Diagnostisia palveluita tarjoava SYNLAB laajentaa palveluvalikoimaansa uniapneatutkimuksiin. Tutkimuksessa asiakas saa yöpolygrafialaitteen kotiinsa yön ajaksi. Uniapneatutkimuksia on saatavilla neljällä paikkakunnalla: Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Turussa. Tutkimukseen pääsee joko lääkärin lähetteellä tai ilman.

Uniapneassa on kysymys unenaikaisista hengityshäiriöistä. Oireet aiheutuvat hengitysteiden tukkeutumisesta joko osittain tai kokonaan. Hengityskatkosten takia unen rakenne rikkoutuu, jolloin uni ei enää palauta ja virkistä kuten pitäisi. Uniapneassa kehon fysiologiset toiminnot häiriintyvät, minkä vuoksi uniapnea myötävaikuttaa muiden sairauksien syntyyn tai pahentaa niitä. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa verenpainetauti, rytmihäiriöt, masennus ja diabetes. 

– Kiinnostus uniapneaa kohtaan on lisääntynyt julkisuudessakin esillä olleiden henkilöiden kautta. Jos epäilee itsellään uniapneaa, on hyvä hakeutua tutkimuksiin, sillä uniapnea lisää muiden sairauksien riskiä tai pahentaa niitä, kertoo SYNLABin palvelukehitysjohtaja Ville Remes.

Uniapneatutkimus toteutetaan kotona tavallisen yöunen aikana. Tutkimuksen ajaksi puetaan ylle tutkimuslaite, jonka käyttäminen onnistuu sujuvasti kotioloissakin.

– Useimpien mielestä laitteen kanssa nukkuminen on helppoa ja tutkimus onnistuu hyvin. Vaikka uni olisi normaalia rauhattomampaa, useimmiten yön ajalta saadaan riittävästi mittausta, jotta unihäiriö voidaan todeta tai sulkea pois, Remes toteaa.

Tärkein uniapnealle herkistävä tekijä on ylipaino. Riskiä lisäävät myös rakenteelliset tekijät, kuten ahdas nenä tai nielu sekä isokokoiset nielurisat.

– Uniapnea ei katso ikää, sukupuolta tai ruumiinrakennetta. Jotkin uniapnean oireista on mahdollista havaita itse, mutta osa on vaikea huomata ilman mittausta. Kenellä tahansa voi olla uniapnea, eikä sitä välttämättä tiedä itse. Usein hoitoon hakeudutaan, kun läheinen huomaa yölliset hengityskatkokset, kertoo Remes.

Uniapnean oireita voivat olla esimerkiksi kuorsaaminen, unenaikaiset hengityskatkokset, aamupäänsärky, ärtyneisyys, keskittymiskyvyn puute, muistihäiriöt, suun kuivuminen tai kuolaaminen yöllä, levoton yöuni ja väsymys.

Tutkimuksessa mitataan hengitysilmavirtausta, hengitysliikkeitä, mahdollista kuorsausta, veren happikylläisyyttä, nukkumisasentoja sekä unenaikaista aktiivisuutta. Tutkimuslaitteisto sisältää rintakehän päälle asennettavan mittauslaitteen, sormianturin sekä nenälle asennettavan painekanyylin. Laitteisto haetaan SYNLABin toimipisteestä, jolloin sen käyttöön annetaan myös ohjeistus. Yö nukutaan kotona ja laite palautetaan seuraavana päivänä takaisin SYNLABin toimipisteeseen.  

Uniapneaa arvioidaan unenaikaisten poikkeavien ilmiöiden määrän, laadun ja seurannaisilmiöiden perusteella. Vakavuusasteen määrityksessä käytetään niin sanottua AHI-indeksiä, joka ilmaisee, kuinka monta hengityskatkosta tai hengityksen vaimentumaa esiintyy tunnissa mittauksen aikana.

– Tulokset saa helposti ymmärrettävänä lausuntona, jonka on tehnyt uniapneatutkimuksiin erikoistunut keuhkosairauksien erikoislääkäri. Lausunnosta selviää, sairastaako uniapneaa ja jos, niin minkä asteisena. Lisäksi lausunnossa kerrotaan, onko syytä ottaa yhteyttä lääkäriin sekä annetaan mahdollisia hoitosuosituksia. Hoitokeinot vaihtelevat oireiden vakavuuden ja taustalla olevien syiden, esimerkiksi mahdollisten rakenteellisten tekijöiden mukaan, Remes toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)