Saskatoonin sato on kypsymässä. Saskatoon eli marjatuomipihlaja on kotoisin Kanadan preerioilta. Saskatoon on saanut nimensä kanadalaisen kaupungin mukaan.

Saskatoonin 14–17 millimetrin kokoiset marjat ovat tummansiniä tai mustia ja ne kasvavat tertuissa. Joidenkin lajikkeiden marjat ovat myös vahapintaisia. Kukka on miedontuoksuinen ja muistuttaa tuomen kukkaa.

Marjojen ulkonäkö ja maku muistuttavat mustikkaa, mutta maussa on eroa. Marjan suuret siemenet vivahtavat mantelin tai kirsikan aromeiksi. Marjat ovat makeita ja vähähappoisia. Saskatoonia voi säilöä pakastamalla tai kuivaamalla, mutta se sopii myös tuorekäyttöön. Leivonnassa saskatoon sopii moneen esimerkiksi mustikan tai mustaherukan tilalle. Saskatoon hillo on hyvä lisuke liharuoan kanssa.

Saskatoon sisältää runsaasti fenolihappoja, flavonoideja, antioksidantteja ja vitamiineja (A, B1, B2, B5, B6, C, E). Saskatoonissa on paljon terveellisiä rasvoja, kivennäisaineita ja kuituja.

Saskatoonin viljelyalaa ei ole tilastoitu johtuen tuotannon pienuudesta. Hedelmän- ja marjanviljelijäinliiton mukaan saskatoonin viljely on alkanut Suomessa jo 1990-luvulla, mutta yrittäjiä on arvion mukaan Suomessa enintään kymmeniä. Näiden viljelijöiden joukossa on myös saskatoonin viljelyyn erikoistuneita viljelijöitä, jotka viljelevät saskatoonia päätuotteenaan.

Saskatoon kasvaa keskimäärin 1,5–3 metrin korkuiseksi ja on pystykasvuinen tai pensastava. Kukinnan jälkeen marjasadon kypsyminen kestää noin kaksi kuukautta ja satoa on poimittavissa 2–3 viikon ajan. Saskatoonin marjat ovat kiinteitä ja ne irtoavat helposti tertuista, minkä vuoksi saskatoonin käsin poiminta on sujuvaa. Suomessa marjat poimitaan pääosin käsin, mutta korjuukoneitakin on olemassa. Viljelmä tuottaa satoa noin 3–4 vuoden päästä istutuksesta. Kasvupaikaksi saskatoonille suositellaan aurinkoista loivaa rinnettä, jotta vesi ei seisoisi kasvupaikalla. Hikevät maalajit, kuten multavat hieta- ja moreenimaat soveltuvat viljelyyn parhaiten. Tämän jälkeen hyvin hoidetut saskatoonit voivat tuottaa satoa kymmeniä vuosia.

Suomessa viljeltäviä lajikkeita ovat Northline ja Smoky. Northline on kasvultaan erittäin tasainen ja ripeä. Pystykasvuisen pensaan hoitotoimet sujuvat erinomaisesti. Northline on runsassatoinen lajike. Marjatertut kypsyvät pystyihin oksiin ja korkeaksi kasvaviin pensaisiin. Marjat irtoavat tertuista helposti.

Smoky on hyvin runsassatoinen lajike. Miedon raikkaat, makeat, tummansiniset marjat ovat melko pieniä. Smoky ei ole yhtä pystykasvuinen kuin Northline, vaan se on kasvutavaltaan enemmän pensasmainen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)