Monella tulehduksellista suolistosairautta sairastavalla myös PSC-maksasairaus
Sappitiehytsairaus primaari sklerosoiva kolangiitti eli PSC altistaa maksasyövän muodostumiselle. PCS on usein alkuvaiheessa oireeton. Maailman PSC-päivänä lauantaina 29. lokakuuta. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että kun PSC todetaan ajoissa, sen kehittyminen syöväksi voidaan usein estää.
Primaari sklerosoiva kolangiitti eli PSC on krooninen maksan sisäisiä ja ulkoisia sappiteitä arpeuttava ja ahtauttava tulehduksellinen sappitiehytsairaus. PSC etenee yleensä hitaasti, mutta johtaa ajan kuluessa tukoksiin sappiteissä, mikä estää sapen virtauksen ja saattaa johtaa lopulta maksakirroosiin. Krooninen tulehdus sappiteissä lisää sappitiekasvainten eli kolangiokarsinooman riskiä. Syövän riski on 160–1000-kertainen normaaliin väestöön verrattuna.
– PSC on varhaisvaiheessa oireeton. Se todetaan usein silloin, kun aletaan etsiä syytä sattumalta havaittuihin kohonneisiin maksa-arvoihin, kertoo Munuais- ja maksaliiton maksa-asiantuntija Tarja Teitto-Tuckett.
PSC on tärkeä todeta ajoissa, koska varhain aloitettu lääkehoito on tehokkaampi kuin jos se aloitetaan vaiheessa, jossa on jo runsaasti sappitiehytmuutoksia tai maksakirroosi. Sairauden säännöllinen seuranta on tärkeää. Sappiteistä haetaan syövän esiasteita monin eri menetelmin, jotta sairastuneet voidaan ohjata maksansiirtoon ennen mahdollisen syövän kehittymistä
PSC todetaan yleensä 25–45 vuoden iässä. Siihen sairastuneista 80 prosentilla miehistä ja 60 prosentilla naisista taustalla on tulehduksellinen suolistosairaus, joko haavainen paksusuolitulehdus tai Crohnin tauti. Maksasairaus voi ilmaantua ennen tulehduksellisen suolistosairauden puhkeamista tai vasta vuosia sen jälkeen. Suolistosairauden aktiivisuus ei vaikuta maksasairauden etenemiseen.
Tulehdukselliset suolistosairaudet lisääntyvät kuuden prosentin vuosivauhdilla ja niitä sairastavia on Suomessa jo lähes 60 000. Primaariin sklerosoivaan kolangiittiin sairastuneita on Suomessa enemmän kuin missään muualla
PSC on usein varhaisvaiheessaan oireeton. Myöhemmin oireita voivat olla kutina, uupumus ja keltaisuus. Primaarin sklerosoivan kolingiitin syntyyn vaikuttavia tekijöitä ei tunneta. Elintavoilla ei voi vaikuttaa sairauden syntyyn, mutta tupakointi ja alkoholin käyttö lisäävät taudin komplikaatioiden riskiä.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)









