Alanvaihto aikuiskoulutustuella siirtymässä historiaan
Työllisyysrahasto julkaisi asiakastutkimuksen aikuiskoulutustuen koetusta vaikutuksesta vain päivää ennen hallitusohjelman ilmoitusta tuen lakkauttamisesta (16.6.). Tutkimustulosten mukaan aikuiskoulutustuella opiskelu motivoi, lisää työssäjaksamista ja mahdollistaa hakijalle alanvaihdon tai urakehityksen taloudellisesti. Tieto tuen lakkautusuhasta on aiheuttanut epätietoisuutta ja kasvattanut puheluvirtaa aikuiskoulutustukea myöntävän Työllisyysrahaston suuntaan.
– On tullut ilman muuta yhteydenottoja. Sekä heiltä, jotka ovat suunnitelleet tuen hakemista, että heiltä, joille se on jo myönnetty. He ovat huolissaan, saavatko he käyttää sitä, kertoo Työllisyysrahaston asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari.
Aikuiskoulutustuki on rahallinen, ansiosidonnainen tuki, jota myönnetään työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Viime vuonna tukea maksettiin 178 miljoonaa euroa työttömyysvakuutusmaksuista. Tuen saajia oli yli 30 000.
Mikäli hallitusohjelman leikkauslista toteutuu sellaisenaan, aikuiskoulutustukea ei myönnetä enää ensi vuoden elokuusta lähtien. Tähän asti myönnettyihin tukiin ja parhaillaan haettaviin uusi hallitusohjelma ei vaikuta. Saari kertoo, että tyypillisesti muutoksiin tuissa tulee myös siirtymäaika. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisella on kuitenkin selvä vaikutus opiskelua tulevaisuudessa pohtivien valintoihin.
– Asiakastutkimus osoitti, että alanvaihtajien määrä on suuri. Jatkossa jokaisen pitää miettiä taloudellinen mahdollisuus opiskella. Varmasti alanvaihtoliikennettä tämä hidastaa, Saari toteaa.
Hän ottaa esimerkiksi tutkintopainotteisen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan. Jo entuudestaan kovasta työvoimapulasta kärsivä sote-ala ei todennäköisesti hyödy aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta.
Kesäkuussa julkaistun Asiakkaan ääni -tutkimuksen mukaan miltei puolet vastaajista koki tarvitsevansa korkeamman tutkinnon voidakseen edetä urallaan. Maalis–huhtikuussa toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi lähes 5 000 aikuiskoulutustuen saajaa. Heistä 58 prosenttia piti työelämän kuormitusta motiivina lähteä opiskelemaan. Miltei sama lukema piti opintovapaan jälkeisiä työllistymisvaikutuksia positiivisina. Työssäjaksaminen kohentui 66 prosentilla vastaajista opintovapaan jälkeen. Aikuiskoulutustuen hyöty sekä hakijalle sekä työmarkkinoille vaikuttaakin tutkimuksen perusteella kiistattomalta.
Aikuiskoulutustuen lakkauttamisuhalla on vaikutus myös Työllisyysrahaston toimintaan.
– Totta kai organisaatiossa vaikuttaa, jos yksi iso osa-alue lähtee pois. Olemme tekemässä parhaillaan laajaa vaikutusten arviointia, jonka on tarkoitus valmistua elokuussa, kertoo Saari.
Ennen eduskuntatyön käynnistymistä syksyllä joudutaan vielä odottamaan tarkempia suuntaviivoja.
– Olemme itsekin täysin sen tiedon varassa, mitä hallitusohjelmassa sanotaan, Saari toteaa.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)















