Sunnuntain vaaleissa uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista 177 toimii kotikuntansa kunnanvaltuutettuina. ”Kuntapuolueen” edustajien osuus nousi viime vaalien 85,5 prosentista 88,5 prosenttiin. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton tekemästä vaalianalyysista.

Kunnanvaltuutettuina toimivien kansanedustajien osuus on kasvanut joka vaalikaudella vuodesta 1996 lähtien. Viime vaaleissa kunnanvaltuutettuja valittiin eduskuntaan 171 ja sitä edeltävissä vuoden 2015 vaaleissa 159.

– Kansanedustajan tehtävät luonnollisesti kiinnostavat kuntien luottamushenkilöitä, ja kuntakokemuksesta on varmasti hyötyä kansanedustajan työssä, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

– On kuitenkin osin myös huolestuttava trendi, että yhteiskunnalliset luottamustehtävät keskittyvät samoille henkilöille. Tehtävien kasautuminen korostuu nyt uudella tavalla, kun meillä nyt myös suorilla vaaleilla valittavat hyvinvointialueen luottamushenkilöt, Pekola-Sjöblom jatkaa.

Ehdolla olleista kunnanvaltuutetuista eduskuntaan valittiin 177 henkilöä. Lukumääräisesti eniten heitä valittiin yli 100 000 asukkaan kaupungeista, yhteensä 76 henkilöä (43 %). Eniten kunnanvaltuutettuja valittiin Helsingistä (19), Espoosta (12), Tampereelta (12) ja Oulusta (10).

Puolueista eniten kunnanvaltuutettuna toimivia henkilöitä valittiin SDP:n (41), Kokoomuksen (40) ja Perussuomalaisten (40) ehdokaslistoilta.

Kunnanvaltuutettuna toimivista kansanedustajista 54 prosenttia on miehiä ja 46 prosenttia naisia. Kunnanvaltuutettuina toimivien kansanedustajien keski-ikä on 46 vuotta. Valituista kunnanvaltuutetuista nuorin on 23-vuotias Olga Oinas-Panuma Pudasjärveltä ja vanhin 71-vuotias Kimmo Kiljunen Vantaalta.

Yli kolmannes kansanedustajista toimii kotikuntansa valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa

Uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista 31 toimii myös kotikuntansa valtuuston puheenjohtajana ja kymmenen hallituksen puheenjohtajana. Yhteensä 70 kansanedustajaa toimii kuntapuheenjohtajistossa eli joko puheenjohtajina tai varapuheenjohtajina omassa kunnassaan. Se vastaa 40 prosenttia kaikista kunnanvaltuutettuna toimivista kansanedustajista ja 35 prosenttia kaikista valituista kansanedustajista.

Hollolasta, Inkoosta, Järvenpäästä, Kiuruvedeltä, Lopelta, Salosta, Savonlinnasta, Seinäjoelta, Tampereelta ja Vantaalta valittiin kunnanhallituksen puheenjohtaja eduskuntaan.

Verrattuna vuoden 2019 vaaleihin, kunnanhallituksen puheenjohtajia valittiin kuitenkin vähemmän ja valtuuston puheenjohtajia puolestaan enemmän eduskuntaan.

Uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista kaikkiaan 111 eli 55,5 prosenttia toimii tällä hetkellä kolmoisroolissa eli myös kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna. Kaikkiaan 180 kansanedustajaa eli peräti 90 prosenttia toimii puolestaan päättäjänä kaksoisasemassa eli samanaikaisesti joko kunnanvaltuutettuna tai aluevaltuutettuna.

Eduskuntaan valittiin kaikkiaan 13 aluevaltuuston puheenjohtajaa ja yksi aluehallituksen puheenjohtaja. Aluevaltuuston tai -hallituksen puheenjohtajistoon kuuluvia on valittujen kansanedustajien joukossa yhteensä 30. Eduskuntaan valitut aluevaltuuston puheenjohtajat tulevat Espoosta, Forssasta, Järvenpäästä, Lahdesta, Lappeenrannasta, Maalahdesta, Muuramesta, Rovaniemeltä, Savonlinnasta, Seinäjoelta, Sipoosta, Tampereelta ja Turusta, aluehallituksen puheenjohtaja Espoosta.

Valittujen kansanedustajien joukossa on 18 henkilöä, jotka toimivat tällä hetkellä sekä kuntapuheenjohtajistossa että hyvinvointialueen puheenjohtajistossa. Heistä Espoon ja Maalahden valtuuston puheenjohtaja sekä Järvenpään, Savonlinnan ja Seinäjoen hallituksen puheenjohtaja toimii myös aluevaltuuston puheenjohtajana.

Valituista kansanedustajista ainoastaan 20 on sellaisia, jotka eivät toimi tällä hetkellä aluevaltuutettuna eivätkä kunnanvaltuutettuna. Heistä kaksi on kuitenkin tällä hetkellä europarlamentaarikkona, eli he luopuvat siitä tehtävästä siinä vaiheessa, kun ottavat kansanedustajan tehtävän vastaan.

Kuntaliitto on päivittänyt analyysiä varten eduskuntavaalien ehdokasrekisteritietoja kunnanvaltuutettuja ja aluevaltuutettuja koskevien tietojen ajantasaistamiseksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)