Merimiinat ovat laajasti käytetty ase, joilla valitettavasti soditaan tänäkin päivänä muun muassa Ukrainan merialueilla. Tärkeä osa suomalaista merisodankäyntiä on kyky meriyhteyksien turvaamiseen miinauhalta. Forum Marinumissa vietetään Miinanraivauksen perinnepäivää avoimena yleisötapahtumana maanantaina 15. toukokuuta. Perinnepäivänä esitellään suomalaisen miinanraivauksen historiaa sekä merivoimien nykyistä miinantorjuntakykyä.

Ohjelma alkaa seminaarilla kello 12 auditorio Ruumassa. Puheenvuoroja käytetään paitsi miinojen historiasta, myös niiden nykyisyydestä meillä ja Ukrainassa. Teemaa lähestytään myös maailmansotien aikaisten hylkyjen näkökulmasta. Seminaarin esiintyjiä ovat komentajakapteeni Mika Suutarinen (RVL VLLV), Roope Flinkman (SYKE) ja komentaja Henri Kummala (4. Miinantorjuntalaivue). Auditorion viereiseen tilaan pystytetään tapahtumapäivän ajaksi Sotamuseon tuottama pop up -näyttely Sukellusveneet Suomessa.

Seminaarin jälkeen klo 15.00 suoritetaan seppeleenlasku miinanraivausmuistomerkille, joka sijaitsee Aurajoen rannalla Läntisen Rantakadun ja Crichtoninkadun kulmauksessa.

Tapahtuma jatkuu kello 15–18 Forum Marinumin rannassa ja piha-alueella. Suomen merivoimien miinanetsintäalus MHC Vahterpää sekä Kiiski-luokan miinanraivaajat kiinnittyvät Suomen Joutsenen ja Sigynin väliselle laiturialueelle. Yleisö on tervetullut aluksen ulkokansille.

Forum Marinumin museoidut sotalaivat Karjala ja Keihässalmi ovat avoinna ja vapaasti tutustuttavissa. Niiden lisäksi museolaivastoon kuuluu mm. sodanjälkeiseen raivaustoimintaan osallistunut m/s Wilhelm Carpelan. Historia kohtaa nykyisyyden, kun samaan laituriin saapuu Suomen merivoimien Kiiski-luokan raivaaja. Muutenkin pihalla esiteltävän miinakaluston tarkoituksena on tuoda esillä merivoimien nykyistä toimintaa historiallisten vertailukohtien kautta. Tapahtumassa esitellään myös Merivoimien sukellustoimintaa.

Tapahtuman järjestäjinä ovat 4. Miinantorjuntalaivue, Miinanraivaajakilta, Helsingin miinanraivaajakilta ja Forum Marinum. Aktiivisena toimijana mukana on myös raivaajaosasto Sääksi, joka on vapaaehtoisten maakuntajoukko Rannikkolaivaston alaisuudessa. Paikalle saapuu myös sotilaskoti maineikkaine munkkikahveineen.

Toisen maailmasodan jälkeen Suomen vesialueiden vapauttaminen miinoista oli elintärkeää kauppamerenkulun kannalta. Itämereen laskettiin sodan aikana yli 60 000 merimiinaa. Raivaustyössä oli mukana yli 2 000 miestä vuosina 1945–48. Raivaus oli raskasta ja erittäin vaarallista työtä. Koko raivauskauden lopussa vuonna 1950 raivaustyössä menehtyneitä oli 28 ja 35 miestä haavoittui.

Vuodesta 1945 eteenpäin useina avovesikausina moni nuori mies suoritti varusmiespalveluksensa raivaten Suomenlahtea vapaaksi miinoista. Jos jotakin tapahtui, ei haavoittuneita juurikaan tullut. Maahan laskettiin tyhjiä arkkuja tai vainajat siunattiin suoraan mereen.

Historia kertoo rauhanehtojen velvoittamassa miinanraivauksessa kaatuneita ja kuolleita olleen vain muutamassa vuodessa jopa 28, mutta tämä on luku, joka on yhdessä muistomerkissä. Todellisuudessa kaatuneita ja kuolleita oli yli 50.

Aihetta ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Uutuuskirja Varusmiehet miinasodassa julkaistaan 15. toukokuuta. Se kertoo miten miinoja raivattiin, mitä tarkoitti sotien jälkeinen miinanraivaus, miksi siihen määrättiin nuoria poikia joista osa ei aiemmin ollut edes nähnyt merta ja miten menehtyneitä voi rauhan aikana olla kymmenittäin. Kirjassa on useita ainutlaatuisia muistelmia miinanraivauksessa mukana olleista. Samoin kirjassa on taustoitettu miinanraivauksessa kaatuneiden miesten sotataivalta.

Kirjan on kirjoittanut Johanna Pakola. Seminaarissa on aiheesta luento.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)