Kysely: Neljä kymmenestä suomalaisesta käyttää somea aina tai joskus anonyymina

45 prosenttia suomalaisista miehistä ja 37 prosenttia naisista käyttää sosiaalista mediaa aina tai joskus anonyymina. Tutkijoiden mukaan anonyymius lisää vihapuhetta verkossa. Suurin osa suomalaisista ei kuitenkaan tuota sisältöä someen säännöllisesti, vaikka käyttää kanavia päivittäin. Tiedot selviävät valtakunnallisesta sosiaalisen median käyttötutkimuksesta.

Sosiaalista mediaa käyttää anonyymina aina tai joskus useampi kuin neljä kymmenestä suomalaisesta. Anonyymi toiminta on erityisesti nuorten suosiossa: suurin osa 15–24-vuotiaista (56 %) toimii anonyymina sosiaalisessa mediassa aina tai joskus. Vanhempienkin joukossa kasvoton sometoiminta on yleistä: 25–34-vuotiaista 55 prosenttia ja yli 35-vuotiaista 35 prosenttia toimii somessa toisinaan paljastamatta henkilöllisyyttään.

Anonyymina toimivista somen käyttäjistä 42 prosenttia toimii johtavassa asemassa ja 37 prosenttia ylempinä toimihenkilöinä. Eläkeläisiä kasvottomina toimivista on reilu kolmasosa (34 %). Merkittävä osa anonyymina toimivista työskentelee muissa toimihenkilötehtävissä (48 %). Opiskelijoista lähes puolet (49 %) ja työttömistä työnhakijoista useampi kuin neljä kymmenestä (43 %) toimii sosiaalisessa mediassa joskus tai aina anonyymina.

Anonyymi toiminta voi olla osasyy kärjekkään, vastakkainasetteluja luovan yhteiskunnallisen keskustelun taustalla. Helsingin yliopiston tutkija, dosentti Janne Matikainen toteaa, että anonyymina toimiminen lisää riskiä vihapuheen määrään.

– Jo 1970-luvulla tutkittiin, että tietokonevälitteinen anonyymius lisää aggressiivisuutta ja vihapuhetta. Johtavassa asemassa olevat ihmiset eivät ehkä halua profiloitua omalla nimellään ja toisaalta heillä voi olla hyvinkin radikaaleja mielipiteitä yhteiskunnasta. Esimerkiksi perussuomalaisten kannattajissa on hyvätuloisia yrittäjiä johtavissa asemissa, joilla saattaa olla voimakkaita mielipiteitä ja ne kommentoidaan anonyymina, Matikainen toteaa tiedotteessa.

Viestintätoimisto Aivelan teettämään sosiaalisen median käyttöä kartoittavaan kyselytutkimukseen vastasi vuodenvaihteessa 1 201 aikuista eri puolelta Suomea. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä.

Aktiivinen somen sisällöntuotanto on kyselytutkimuksen mukaan vain harvojen suomalaisten harrastus. Tulokset osoittavat, että 70 prosenttia suomalaisista ei julkaise säännöllisesti mitään sosiaalisessa mediassa. Eniten julkaisuja tehdään harrastuksista (24 %) sekä matkoista (16 %). Vain murto-osa (6 %) julkaisee eniten sisältöä yhteiskunnallisista asioista kuten uutisista tai poliittisista kysymyksistä.

Vain kaksi prosenttia kyselyyn vastanneista julkaisee päivittäin sisältöä sosiaaliseen mediaan. Eniten julkaistaan lyhyitä tekstejä kuten statuspäivityksiä, joita julkaisee vähintään viikoittain useampi kuin joka neljäs (26 %) vastaajista. Kuvia julkaisee päivittäin viisi prosenttia vastaajista ja viikoittain hieman useampi kuin viidesosa (22 %).

Vaikka Facebookin suosion hiipumisesta on puhuttu pitkään, joka neljäs vastaaja nimeää sen tärkeimmäksi sosiaalisen median kanavakseen. Suomen väestö ikääntyy, mikä näkyy kyselyvastauksissa. 60 prosenttia vastaajista käyttää Facebookia päivittäin. Vain 17 prosenttia suomalaisista ei kyselyn mukaan käytä Facebookia ollenkaan.

Kuvapalvelu Instagram on Facebookin jälkeen toiseksi suosituin somealusta, jonka nimeää tärkeimmäksi alustakseen reilu kymmenesosa vastaajista (14 %). Instagramin käyttäjistä lähes joka toinen (46 %) käyttää alustaa päivittäin. Joka kolmas suomalainen ei käytä Instagramia ollenkaan. Twitteriä ja LinkedIniä käyttää päivittäin 12 prosenttia vastaajista.

Tutkimusyhtiö Bilendi kartoitti suomalaisten sosiaalisen median käyttöä valtakunnallisella sähköisellä kyselytutkimuksella joulukuussa viestintätoimisto Aivelan toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1 201 henkilöä, jotka ovat 15–75-vuotiaita. Vastaajista 45 prosenttia oli miehiä ja 55 prosenttia naisia. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kolumni: Hallittu rakennemuutos

Minä juon nyt kahvia, sanoi Harri Holkeri.

Kokoomus , Keskustapuolue ja RKP lähtivät keväällä 1987 eduskuntavaalien jälkeen rakentamaan porvarihallitusta. Ilkka Suominen (kok.) , Paavo Väyrynen (kesk.) ja Christoffer Taxell (r.) olivat tehneet niin sanotun kassakaappisopimuksen.

Reseptilääkkeiden lääketaksaa leikataan ja apteekkiverotus muuttuu

Eduskunta hyväksyi ja tasavallan presidentti vahvisti lakimuutokset, joilla toteutetaan apteekkitalouden uudistusta. Valtioneuvosto hyväksyi kokonaisuuteen kuuluvat asetusmuutokset. Muutoksilla vahvistetaan apteekkien roolia osana terveydenhuoltoa, laajennetaan itsehoitolääkkeiden myyntikanavaa ja haetaan säästöjä valtion talouteen.

Ensiasunto ostetaan yhä vanhempana

Ensiasunnoksi ostetaan aiempaa suurempia asuntoja.

Ensiasuntojen koko eroaa OP Pohjolan asuntolainadatan mukaan eri puolella Suomea. Helsingissä ensiasuntolaina otetaan tyypillisimmin asuntoon, joka on yli 40 mutta alle 60 neliömetriä. Lappeenrannasta ostetuista ensiasunnoista noin joka kolmas on yli 100 neliömetrin suuruinen. Keskimäärin ensiasunnon ostamiseksi on OP Pohjolasta tänä vuonna otettu 140 000 euroa lainaa.

Yrittäjägallup: Auto hallitsee pk-yritysten työmatkoja

Joka neljännessä pk-yrityksessä (23 %) matkustetaan päivittäin, osoittaa tuore Yrittäjägallup. Päivittäinen työmatkailu on erittäin yleistä rakentamisen alalla, kun taas esimerkiksi palvelualoilla matkoja tehdään selvästi vähemmän. Maakunnissa työmatkoja kertyy enemmän kuin pääkaupunkiseudulla.

Muuttuvat ruokaidentiteetit muokkaavat elintarvikealaa

Monet yritykset ovat esimerkiksi lisänneet kasvisten osuutta valmisruuissa ja tuoneet markkinoille uusia, täysin kasviperäisiä valmisruokavaihtoehtoja.

Suomalaiset tekevät ruokaan liittyviä valintojaan entistä enemmän yksilöllisten tarpeiden, arvojen ja identiteettien pohjalta. Elintarviketeollisuusliiton (ETL) jäsenkyselyn mukaan neljä viidestä elintarvikealan yrityksestä ottaa muuttuvat ruokaidentiteetit huomioon tuotekehityksessään.

Kello 12 vaarallisin hetki pysäköijälle

ParkkiPaten Wrapped 2025 -tilastot paljastavat, että lokakuu oli vuoden haastavin pysäköintikuukausi ja lokakuun 9. päivä vuoden synkin parkkipäivä. Kello 12 on vuorokaudenajoista vaarallisin hetki pysäköijälle, ja yleisin syy valvontamaksulle on pysäköintimaksun suorittamatta jättäminen. Volkswagen-, Toyota- ja Mercedes-kuljettajat keräsivät eniten valvontamaksuja, kun taas kaupungeista Helsinki, Tampere ja Vantaa pitävät kärkeä.

Turun Osuuskauppa palkkaa tänä vuonna yli 400 kesätyöntekijää

Turun Osuuskaupan kesärekry on käynnissä.

Turun Osuuskauppa palkkaa tänä vuonna reilut 400 kesätyöntekijää työskentelemään toimipaikoissamme ympäri Varsinais-Suomea esimerkiksi Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Uudessakaupungissa.

Uusien autojen kauppa sakkaa yhä, käytettyjen autojen kauppa sen sijaan käy

Uusia henkilöautoja ensirekisteröitiin viime vuonna 71 888. Ensirekisteröintien määrä väheni 3,0 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Joulukuussa henkilöautojen ensirekisteröintejä oli 5 545 eli 11,7 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa.

Silja Kososelle kaksivuotinen urheilija-apuraha

Silja Kosonen.

Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.) on myöntänyt kesälajien valmennus- ja harjoitteluapurahat. Uudistettujen kriteerien mukaisesti apurahat suunnataan ennen muuta kansainvälisen huipputason urheilijoille.

Eurojackpotin päävoitto Suomeen – voittajalle 74 miljoonaa euroa

Eurojackpotin vuoden ensimmäisessä arvonnassa löytyi yksi täysosuma, joka osui Suomeen. Päävoiton arvo on noin 74 miljoonaa euroa. Kyseessä on historian neljänneksi suurin Suomeen osunut Eurojackpotin päävoitto.

Katuvalojen öinen sammuttaminen peruutettava

Raision Omakotiyhdistys ry esittää kuntalaisaloitteena, että katuvalojen öinen sammuttaminen lopetetaan.

Katuvalojen sammuttaminen öisin perustuu edellisen Raision kaupunginvaltuuston tekemään päätökseen säästösyistä. Säästöä on saatu aikaan ilmeisesti joitakin kymmeniä tuhansia euroja vuosittain.

Kotoutumispalveluiden uudistus lausuntokierrokselle

Hallituksen kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Esitys kotoutumispalveluiden uudistuksesta on lausuntokierroksella.

K-ryhmä tarjoaa Varsinais-Suomessa 380 kesätyöpaikkaa tulevana kesänä

K-ruokakaupat työllistävät joka kesä paljon myös alle 18-vuotiaita nuoria.

Varsinais-Suomen maakunnassa K-ryhmän ruoka- ja rautakaupoissa, autohuolloissa, tukuissa ja toimistoissa on tarjolla noin 380 työpaikkaa ensi kesänä. K-ryhmän yhteinen kesätyönhakusivu aukeaa 7. tammikuuta osoitteessa kesko.fi/kesatyo.

Yrittäjägallup: Maahanmuuttajien palkkaaminen yleistyy suuremmissa pk-yrityksissä

Suomalaisista pk-yrityksistä 17 prosenttia on palkannut maahanmuuttajan, osoittaa Yrittäjägallup. Luku on sama kuin vuosi sitten marraskuussa. Rekrytointi painottuu selvästi suurempiin pk-yrityksiin. Yli kymmenen hengen yrityksistä jo 54 prosenttia on palkannut maahanmuuttajia, kun pienemmissä yrityksissä osuus jää alhaisemmaksi. Teollisuus on suurin työllistäjä, sillä alan yrityksistä 44 prosenttia raportoi palkanneen maahanmuuttajan.

Kaupunginteatterin katsojamäärä jatkoi kasvuaan

Katsotuin esitys oli The Addams Family -musikaalikomedia.

Turun kaupunginteatterissa kävi viime vuonna yli 156 000 katsojaa, joka on paras katsojaluku 40 vuoteen. Kulttuuriranta Oy laajenee operoimaan teatterin lisäksi myös Turun musiikkitalo Fuugaa.

Viime vuosi mittaushistorian toiseksi lämpimin Suomessa

Viime vuosi oli laajalti tavanomaista lämpimämpi. Maan itäosissa oli tavanomaista kuivempaa, kun taas lännessä ja pohjoisessa sademäärät olivat keskimääräistä suurempia.

Rottiin liittyvät havainnot selkeässä kasvussa

Rotat liikkuvat siellä, missä ne voivat saada ruokaa.

Rotat pyrkivät nyt aktiivisesti sisätiloihin talven kylmetessä. Talvella tuore lumi paljastaa rottien kulkureittejä yhä useammilla pihoilla, ja rottahavainnot ovatkin lisääntyneet monilla alueilla syksyn ja alkutalven aikana. Rentokilin teknisen päällikön Jouni Siltalan mukaan rottiin liittyvien yhteydenottojen määrä on selkeässä kasvussa.

Poliisi valvoo suden metsästystä Lounais-Suomessa

Suden metsästystä koskevat asetukset on hyväksytty, ja metsästyskausi alkoi 1. tammikuuta. Poliisi valvoo metsästyksen turvallisuutta koko metsästyskauden ajan tammi−helmikuussa.

Urheilu

Silja Kososelle kaksivuotinen urheilija-apuraha

Silja Kosonen.

Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.) on myöntänyt kesälajien valmennus- ja harjoitteluapurahat. Uudistettujen kriteerien mukaisesti apurahat suunnataan ennen muuta kansainvälisen huipputason urheilijoille.

Miro Ruokonen jatkaa TPS:ssa loppukauden

Miro Ruokonen (67) jatkaa TPS-paidassa.

Turun Palloseura on käyttänyt hyökkääjä Miro Ruokosen sopimukseen sisältyneen option. Ruokonen jatkaa TPS:n vahvuudessa kuluvan kauden loppuun saakka.

Veeti Peltoniemi toivoo FBC Turulle nousujohteista kevättä

Veeti Peltoniemi on jakanut torjuntavastuun FBC Turun maalilla Gabriels Silinsin kanssa.

22-vuotiaalla Veeti Peltoniemellä on kuluvan syksyn aikana ollut uuteen arkeen sopeutumisen aika. FBC Turun toiseksi maalivahdiksi kuluvaksi kaudeksi siirtynyt Peltoniemi on sekä junioreissa että F-liigassa edustanut Classicia. Palkintokaapista löytyykin sekä aikuisten että junioreiden SM-mitaleja.

Janne-Pekka Laine Turkista Interin paitaan

Janne-Pekka Laine.

FC Inter ja Janne-Pekka Laine ovat solmineet pelaajasopimuksen, joka kattaa kaudet 2026 ja 2027. Laine palaa Suomeen Turkin pääsarjan Çaykur Rizesporista, jonka kanssa 24-vuotias keskikenttäpelaaja päätti sopimuksensa yhteisymmärryksessä aiemmin joulukuussa.

Pikkuhuuhkajien laitahyökkääjä Ilveksestä Interiin

Vincent Ulundu.

FC Inter vahvistaa laituriosastoaan 20-vuotiaalla Vincent Ulundulla , joka siirtyy turkulaisten riveihin Ilveksestä. Seurat ovat sopineet pelaajasiirrosta. Ulundun sopimus FC Interin kanssa kattaa kaudet 2026 ja 2027 sekä sisältää seuran option kaudelle 2028.

Derby pelataan ilman yleisöä

TPs ja Inter kohtasivat Suomen Cupissa heinäkuussa 2024.

Jalkapallon Liigacup käynnistyy turkulaisjoukkueiden osalta tammikuussa. Interin ensimmäinen kotiottelu on 24. tammikuuta IFK Mariehamnia vastaan. Kupittaalla Inter saa vastaansa myös HJK:n (31. tammikuuta) ja Lahden (14. helmikuuta).