Turku on ollut kerrostalojen kaupunki. Niinhän kaupungit tapaavat olla. Pientaloja toki on ja rivitaloja. Omakotitaloja on ollut vanhastaan kaupungin reuna-alueilla mutta uusia tontteja on tullut tarjolle niukasti.

Syynä on pidetty Turun melko merkillistä muotoa. Kaupunki on pitkulainen suikale, kuin tonttulakki. Keskusta-alue on kompakti mutta tilaa on ollut vain saarilla etelässä ja pelloilla pohjoisessa. Näin on ainakin koettu.

Muoto on mikä on historiallisista syistä. Turun kaupungin alue on ollut melko pieni. Sitä on alueliitoksin kasvatettu nimenomaan saarille ja pohjoiseen. Turku söi vähitellen paloja Maarian kunnasta, muun muassa Hirvensalon vuonna 1944, ja lopulta sen kokonaan vuonna 1967. Kakskerran kunta liitettiin Turkuun vuonna 1968 ja Paattinen vuonna 1973.

Turku on nipistänyt alueita myös Raisiolta ja Kaarinalta mutta suotuisaa tonttimaata olisi arvioiden mukaan pikemminkin idässä ja lännessä kuin etelässä ja pohjoisessa. Hokema osoittautui ainakin epätarkaksi, kun täydennysrakentamisen mahdollisuuksia kartoitettiin. Sopivia alueita löytyi kosolti.

Pormestariohjelman mukaisesti Turku aikoo lisätä pientalotonttien tarjontaa. Ajatus on mitä kannatettavin. Asuinalueiden eriytymistä torjutaan parhaiten kaavoittamalla niille kaikenlasta asumista – ei pelkästään pientaloja tai kerrostaloja, vaan kaikkea mahdollista. Tätä vastaan käy tosin hallitusohjelma, joka ei lupaa asumisoikeusasuntojen uudisrakentamiselle enää valtion tukea. ASO-asuntoja on esimerkiksi rivitaloissa.

Pientalotontteja halutaan tänä vuonna tarjolle 200, ensi vuonna 250 ja vuonna 2025 jo 300. Pilottikohteiksi on valikoitu Kaerla, Peltola ja Huhkola.

Selvityksessä löydettiin 20 kohdetta, joihin on asemakaavanmuutoksella mahdollista kaavoittaa uutta pientalorakentamista. Kaupunki aikoo myös ostaa rakentamattomia pientalotontteja ja selkeyttää osaomistustonttien omistusta. Jakamiskelpoisia tontteja on 160. Tonttien jako halutaan mahdollistaa.

Lasse Virtanen