Uutiset - Aamuset

Suomalaisten kiinnostus osake- ja rahastosäästämiseen on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Säästöpankkiryhmän Säästämisbarometrin mukaan yhä useampi suomalainen sijoittaa rahastoihin ja pörssiosakkeisiin. Kuitenkin luottamus sosiaaliturvaan on heikentynyt viimeisen vuoden aikana, mikä osaltaan selittää halua taloudellisen hyvinvoinnin parantamiseen.

Kolmanneksi suosituin säästömuoto on perinteinen säästöpossu, joka peittoaa suosiossa muun muassa osakkeet ja pörssinoteeratut rahastot

Suomalaisista asuntovelallisista kolme neljästä kertoo säästävänsä asuntolainan lyhentämisen ohella. Asuntovelallisista 54 prosenttia kertoo säästävänsä säännöllisesti. Rahastoihin säästetään yhä eniten ja määrä on kasvussa. Myös tili- ja osakesäästäminen ovat kasvattaneet puolen vuoden aikana suosiotaan.

Suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko on vähentynyt ja oman talouden näkymät ovat nyt viime vuotta valoisammat, selviää Säästöpankkiryhmän tuoreesta Säästämisbarometri-selvityksestä. Säästämisen kokeminen tärkeäksi on entisestään yleistynyt ja säästämisaikeet ja -mahdollisuudet ovat lisääntyneet viime vuodesta. Tuloksissa näkyy kuitenkin myös huolta Suomen talouden kasvunäkymistä. Enää noin puolet suomalaisista uskoo Suomen kykyyn ylläpitää nykyistä sosiaaliturvan tasoa.

Joka kolmas suomalainen elää ilman asiantuntijoiden suosittamaa kahden kuukauden säästöpuskuria. Säästöt ovat huvenneet etenkin 35–44-vuotiaiden joukossa. Lomakauden loppu näkyy piikkinä talous- ja velkaongelmiin apua tarjoavan Takuusäätiön neuvontapalvelujen kysynnässä.

OP:n tilastojen mukaan vain pieni osa nuorista saa kerrytettyä säästöjä kesätöistä. Nuorten miesten kohdalla on nähtävissä polarisaatiota: osa seuraa talousuutisointia, kerryttää säästöjä ja sijoittaa, mutta samaan aikaan heillä on naisia enemmän luottokorttivelkaa, kulutusluottoja ja luottohäiriömerkintöjä.

Säästöpankkiryhmän teettämässä kyselytutkimuksessa kartoitettiin 50 vuotta täyttäneiden suomalaisten taloudellista tilannetta ja omaan talouteen liittyviä suunnitelmia. Enemmistö yli 50-vuotiaista on kerryttänyt jonkin verran säästöjä ja ovat velattomia, mutta tuloksissa näkyy myös huolta omasta toimeentulosta. Yli puolet ikäluokasta ei ole suunnitellut käyttävänsä säästöjään lähivuosina, ja Säästöpankkiryhmän asiantuntija suositteleekin varautumaan hyvissä ajoin myös perintöasioiden järjestämiseen.

Säästämisen suosio kasvaa Turun alueella tasaisesti. Nordean Asumisen kyselytutkimus kertoo, että yhä useampi suomalainen asuntovelallinen säästää lainan lyhentämisen ohella ja lapsiperheetkin pitävät kiinni säästämisestä.

Suomalaiset pyrkivät tekemään arjessaan säästöjä ja kerryttämään puskuria pahan päivän varalle, selviää OP Ryhmän kyselystä. Puskureita kerryttäneistä vastaajista 42 prosenttia on koonnut jo vähintään viiden kuukauden nettopalkkaa vastaavan puskurin. Kulutuksesta tingitään, ja suhtautuminen uuden lainan ottamiseen on nyt jakautunutta.

Suomalaisista asuntovelallisista 75 prosenttia säästää lainan lyhentämisen ohessa, selviää Nordean kyselystä. Tyypillisimmin säästetään säästötilille, rahastoihin ja osakkeisiin, ja säästöön laitettava summa on keskimäärin 150 euroa.

Säästämisen tilien kysyntä on kasvanut Nordeassa merkittävästi kesän ja syksyn aikana. Erityisen suosittu on joustava säästötili. Marraskuussa uusien JoustoTalletus-tilien korko nousee 3,25 prosenttiin.

Valtaosa suomalaisista on kerryttänyt taloudellista puskuria pahan päivän varalle, kertoo OP Ryhmän kysely. Heistä joka viides kertoo joutuneensa jo turvautumaan säästöihin. Lisäksi valtaosa suomalaisista on joutunut viimeisen vuoden aikana sopeuttamaan talouttaan selvitäkseen laskuista.

Korona-aika sai suomalaiset säästämään. Yksi säästämisen muodoista on pieniin kertatalletuksiin perustuva mikrosäästäminen, jonka suosio on kasvanut viime vuosina. OP:n suositussa Säästölipas-palvelussa kerrytetään keskimäärin noin tuhannen euron säästöjä vuositasolla, mutta kertyneitä säästöjä on alettu siirtää myös arjen menojen kattamiseen.

61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on varoja sijoitettuna tai säästettynä. 65 prosenttia aikoo seuraavan vuoden aikana säästää tai sijoittaa varojaan. Edellisessä kyselyssä näin vastasi 58 prosenttia. Velan vastapainoksi suomalaisilla on siis myös varoja. 54 prosentilla vastaajista on lainaa tai luottoa. Asuntolainaa on 28 prosentilla vastaajista.

Asuntovelallisten kotitalouksien taloudelliset puskurit ovat kunnossa. Nousevista kuluista huolimatta asuntolainojen lyhennysjoustoja on käytetty vasta vähän. Vakaasta taloudellisesta tilanteesta kertoo myös se, että Turun alueella kuukausisäästösopimusten määrä on kasvanut viime vuoden viimeisellä kvartaalilla yli seitsemän prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.