Turun ammattikorkeakoulussa on opetettu alkoholituotteiden valmistusta tutkimus- ja opetustarkoitukseen jo 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2021 Turun AMK sai myyntiluvan omassa panimossa valmistetuille tuotteille. Innovatiivisessa oppimisympäristössä opiskelijat saavat itse vaikuttaa tuotteiden kehitykseen ja markkinointiin.

Turun ammattikorkeakoulun oma panimo Kupittaa Campus Brewery on valmistanut olutta leipomon hävikkituotteista. Opiskelijat innovoivat hävikkituotteiden käyttöä joka vuotisessa Capstone-innovaatioprojektissa, ja yhteistyökumppaniksi löytyi lietolainen KakkuAnne. Opiskelijat saivat leipomolta ylijääneitä leipiä, voisilmäpullia ja pitkopullia, joita käytettiin oluen valmistuksessa.

– Kestävän kehityksen ja kiertotalouden huomioon ottaminen on tärkeä osa meidän opetustamme. KakkuAnnelta saatujen hävikkituotteiden perusteella opiskelijat kehittivät kolme erilaista olutreseptiä, joissa on käytetty 20 prosenttia leipomon hävikkituotteita, kertoo Kupittaa Campus Breweryn vastuuhenkilö ja Turun AMK:n lehtori Eija Kulju.

Tuotteet pilkottiin ja mäskättiin. Ensimmäinen koe-erä valmistui helmikuun alussa, ja sitä maistatettiin testiryhmällä. Lopulliset tulokset eivät ole vielä selvillä, mutta jokaisesta koe-erästä saatiin hyvää palautetta. Yksi koe-erä valikoitui maistatuksen jälkeen jatkokehitykseen, ja tätä reseptiä sovelletaan ison mittakaavan tuotantoa varten.

Uusi koe-erä pantiin Turun AMK:n opetusluvalla. Hävikkituotteista tehdyn oluen tuoterekisteröinti on tarkoitus tehdä keväämmällä. Olut voisi saapua myyntiin aikaisintaan touko-kesäkuussa. Uuden tuotteen lanseeraus ja markkinointi on osa tämän kevään Capstone-projektia.

Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti valmistettuja panimotuotteita on Kuljun mukaan vielä vähän, mutta trendi on kasvava.

– Oluen valmistuksessa käytettävä hiiva vaatii käymiskelpoisia sokereita, joten siksi leipomotuotteet sopivat hyvin oluen panemiseen. Oluen panemisen jälkeen mäskiä olisi vielä mahdollista käyttää uusien leipomotuotteiden leivontaan, esimerkiksi myslipatukoiden tai leivän leivontaan. Tämä olisi ideaalitilanne, jossa leipomo ja olutpanimo hyötyisivät toisistaan. Kupittaa Campus Brewery on kuitenkin pienikokoinen panimo, eikä meillä toistaiseksi ole mahdollisuutta testata optimaalista suljettua kiertosysteemiä. Meidän mäskimme menee siis toistaiseksi biojätteeseen, selventää Kulju.

Kupittaa Campus Breweryn tuotteita voi ostaa EduCityn Kaivomestari-ravintolasta tai EduCityn kampuskaupasta. Tuotetta olisi mahdollista saada myyntiin myös laajemmalle alueelle, esimerkiksi Kupittaan lähialueen ruokakauppoihin ja ravintoloihin.

– Mutta etenemme asia ja opiskelijaryhmä kerrallaan. Vasta viime kesänä investoimme uuteen tölkityslinjastoon opiskelijoiden innoittamana. Aikaisemmin tuotteita oli mahdollista myydä vain Kaivomestarin hanasta, kertoo Kulju.

Kerralla olutta valmistuu noin 230 litraa. Olutta pyritään tekemään noin neljä kertaa vuodessa. Panimossa opiskelijat oppivat laajasti bio- ja kemiantekniikan insinöörien tarvitsemia perustaitoja. Monipuolinen oppimisympäristö myös motivoi opiskelijoita oppimaan.

– Ammattikorkeakoulun ammatillisen osaamisen kehittymisen kannalta on hyvä, jos pystymme rakentamaan oppimisympäristöjä, joissa kuvataan kokonaisia prosesseja. Panimo on juuri tällainen: siinä käydään läpi prosessit tuotekehityksestä tuotantoon, taloudellista seurantaa, laadun valvontaa ja lupaprosessien ylläpitoa unohtamatta. Lisäksi se on kustannuksiltaan vielä mahdollinen. Oppimista tulisi tehdä pilke silmäkulmassa, ja on hienoa, jos se on ainakin välillä hauskaa, kertoo Turun AMK:n vararehtori Juhani Soini.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)