Saaristomeressä on satoja hylkyjä. Vanhimmat niistä ovat 1500-luvulta, uusimmat vastikään uponneita. Alle sadan metrin syvyydessä sijaitsevia voi käydä katsomassa sukeltamalla. Hylkysukellusretkiä tekevät monet sukellusseurat ja -kerhot. Myös kaarinalainen Joona Koski järjestää sukellusreissuja kokeneille sukellusporukoille. Hän neuvoo aloittelevia sukeltajia liittymään sukelluskerhoon, ihan turvallisuussyistäkin.

– On suositeltavaa, että sukeltajalla on aina pari. Yksin ei pidä sukeltaa, sanoo Koski.

Ennen hylkyretkelle lähtöä kannattaa ensin käydä sukelluskurssi.

– Sukellus ei ole turvallista, jos ei tiedä mitä tekee. Siksi kurssi täytyy käydä, Koski sanoo.

Sukelluskurssin voi käydä myös ulkomailla. Kun kurssi on suoritettu, voi lähteä hylkysukeltamaan.

– Kannattaa aloittaa matalalla olevista hylyistä, se on turvallisinta, Koski neuvoo.

Virkistyssukelluslaitteilla voi sukeltaa 40 metrin syvyyteen, mutta sitä syvemmällä tarvitaan jo tekniikkasukeltajan koulutus ja laitteet.

Avoimen kierron sukelluslaite tarkoittaa paineilmapulloa, joka säätää hengitysilman painetta ihmiselle sopivaksi.

Hylyt omistaa aina joku. Sotalaivojen hylyt ovat sotamuseon valvonnassa, hyvin vanhat hylyt taas museoviraston valvonnassa. Ne vaativat luvan sukeltamiseen, kuten myös Ahvenanmaalla ja Puolustusvoimien suoja-alueilla sijaitsevat hylyt. Muuten hylkyihin saa sukeltaa vapaasti.

– Katsoa saa, mutta ei koskea, muistuttaa Koski.

Tietoa hylyistä löytyy muun muassa hylyt.net-sivustolta, ja sitä voi saada kurssiltakin. Monet hylyt on merkattu poijulla, joten ne on helppo löytää.

– Sukeltajat myös etsivät hylkyjä veneiden kaikuluotainten avulla, Koski kertoo.

Kosken mielestä Saaristomeren hienoimpia hylkyjä ovat höyrylaiva Park Victory Utössä ja miinalaiva Ladoga Örön vieressä.

– Park Victory on iso, mutta aika hajonnut. Myös Ahvenanmaalla on paljon omalla tavallaan hienoja hylkyjä. Niitä katsellessa voi miettiä, mitä on tapahtunut, kun laiva on uponnut, sanoo Koski.

Koski suosittelee tekemään sukellusreissuja myös muihin kuin hylkykohteisiin.

– Saaristomeri on hieno paikka. Sukeltaessa näkee luontoa eri tavalla kuin yleensä, hän sanoo.

Kosken mukaan sukeltaminen tuo myös vapauden tunteen: siinä voi liikkua painottomasti ja kolmiulotteisesti.

– Veden alla voi leijua käyttämättä yhtään voimia, hän kuvailee.

Hylytkään eivät kestä ikuisesti: meri hajottaa niitä pikkuhiljaa. Jotkut hylyt säilyvät paremmin kuin toiset.

– Utön ulkopuolella upposi Tersia-niminen rautalaiva, joka on käytännössä hävinnyt. Toisaalla Saaristomeressä taas on 1500-luvun puuhylky, joka on vielä tunnistettavissa, vaikka se on hajonnut sisältä, sanoo Koski.

Mitä syvemmällä hylky on, sitä paremmin se säilyy, sillä merenpohjassa ei ole paljon happea.

Elli Kummala