Maanteiden talvikunnossapidolla varmistetaan kansalaisten turvallinen liikkuminen ja elinkeinoelämän kuljetusten toimintaedellytykset. Tärkein osa talvikunnossapitoa on ennakointi. Sään vaikutus tienkäyttäjien tyytyväisyyteen on talvisin suuri: esimerkiksi jatkuvasti nollan molemmin puolin sahaava lämpötila voi aiheuttaa haasteita.

– Urakoitsijat ovat varautuneet niin, ettei talvi yllättäisi ainakaan heitä. Suolat ja hiekat on ajettu varastoihin, kalusto on tarkistettu, talvikauden aloituspalavereja on pidetty ja aurausviittoja asennettu. Viime talvi oli pitkä ja luminen – katsotaan, millainen kausi tästä tulee ja toimitaan olosuhteiden edellyttämällä tavalla, kertoo kunnossapidon osastonjohtaja Magnus Nygård Väylävirastosta.

Väylävirasto määrittelee maanteille talvihoidon laatuvaatimukset. Talvihoidon rahoitus on turvattu, eli tiet hoidetaan normaalitasolla. Palvelutason toteutumisesta huolehtivat paikalliset ELY-keskukset, jotka tilaavat teiden kunnossapidon.

– Talvihoidon toimintalinjat uudistettiin vuonna 2018, ja uudet linjaukset on jo otettu käyttöön pääteillä ja kokonaisuudessaan yli 80 prosentissa maanteiden hoitourakoita. Loputkin urakat siirtyvät syksyllä 2023 uusiin laatuvaatimuksiin, joissa korostuvat esimerkiksi hyödyt elinkeinoelämälle, raskaalle liikenteelle ja työmatkaliikenteelle, Nygård sanoo.

Talvikunnossapidossa tehdään tutkimusta ja kehitystä, maanteiden lisäksi myös kävely- ja pyöräilyväylien hoidon parantamiseksi. Toimintaa kehittämällä pyritään muun muassa paremmin varmistamaan kunnossapidon laatua, ja esimerkiksi erilaiset laadunhallintatyökalut helpottavatkin laadunvalvojien työtä.

Rataverkollakin tehdään jatkuvaa talvikunnossapitoa, vaikka suurin osa työstä ei matkustajille näykään. Suuri osa kunnossapitotyöstä tehdään yöaikaan, kun liikennettä on vähän tai ei ollenkaan. Urakoitsijoilla on keskeinen rooli taistelussa lunta ja jäätä vastaan. Yhteistyö niiden, Väyläviraston, liikenteenohjauksen ja rautatieliikenteen harjoittajien kesken on tärkeää.

– Tulevalle talvikaudelle on varattu edellinen talvi huomioiden riittävät resurssit. Vastaamme entistä paremmin elinkeinoelämän muuttuneisiin kuljetusvirtoihin kohdentamalla resursseja mahdollisimman tehokkaasti, Nygård kertoo.

Ennakointi ja suunnitelmallisuus on myös rataverkon talvikunnossapidon lähtökohta. Suunnitelmien tavoitteena on turvata mahdollisimman häiriötön junaliikenne. Laiturialueiden kunnossapitoa tehdään erityisesti yöaikaan aikataulujen mukainen matkustajaliikenne huomioiden. Laitureillakin talvi silti näkyy, eikä kesäisiä olosuhteita ole mahdollista saada kunnossapidolla.

– Jos sääennusteet lupaavat erityisen vaativia keliolosuhteita, voidaan junaliikennettä harventaa eri toimijoiden yhteisellä päätöksellä aiempien vuosien tapaan. Harvennettu liikenne parantaa kunnossapidon toimintamahdollisuuksia ja pienentää häiriöiden riskiä rataverkolla. Edellisen talven kokemukset on käyty toimijoiden kesken huolellisesti läpi ja kehittämiskohteet on tunnistettu hyvin, Nygård toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)