Kirsti Sipari-Saari (s. 22.12.1943) ei aavistanut syksyllä 1975 viedessä poikansa Jorman perinteiselle Turun urheilupuisto painikämpälle, että hänestä tulisi mamme ensimmäinen naispainituomari.

Sipari-Saari oli kiinnostunut kamppailulajeista jo pienenä. Isä, Armas Mäkinen, joka toimi vanginvartijana Karvian varavankilassa, opetti hänelle jiujitsua, jonka taitaminen kuului isän koulutukseen. Isä sai vuonna 1960 ylivartijan paikan Kakolasta ja näin perhe muutti Turkuun. Isä painotti, että nuoren naisen on hyvä omata itsepuolustustaitoja, koska kaduilla liikkuu monenlaisia tyyppejä.

Keväällä 1962 Kirsti tapasi Kari Siparin ja he avioituivat. Perhe kasvoi 28.12.1963, kun Heidekenillä syntyi Jorma. Sipari-Saari opiskeli apuhoitajaksi. Työpaikka löytyi vuonna 1968 TYKS:n äitiyspolilta, jossa oli ylilääkärinä Kimmo Manninen. Myöhemmin työn ohessa hän opiskeli vielä sosiaalialan ohjaajaksi ja sairaanhoitajaksi. Työarjoittelun hän suoritti lastenkodeissa, vankimielisairaalassa ja lasten psykiarisella osastolla.

Vaativa työ TYKS:n U-sairaalan naistenpoliklinikalla käsitti huume- ja päihdeongelmaisten äitien parissa työskentelyä. Vastasyntyneiden osastolla ylilääkäri Olli Piiroinen koulutti hänet vielä alkuvaiheen raskauden ultraäänitutkimukseen, jota työtä hän sai tehdä itsenäisesti.

Sipari-Saari sanoi saaneensa painikipinän työpaikaltaan TYKS:n äitiyspolilta, jossa työskenteli myös painia harrastava ”painitohtori” Manninen. Kysyessään Kimmolta, harrastetaanko Turussa poikapainia, Sipari-Saari kertoi, että hänellä on jäntevä liikunnallinen hintelä jalkapalloa pelaava pikkumies, joka kaipaisi kehon vahvistamista, jottei loukkaa itseään.

Manninen käski menemään urheilupuiston painikämpälle. Tästä Siparin perheen painimatka alkoi. Hintelä liikunnallinen pikkumies Jorma pääsi salille purkamaan energiaansa ja vahvistumaan. ”Mylsyn”, eli Voitto Myllysillan, ohjauksessa pikkumiehen painitaidot kehittyivät.

Jorma-poika omaksui nopeasti kehonhallinnan ja painitekniikan. Noin vuoden harjoittelun jälkeen ”Vode” lähetti Jorman jo SM-kisoihin, joilloin poika väänsi vapaapainin SM-hopeaa.

Jorman harjoitellessa painitekniikkaa ja otteluharjoittelua, äiti seurasi innokkaasti kehitystä. Kansainvälinen painituomari ja moninkertainen SM-mitalisti Kaino Mäkelä havaitsi Kirstin innostuksen vetäen häntä hihasta suosittellen tuomariksi ryhtymistä. Kaino antoi sääntökirjan ja käski lukea sen. Parin viikon päästä hän läpäisi tentin. Tämän jälkeen Kaino antoi pillin ja käski viheltämään otteluharjoituksia ja näyttämään pisteitä. Tästäkin tentistä Kirsti selvisi ja näin Kaino kirjoitti tuomarikortin. Kaino kertoi, ”olet Suomen ensimmäinen naispainituomari”.

Ensimmäinen kilpailutapahtuma oli Turussa pk-kisoissa arvostelu- ja mattotuomarina toimiminen. Todellinen tuomarin tulikaste tapahtui myöhemmin syksyllä Kauhajoella, jossa Kirsti kertoi astuneensa oikein miesten maailmaan.

Hänen toimiessa mattottuomarina, sanoi painijan kulmalta huoltaja ennen ottelun alkua: ”Mee sää likka lieden ääreen, tää on miesten maailmaa”!

Vihellykset onnistuivat, ja jossain vaiheessa kisojen valvoja tuli sanomaan: "Annoin sinun olla matolla, koska vihelsit paremmin kuin monet miehet”.

Pojan kisamatkojen yhteydessä tuomarikokemus kehittyi ja kortti nousi kansalliseen E-luokkaan. Kirsti toimi monissa SM-kisoissa oikeudenjakajana.

Turun Toverien liityessä TUL:oon vuonna 1979 Siparit siirtyivät Turun Voimamiehiin. Kirsti ajatteli, että hän pyrkisi vielä kv-tuomariksi, mutta elämäntilanne ja työssä opiskelu veivät ajan. Jorman ja Kirstin toiminta painin parissa jatkui vuoteen 1986 saakka.

1990 luvulla Jorma vei omat pojat TWM:n painikouluun ja näin paini jatkui Jorman toimiessa valmentajana. Kirsti ja Erkki Saari avioituivat 1996.

TWM:n täyttäessä 75 vuotta Kirsti ja Erkki Saari tekivät vuonna 1999 huomattavan taloudellisen lahjoituksen seuran nuorisotoimintaan.

Erkin sairastuessa Kirsti toimi seitsemän vuotta miehensä omaishoitajana. Erkki menehtyi 21.12.2022.

Mauno Ketola