Turun kaupunginvaltuusto päätti 12. joulukuuta harrastekortin käyttöönotosta 7–19-vuotiaitten turkulaisten lasten ja nuorten liikuntaharrastuksien tukemisessa. Suunnitelma on, että turkulaiset 7–11-vuotiaat saavat Turun kaupungilta vuosittain palvelusetelityyppisesti 200 euroa ja 12–19-vuotiaat 300 euroa, minkä voi käyttää ohjattuun toimintaan turkulaisissa liikunta- ja urheiluseuroissa.

”Harrastusseteliä” kokeiltiin 2021–22 viidesluokkaisten keskuudessa yhteensä viidessä koulussa. Kokeilun ensimmäisestä vaiheesta, johon osallistui kolme koulua, tehtiin Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuskeskuksen, UKK-instituutin ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun toimesta interventiotutkimus, jossa arvioitiin harrastussetelin vaikutuksia.

Turun kaupunkitutkimusohjelman julkaisemassa tutkimuskatsauksessa kerrotaan, että ollakseen vaikuttava harrastussetelin tulee olla teknisesti helppokäyttöinen, sen puitteissa tarjotun lajivalikoiman monipuolinen ja myös ei-kilpailullista liikuntaa sisältävä, ja lisäksi tarvitaan rohkaisua entuudestaan vähän liikkuville.

– Harrastussetelin avulla on mahdollista lisätä lasten hyvinvointia, sillä se parantaa harrastusmahdollisuuksia perheen taloudellisesta taustasta riippumatta ja tarjoaa mielekästä tekemistä, sanoo tutkimuspäällikkö Ira Ahokas Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksen keskuksesta.

Kokeilukouluissa puolet lapsista hyödynsi harrastussetelin. Heistä kaksi kolmesta käytti avustuksen olemassa olevaan harrastukseen, kun taas joka kolmas kokeili uutta harrastusta.

Lasten itsearvion mukaan seteli lisäsi heidän liikkumistaan, mutta UKK-instituutin toteuttamien liikemittausten tulokset eivät sitä vahvistaneet. Alku-, väli- ja loppumittauksissa näkyi pikemminkin vuodenaikojen vaihtelu: arkiliikkumista kertyi talvella vähemmän.

Kokeilussa mukana olleet lapset osallistuivat kuitenkin liikuntaharrastuksiin aktiivisemmin ja pysyvämmin kuin verrokkiryhmä.

Setelin vaikuttavuus on kiinni toimista, joilla sen hyödyntäjiksi saadaan mahdollisimman paljon myös niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät ole aiemmin harrastaneet liikuntaa tai ovat lopettaneet aiemman seuraharrastuksen.

– Tutkimustulokset tukevat näkemystä, että kaupungin ja urheiluseurojen tulee panostaa myös ei-kilpailullisiin harrastusmahdollisuuksiin, että entistä laveampi joukko lapsia ja nuoria löytävät liikunnallisen elämäntavan, sanoo Turun kaupungin liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)