Yrittäjät suhtautuvat säästämiseen sitä positiivisemmin, mitä nuorempia he ovat. Säästämisinto on muita suurempaa Länsi-Suomessa ja kaupunkimaisissa kunnissa sekä niillä yrittäjillä, jotka työllistävät yli 20 henkeä.

Suomalaisista yrittäjistä 68 prosenttia säästää tai sijoittaa säännöllisesti. Taloudellinen varautuminen on sitä suurempaa, mitä nuorempi yrittäjä on: kolme neljästä alle 30-vuotiaasta kertoo säästävänsä säännöllisesti. Lähes yhtä moni alle 40-vuotias kertoo samoin. Sen sijaan 50–59-vuotiaista niin tekee vajaat kaksi kolmasosaa (61 %), samoin 60 vuotta täyttäneistä (62 %). Säästämisinto selvisi LähiTapiolan helmikuussa Kantar TNS:llä yrittäjille teettämässä tutkimuksessa.

– Onneksi suurin osa yrittäjistä säästää, sillä säästäminen ja varsinkin sijoittaminen ovat oivia tapoja kartuttaa varallisuutta. Tähtäimessä voi olla esimerkiksi parempi taloudellinen tilanne eläkkeellä. On myös selvää, että puskurin rakentaminen itselle ja yritykselle lisää kriisinsietokykyä sekä turvaa yritystoiminnan jatkuvuutta, LähiTapiolan yritysasiakasliiketoiminnan johtaja Veikko Salonen pohtii.

Kyselyn mukaan länsisuomalaiset yrittäjät ovat maan muissa osissa asuvia innokkaampia sijoittajia, sillä heistä kolme neljästä säästää. Kaupunkimaisissa kunnissa asuvien yrittäjien innokkuus säästämiseen (71 %) on myös hiukan suurempaa kuin maaseutumaisissa kunnissa asuvien yrittäjien (61 %).

Mitä suuremmat tulot, sitä yleisempää on säästää ja sijoittaa. Taloudellisesti erinomaisesti (88 %), hyvin (75 %) tai kohtalaisesti (63 %) pärjäävät säästävät selvästi enemmän kuin ne, jotka kokevat taloudellisen tilanteensa heikoksi (36 %).

Suurempien yritysten yrittäjillä sijoittaminen ja säästäminen yleistyy. Ääripään muodostavat tässä itsensä lisäksi enintään yhden henkilön työllistävät (64 %) ja ne, joilla on yli 20 työntekijää yrityksessään (83 %).

Rahastot ja tilille säästäminen suosituinta

Suosituin summa säästää tai sijoittaa on 50–100 euroa kuukaudessa. Tämän summan sivuun laittaa lähes joka neljäs (23 %) heistä, jotka ilmoittavat säästävänsä tai sijoittavansa säännöllisesti.

Naisyrittäjien säästämät tai sijoittamat summat ovat pienempiä kuin miesyrittäjien. Naisten suosituin summa on enintään sata euroa, kun taas miesyrittäjistä joka toinen säästää tai sijoittaa kuukausittain 300 euroa tai enemmän.

Suurempien yritysten vetäjät säästävät suurempia summia: yli 20 henkeä työllistävistä yrittäjistä enemmistö eli hieman yli puolet laittaa säästöön tai sijoittaa vähintään tuhat euroa kuukaudessa. Noin neljäsosalla summa on yli 3 000 euroa. Keskimäärin yrittäjät säästävät isompia summia vasta, kun talouden bruttotulot kasvavat. Yli 3 000 euroa kuussa säästävät kertovat bruttovuosituloikseen yli 100 000 euroa.

– Kuukausisäästäminen on älykäs tapa säästää. Viimeaikaiset kriisit ovat nostaneet esille uuden ilmiön: yhä kasvavan yritysten kuukausisäästämisen. Yrittäjät ovat kriisien aikana havahtuneet siihen, että henkilökohtaisen varapuskurin lisäksi tarvitaan puskuria myös yritystä kohtaaviin yllättäviin tilanteisiin. On hyvä pohtia, paljonko yrityksen säännöllisestä kassavirrasta voisi laittaa varapuskurin rakentamiseen ja yllättäviin tilanteisiin, Salonen pohtii.

Säästämis- ja sijoittamiskohteet vaihtelevat, mutta suosituinta on sijoittaa rahastoihin. Näin tekee hieman yli puolet (55 %). Tilille säästää puolet vastaajista, ja suorat osakesijoitukset (37 %) ovat kolmanneksi suosituin tapa tehdä sijoituksia. Miehet ovat naisiin verrattuna piirun verran innokkaampia sijoittamaan suoriin osakkeisiin, kiinteistöihin ja metsään.

Mihin yrittäjät sitten varautuvat taloudellisesti? Yrittäjien keskuudessa suosituinta on säästää eläköitymiseen ja eläkkeen pienuuteen, joihin varautuu kaksi kolmasosaa säännöllisesti säästävistä vastaajista. Omaan työkyvyttömyyteen varautuu vajaa puolet (47 %) vastaajista, ja myös oma pitkäaikainen sairaus on herättänyt tarpeen varautua (42 %).

Puolison tai oma kuolema (36 %), yrityksen taloudellisen tilanteen heikkeneminen (35 %) ja tapaturma (34 %) saavat myös mainintoja. Sen sijaan kyselyn aikaan helmikuussa yrittäjät eivät nähneet tarpeellisena varautua korkotason nousuun – siihen varautui vain 14 prosenttia niistä vastaajista, jotka säästävät.

– Asiat, joihin pitää varautua, ovat yrittäjän arjessa moninaiset. Kyselyn tekemisen jälkeen pintaan ovat nousseet kohonnut inflaatio ja sen seurauksena nouseva korkotaso. Osa yrittäjistä tuntee konkreettisesti toiminnassaan myös Ukrainan sodan vaikutukset. Tutkimuksen positiivinen anti oli se, että yrittäjät varautuvat näihin tilanteisiin varsin hyvin ja taloudellisen kantokykynsä mukaisesti. Ja tämä trendi on selkeästi kasvussa, Salonen sanoo.

LähiTapiola teetti Yrittäjien Arjen katsaus -kyselyn Kantar TNS:llä helmikuussa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yrittäjänä toimivat. Kyselyyn vastasi 502 yrittäjää ajalla 4.–20. helmikuuta. Haastattelut kerättiin Gallup Forumissa, joka on Kantar TNS:n vastaajapaneeli, jossa tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. Panelistit kutsutaan vastaamaan kyselyyn sähköpostitse. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 4,4 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)