Kunniakkaassa menneisyydessään 136,4 metriä korkea Pääskyvuoren linkkitorni välitti Valkoisen talon ja Kremlin välisiä Kuuman linjan viestejä. Linkkitorni on kalliolla, jonka rinteeseen louhituissa luolissa koottiin sodan aikana ammuksia. 1990-luvun loppuun saakka alueella oli varusmieskoulutusta. Suurin osa kasarmialueesta kuuluu nyt Turun kaupungille, joka on kaavoittanut alueelle asutusta.

Itäisen Turun jättiläinen nököttää paikallaan hiljaisena maamerkkinä. Viimeksi se oli tapahtumien keskipisteenä vuonna 2019 kun sen omistaja Telia Towers Finland Oy ilmoitti tornin jäävän tarpeettomaksi ja Jethro Rostedtin ja Vesa Keskisen tapaiset julkkikset havittelivat sitä omistukseensa. Myyntiaikeet haudattiin ja tornin kohtalo on edelleen avoinna.

– Pääskyvuoren tornin alueen maanvuokrasopimuksemme Turun kaupungin kanssa on voimassa vuoteen 2036. Siihen sisältyy purkuvelvollisuus, jos tornille ei löydy uusiokäyttöä. Nyt tornissa on vielä vähän tukiasemalaitteita, mutta mitään varsinaista käyttöä tai suunnitelmia meillä ei tornin varalle ole, kertoo Telia Towers Finland Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Kokkila.

Vireästi toimiva Pääskyvuoriseura seuraa tarkasti linkkitornin ja Pääskyvuorenrinteen tapahtumia. Seuran aktiivit Eija Koivisto ja Sirpa Sarteva esittelivät seuran hienosti koottuja leikekirjoja läheisellä Fimbul Taiteilijatalolla.

– Ihmisillä on paljon ideoita tornin käytöstä. Miksi ei aurinkopaneeleja ympäri tornia tai huipulle tuulivoimala. Entäs tarkkailuapparaatit näin Nato-aikana, ehdottelevat Koivisto ja Sarteva.

Vakavimmat ehdotukset ovat ihan yksinkertaisesti kesäkahvilatoimintaa ja muuta pientä tornin juurelle. Vai kestäisivätkö ulkoseinät kiipeilyn?

Niin Fimbul Taiteilijatalo kuin Pääskyvuoriseura ja moni muukin taho miettii nyt linkkitornin lisäksi sitä ympäröivien luolastojen uusiokäyttöä.

Merja Marjamäki