarno Pentinpuro piti kovinta kyytiä nelivedoissa.

Kuusiosainen rallisprintin SM-sarja vuosimallia 2026 pyörähti käyntiin sunnuntaina 25. tammikuuta. Marttilassa ajetulla SM Länsirannikon Rallisprintillä. Turun Urheiluautoilijoiden organisoiman kilpailun ympärillä riitti pöhinää jo reilusti ennen kilpailupäivää, kun mukaan olivat ilmoittautuneet Suomen drifting-huiput Lauri Heinonen , Juha Pöytälaakso ja Mika Keski-Korpi .

Eevi Saloselle ja Roope Rusille SM-hopeaa painissa

Roope Rusi.

Vaajakoskella painittiin 23.–24. tammikuuta naisten vapaapainin ja miesten kreikkalais-roomalaisen painin Suomen mestaruuksista.

Åboraakkeli: Hyvää kyytiä, Muuse!

Mustafe Muuse.

Kestävyysjuoksija Mustafe Muuse on ollut alkuvuodesta hyvässä vauhdissa. Turkulainen aloitti vuotensa parantamalla maantiejuoksun kymmenen kilometrin Suomen ennätystä. Valenciassa juostu kymppi kulki aikaan 27.50. Viime syksynä Lillessä Muuse kellotti aiemman SE:n 28.16.

Silja Kosonen vuoden urheilija Varsinais-Suomessa

Silja Kosonen.

Logomossa juhlittiin varsinaissuomalaista urheiluvuotta yli 700 osallistujan voimin. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (LiikU) ja järjestäjäkumppaneiden isännöimässä gaalassa jaettiin tunnustusta liikunnassa ja urheilussa menestyneille henkilöille ja tahoille.

Näkövammaisten jääkiekko rantautui Varsinais-Suomeen

Näkövammaisten jääkiekon selkein ero perinteiseen jääkiekkoon on isompi kiekko.

TPS Juniorijääkiekko käynnisti tammikuussa näkövammaisille suunnatun kiekkotoiminnan. Kyseessä on ensimmäinen näkövammaisille tarkoitettu jääkiekkovuoro Turun seudulla.