Asuntomarkkinaan korkojen nousu-uutisoinnit eivät ole vielä vaikuttaneet. Vuosi lähti käyntiin viime vuoden tahtiin. Tammikuussa vanhoja asuntoja myytiin Suomessa maanlaajuisesti vain kaksi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, joka oli asuntokauppamääriltään aikaisempia vuosia huomattavasti vilkkaampi. Pääkaupunkiseudulla kauppamäärät jäivät 3,3 prosenttia vuoden takaisesta ja muualla Suomessa 1,6 prosenttia. 53,1 prosenttia Suomessa tehdyistä kaupoista tehtiin tammikuussa kymmenessä asukasluvultaan suurimmassa kaupungissa.

– Suurin osa asunnonvaihtajista tarvitsee asuntolainaa ja siksi korkotason muutosta seurataan asuntomarkkinoilla tarkasti. Pitkään matalalla olleet korot ovat vauhdittaneet asuntokauppaa samoin kuin lisätilan tarpeet. Näköpiirissä on, että omistusasujien miinuskorkoisten asuntolainojen aika on ohi jo tämän vuoden lopussa. Korkotason nousuun kannattaakin varautua ja suhteuttaa uuden asunnon hankinta raameihin, joka mahdollistaa pankkien ennustaman kahden-kolmen prosentin koron nousun. Myös omilla taloudellisilla puskureilla, kuten säästämisellä tai sijoittamisella voi varautua korkojen nousuun, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius sanoo.

Kiinteistönvälitysalan keskusliiton ylläpitämän Hintaseurantapalvelun mukaan tammikuussa Helsingissä myytiin vanhoja asuntoja 3,5 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Espoossa kauppamäärät laskivat edellisvuoden tammikuuhun verrattuna 6,6 prosenttia. Vantaalla kauppamäärät puolestaan nousivat 5,1 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Tampereella asuntoja myytiin tammikuussa 9,9 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten, Porvoossa (-6,8 %), Porissa (-2,4 %), Kouvolassa (-1,5 %), Lappeenrannassa (-1,5 %) ja Turussa (-0,9 %).

Kasvua kauppamäärissä oli tammikuussa Oulussa (+10,1 %), Lahdessa (+8,1 %), Kuopiossa (+2,2 %), Joensuussa (+1,6 %) sekä Jyväskylässä (+1,4 %).

Pääkaupunkiseudulla kerrostaloasuntojen keskimääräinen myyntiaika kasvoi 9,8 prosenttia vuoden takaiseen ja oli tammikuussa 67,4 vuorokautta. Rivitaloissa myyntiajat pitenivät 7,1 prosenttia ja oli tammikuussa 64,3 vuorokautta ja omakotitaloissa 10,2 prosenttia. Omakotitalojen myyntiaika nousi vuodentakaisesta 109,6 vuorokaudesta tammikuun 120,8 vuorokauteen.

Muualla Suomessa myyntiajat laskivat vuoden takaisesta kerrostaloissa 8,3 prosenttia, rivitaloissa 6,9 prosenttia ja omakotitaloissa 16,8 prosenttia. Tammikuussa myyntiajat muun Suomen osalta olivat kerrostaloissa keskimäärin 94,6 vuorokautta, rivitaloissa 94,9 vuorokautta ja omakotitaloissa 124,3 vuorokautta.

Tammikuussa kaksioiden neliöhinnat nousivat Helsingissä 3,3 prosenttia (+189 euroa), Espoossa 2,5 prosenttia (+104 euroa), Vantaalla 7,3 prosenttia (226 euroa), Tampereella 4,9 prosenttia (+156 euroa) sekä Turussa 15,2 prosenttia (+409 euroa), Jyväskylässä 1,1 prosenttia (+23 euroa), Lahdessa 5,2 prosenttia (+90 euroa) ja Oulussa 6,5 prosenttia (+144 euroa).

Neliöhinnat laskivat tammikuussa vuoden takaisesta Kuopiossa 2,2 prosenttia (-53 euroa), Kouvolassa 4,5 prosenttia (-48 euroa) ja Porissa 5,4 prosenttia (-83 euroa), jossa hinnat laskivat vuodessa eniten.

Koko maan osalta vanhojen kerrostalokaksioiden hinnat nousivat vuoden takaisesta 2,3 prosenttia (+70 euroa).

Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli tammikuussa -1,7, kun se joulukuussa oli -3,5 ja marraskuussa 1,2. Viime vuoden tammikuussa luottamusindikaattori sai arvon -0,9. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,7.

Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotus kuluttajan omasta taloudesta vuoden kuluttua oli hyvin valoisa tammikuussa. Näkemys myös oman talouden nykytilasta oli myönteinen, ja lisäksi ilmeni melko paljon aikeita ostaa kestokulutustavaroita. Sen sijaan odotus Suomen taloudesta oli tammikuussa varsin heikko.

Kuluttajien odotus myös yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa heikkeni tammikuussa säilyen kuitenkin pitkän ajan keskitasollaan. Tammikuussa kuluttajien arviot ja odotukset inflaatiosta pysyivät suunnilleen ennallaan, selvästi pitkän ajan keskiarvoaan korkeampina.

Oman rahatilanteensa kuluttajat laskivat olevan edelleen erinomainen tammikuussa. Ajankohtaa pidettiin yhä verrattain otollisena säästämiselle, kohtuullisena myös lainanotolle, mutta huonona kestotavaroiden ostamiselle.

Tammikuussa kuluttajilla oli asunnon osto- tai rakentamisaikeita jälleen huomattavan paljon.

Suomalaiset kotitaloudet nostivat joulukuussa uusia asuntolainoja noin 1,81 miljardilla eurolla, mikä on -5,3 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,78 prosenttia.

Euromääräisten asuntolainojen kanta oli joulukuun 2021 lopussa 107,0 miljardia euroa ja asunto-lainakannan vuosikasvu 4,1 prosenttia. Näistä keskikorko oli 0,78 prosenttia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)