Kun pitkän uran Turun yliopiston professorina tehnyt Risto Rinne 1950-luvun alulla syntyi, Risto oli suhteellisen yleinen nimi. Rinne syntyi kesäolympialaisiin valmistautuvassa Suomessa kesäkuussa 1952. Olympiavuonna Riston kutsumanimekseen sai lähes 850 lasta.

Risto oli suhteellisen yleinen etunimi sekä 1940- että 1950-luvuilla. Noina vuosina Riston nimekseen sai vuosittain 700–900 lasta. Yhteensä Riston on Suomessa saanut yli 31 000 henkilöä.

Vaikka nimi on suhteellisen yleinen, Rinne ei omassa elämässään ole nimen yleisyyttä juuri huomannut.

– Itse asiassa elämässäni on ollut aika vähän kaimoja. Ihan muutama Risto on tullut vastaan. Koulutiellä en muista, että olisi ollut muita Ristoja lainkaan. En sitten tiedä, onko Risto ollut jotenkin maantieteellisesti jakautunut nimi, vuonna 1971 ylioppilaaksi Kupittaan yhteiskoulusta kirjoittanut Rinne muistelee.

Nimeensä hän on aina suhtautunut lämpimin tuntein.

– Nimi on ollut hyvä. Se on aina tuntunut omalta.

Rinteen toinen nimi Armas tuli perimätiedon mukaan hänen isoisältään, mutta siitä Rinteellä ei ole tarkkaa tietoa, miksi vanhemmat Risto-nimeen päätyivät. Risto on suomalainen muoto alkujaan kreikkalaisesta nimestä, joka tarkoittaa Kristuksen kantajaa.

– Vanhempani olivat aika uskovaisia. Sillä voi olla jotain tekemistä asian kanssa, Rinne arvelee.

Nimipäivä ei Rinteen elämässä ole näytellyt kovin suurta roolia. Varsinkin vanhemmalla iällä huomio on omien juhlien sijaan keskittynyt nuorempien sukupolvien muistamiseen.

– Syntymäpäivät ovat itselleni nimipäiviä merkittävämmät. Minulla on vaimo, neljä lasta ja yhdeksän lastenlasta. Jo heidän syntymäpäiviensä muistamisessa riittää muistamista, Rinne naurahtaa.

Kun kesäkuun puolivälissä Rinne täyttää 70 vuotta, saattaa olla edessä isommatkin juhlat.

– Kaikenlaisia suunnitelmia syntymäpäivien varalle on, mutta saa nähdä, miten ne toteutuvat.

Riston nimipäivä on 15. maaliskuuta.

Ilkka Lappi