Runosmäen lähiö ja Runosmäkiseura täyttävät 50 vuotta. Juhlan kunniaksi julkaistaan perjantaina kirja Runosmäki – Maarian takamaasta asumalähiöksi. Teoksen on kirjoittanut Petri Aalto ja kustantanut Reima Orvasto, Grafiro Oy.

Runosmäen suunnittelu alkoi aluevarauspäätöksestä 19.6.1967, jolloin Rakennus Oy:lle ja Urakoitsijoille esitettiin aluevaraus 400 asunnon verran. Myöhemmin myönnettiin lisävarauksia Rakennus Oy:lle, Urakoitsijoille, Tasolle ja R. Järviselle.

Rakentaminen lähti vauhdilla liikkeelle. Rakentamista ohjanneen asemakaavaluonnoksen suunnitteluperiaatteissa vuosina 1970–72 Runosmäen kaavoituksen keskeisenä tavoitteena oli suunnitella autoton kaupunginosa, jossa jalankulkija voisi liikkua paikasta toiseen ylittämättä autoväylää. Tätä pidettiin erityisesti lapsia ja vanhuksia ajatellen tärkeänä.

Asukasmäärä kasvoi nopeasti. Kun vuonna 1971 asukkaita oli vasta 244 , niin vuonna 1976 heitä oli jo 7 825. Alueelle muutti paljon lapsiperheitä ja asukasmäärän kasvu jatkui. Enimmillään asukkaita oli lähes 10 000, mutta 1980-luvun lopussa asukasmäärä alkoi vähentyä. Nykyisin asukkaita on enää vain noin 7 000, kun aikuistuneet lapset ovat muuttaneet pois. Alle 15-vuotiaiden määrä puolittunut ja yli 65-vuotiaiden määrä kaksinkertaistunut.

Runosmäkiseura perustettiin 16.11.1972. Puoluepoliittisesti sitoutumattoman yhdistyksen tehtävänä on Runosmäen ja sen lähialueiden viihtyvyyden kaikinpuolinen lisääminen ja asumisedellytysten parantaminen. Seura on Turkuseura ry:n jäsenyhdistys.

Runosmäkiseura järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia ja julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää, joka kotiin jaettavaa Ruutiset-lehteä. Juhlavuonna on toteutettu myös Minun Runosmäkeni – 50 tarinaa Runosmäestä -hanke. Hankkeen tuotoksia on esillä sunnuntaina 4. joulukuuta kello 10–13 asukkaille järjestettävässä kakkukahvitilaisuudessa Runosmäen nuorisotalolla (Piiparinpolku 13).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)