Kaksoishaudat ja joukkohaudat lisääntyivät 1100-luvun lopulla

Noin vuoteen 1200 ajoittuva hauta Valkeakosken Toppolanmäessä. Hautaa on aiemmin pidetty neljän yhteen sidotun yksilön hautana, mutta uuden tutkimuksen perusteella hauta on kuulunut kolmelle yhtäaikaisesti, samaan arkkuun haudatulle vainajalle. Noin vuoteen 1200 ajoittuva hauta Valkeakosken Toppolanmäessä. Hautaa on aiemmin pidetty neljän yhteen sidotun yksilön hautana, mutta uuden tutkimuksen perusteella hauta on kuulunut kolmelle yhtäaikaisesti, samaan arkkuun haudatulle vainajalle. Kuva: Veronika Paschenko

Arkeologinen tutkimus keskittyy usein laajoihin alueisiin ja aineistoihin. Tällaisessa lähestymistavassa syntyy helposti yleistyksiä, joissa menneisyyden monimuotoisuus jää havaitsematta. Ulla Moilanen tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa rautakauden ja keskiajan taitteen (noin 900–1400 jaa.) ruumishautauksia Ylä-Satakunnassa ja Hämeessä, ja pääsi yksilölähtöisellä lähestymistavalla uusien yksityiskohtien ja menneisyyden ihmisten jäljille.

Moilanen analysoi väitöstutkimuksessaan uudelleen kymmeniä aikaisempien kaivausten aineistoja ja teki itse lisäkaivauksia. Tutkimuksessa kävi ilmi, että rautakauden ja keskiajan taitteen hautauksissa oli runsaasti vaihtelua. Tätä selittävät hautausrituaalien eri vaiheissa toteutetut yksilölliset ratkaisut, joihin puolestaan ovat vaikuttaneet erilaiset sosiaaliset syyt, uskomukset sekä paikalliset tapahtumat.

– Hautaustavoissa voi nähdä inhimillisen toiminnan kaikessa monipuolisuudessaan, sillä haudat kertovat monin tavoin ihmisten välisistä suhteista. Hautaukset voivat kertoa välittämisestä ja huolenpidosta, mutta myös pelosta ja muista negatiivisista tunteista, Moilanen sanoo.

Yleisen variaation lisäksi Moilanen havaitsi, että 1100-luvun lopulla kaksois- ja joukkohaudat lisääntyivät hieman. Samaan aikaan ajoittuvat hautaukset, joissa keihäänkärkiä on isketty arkkurakenteisiin. Nämä hautaustavat saattavat vaikuttaa dramaattisilta, ja niitä on aiemmassa tutkimuksessa pidetty vainajapelosta kertovina. Moilasen mukaan keihäänkärkiä on kuitenkin käytetty hautauksissa monin eri tavoin.

– Niillä on yleensä pyritty kiinnittämään arkku ja niiden osumista vainajaan on varottu. Siksi vainajan maahan kiinnittäminen ei välttämättä ole uskottava tulkinta. Aikaisemmissa tutkimuksissa hautoja on voitu myös dramatisoida, hän sanoo.

– Yhtä Valkeakosken Toppolanmäen haudoista on lähes vuosisadan ajan pidetty neljän yhteen sidotun vainajan hautana. Uusien tutkimusten ja analyysien perusteella tiedämme kuitenkin, että vainajia oli vain kolme, eikä heitä sidottu yhteen. Vainajien luissa ei myöskään näy merkkejä väkivallasta, Moilanen lisää.

Ympäristötutkimusten sekä Baltiassa ja Skandinaviassa tehtyjen molekulaaristen tutkimusten perusteella näyttää mahdolliselta, että katovuodet ja epidemiat aiheuttivat 1100-luvun lopulla paikallisesti kohonnutta kuolleisuutta, mikä olisi saattanut johtaa kaksois- ja joukkohautojen lisääntymiseen. Toisaalta alueen poliittinen epätasapaino on Moilasen mukaan myös saattanut aiheuttaa paikallisia valtataisteluita, joissa etenkin esivanhempien rituaalinen merkitys korostui. Tämä voisi selittää myös vanhempien esineiden sekä palaneiden luiden asettamisen hautoihin.

– Esimerkiksi Hattulan Pahnainmäessä on hauta, jossa satoja vuosia vanhemmat polttohautauksesta peräisin olevat esineet aseteltiin vainajan päälle ikään kuin ne olisivat olleet osa tämän asua, Moilanen kertoo.

Moilasen mukaan tarkka, yksilölähtöinen hautatutkimus ja variaation tunnistaminen avaa mahdollisuuksia tutkia ja tulkita arkeologista materiaalia uusin tavoin. Yksilötarinoita voidaan myös hyödyntää esimerkiksi museonäyttelyissä.

– Yksilöt voivat kertoa meille muun muassa siitä, miten erilaisuuteen on menneisyydessä suhtauduttu, Moilanen sanoo. Hautatutkimuksen avulla voimme pohtia sitä, miten menneisyyden yhteisöissä suhtauduttiin esimerkiksi vieraiden kohtaamiseen, vaihteleviin sukupuolirooleihin tai poikkeustilanteisiin, kuten epidemioihin. Tämä laajentaa kuvaamme siitä, minkälaisia menneisyyden ihmiset olivat ja minkälaisessa maailmassa he elivät.

FM Ulla Moilanen esittää väitöskirjansa Variations in Inhumation Burial Customs in Southern Finland (AD 900–1400) – Case Studies from Häme and Upper Satakunta julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19. marraskuuta kello 12 (Turun kauppakorkeakoulu, Elovena-sali, Rehtoripellonkatu 3).

Väitöstä voi seurata myös etäyhteyden kautta.

Vastaväittäjinä on professori Sarah Tarlow (Leicesterin yliopisto, Britannia) ja kustoksena professori Visa Immonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on arkeologia.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kansalaiset: Kuntapalkat ennallaan, lähinnä vain hoitajille halutaan lisää palkkaa

Enemmistö (58 %) suomalaisista katsoo, että kuntaväen palkkoja ei pitäisi yleisesti ottaen seuraavissa tuloneuvotteluissa korottaa eikä laskea, vaan pitää ne lähinnä ennallaan, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Korotuksen kannalla on vajaa viidennes (18 %) vastaajista. Määrä on viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2019.

Kansa valitsi, pulinat pois

Aluevaalit on käyty. Käynnissä on tulosten eli syiden ja seurausten analysointi.

Aluevaalit tarjosivat yllätyksiä, kuten vaalit aina. Keskustan vahva ääniosuus oli yllätys, vaikka se vain ylsi kuntavaalitulokseensa eli piti äänestäjänsä, kun äänestysaktiivisuus laski. Yllätyksiä olivat myös perussuomalaisten ja vihreiden kannatuskyykyn syvyys.

Merialueen kaupallisten kalastajien saalis pieneni edelleen

Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli vuonna 2021 ennakkoarvion mukaan 94 miljoonaa kiloa. Se oli 18 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Saalis koostui pääosin silakasta ja kilohailista. Rannikkokalastuksessa käytettiin valtaosin rysiä ja verkkoja. Myös useimpien rannikolta kalastettujen lajien saalis jäi pienemmäksi kuin 2000-luvulla keskimäärin.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston päätös avaa Turun vapaa-ajan palveluita

Yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sekä tilojen sulkemista koskevat rajoitukset kevenevät Turussa. Lounais-Suomen aluehallintoviraston perjantaina tekemä päätös vapauttaa kaikki aiemmin suljetuiksi määrätyt liikunta-, urheilu-, huvi- ja virkistystoimintaan käytettävät tilat. Ne voidaan jatkossa pitää auki yleisölle, asiakkaille ja muille osallistujille, kun samalla taataan tilojen terveysturvallinen käyttö.

Turun filharmoninen tavoitti yleisöä verkossa ja paikan päällä

Olli Mustonen aloitti Turun filharmonisen orkesterin taiteellisena johtajana viime vuoden alusta.

Turun filharmoninen orkesteri tavoitti yleisöä koronarajoitusten jatkuessa vuonna 2021 niin verkon välityksellä kuin paikan päällä järjestettävissä konserteissa ja muissa yleisötapahtumissa. Orkesterin vuoden 2021 kokonaiskävijämäärä oli 24 500. Vastaava luku vuonna 2020 oli 26 000 ja ennen koronaa vuonna 2019 noin 70 000.

Varsinais-Suomen Yrittäjät pettyneitä hallituksen koronaministeriryhmän linjaukseen

Koronaministeriryhmä tiedotti viimeisimmistä ravintola-alaa koskevista rajoituksista torstai-iltana. Ryhmän linjauksen mukaan baarien ja yökerhojen rajoitukset säilyvät ennallaan, poikkeuksena ruokaravintolat, joiden aukioloja pidennetään kolmella tunnilla. Uudet rajoitukset astuvat voimaan helmikuusta lähtien.

Mikael Pyyhtiä jatkaa TPS-paidassa

Mikael Pyyhtiä.

Turun Palloseura on solminut vuoden mittaisen jatkosopimuksen hyökkääjä Mikael Pyyhtiän kanssa. Laitahyökkääjän roolissa viilettävä 20-vuotias Pyyhtiä kuuluu TPS:n omiin kasvatteihin ja seuran junioripolun läpikäyneisiin lahjakkuuksiin.

Tallinkin Baltic Queen telakalla Naantalissa

Baltic Queen on huollossa Naantalissa.

Tallinkin Tallinna–Tukholma-reitin laivan Baltic Queenin on telakallan Turun korjaustelakalla Naantalissa 27.1.–9.2.

Yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sekä tilojen sulkemista koskevat rajoitukset kevenevät merkittävästi Varsinais-Suomessa

Lounais-Suomen aluehallintovirasto ei 29. tammikuuta alkaen anna uutta asiakas-, osallistuja- ja odotustilojen väliaikaista sulkemista koskevaa päätöstä. Päätös koskee yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sisätiloissa. Niihin voi jatkossa osallistua korkeintaan 50 prosenttia suurimmasta osallistujamäärästä, joka tilaan on sallittua ottaa. Päätös on voimassa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 29.1.–15.2.

Antti Grönlund Varsinais-Suomen Keskustan vs. toiminnanjohtajaksi

Antti Grönlund.

Varsinais-Suomen Keskustan vakinaisen toiminnanjohtajan Hanna Vuolan jäädessä vuorotteluvapaalle on piirihallitus valinnut vs. toiminnanjohtajaksi lietolaisen Antti Grönlundin , 28. Tehtävä alkaa 2. helmikuuta ja kestää puolen vuoden ajan. Grönlund on viimeiset kaksi vuotta toiminut piirissä poliittisena suunnittelijana. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän on toiminut muun muassa Keskustanuorten varapuheenjohtajana ja poliittisena sihteerinä. Hän opiskelee työnsä ohessa taloustiedettä Turun yliopistossa.

Yrttiaho kanteli neuvolapalvelujen ja kouluterveydenhuollon tilasta Turussa

Turun kaupungin neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuolto ovat ajautuneet terveydenhuoltolain ja valtioneuvoston asetuksen vastaiseen tilaan, arvioi kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.). Turun Sanomat nosti kouluterveydenhuollon ongelmat esille kuluneella viikolla. Myös lasten ja perheiden neuvolapalvelut ovat pahoissa vaikeuksissa eikä lain vaatimia palveluita ole Yrttiahon mukaan voitu järjestää pitkään aikaan.

Nuorisotilojen kävijämäärä nousi

Alueellisissa nuorisotiloissa kävi viime vuonna 40 414 nuorta.

Turun kaupungin nuorisopalvelujen toimipisteissä kävi yhteensä 96 690 asiakasta viime vuonna. Määrä on hieman vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin asiakkaita kävi 98 780. Aiemmin nuorisopalvelujen kävijämääristä on tiedotettu ovilaskurilukuina, mutta käytännöstä on sittemmin luovuttu. Luvut on ilmoitettu vuosien 2021 ja 2020 osalta asiakasmäärinä.

Valtteri-lumipyry saapuu Suomeen lauantaina

Erittäin voimakas matalapaine liikkuu lauantai-illan ja sunnuntain aikana Suomen lounaispuolitse kaakkoon. Samanaikaisesti maan etelä- ja keskiosaan on odotettavissa merkittävä lumipyry, joka hellittää otteensa vasta myöhään sunnuntaina.

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä pieneni loppuvuonna

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet, milj. m3, liukuva vuosisumma.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin syys-marraskuun aikana yhteensä 9,3 miljoonaa kuutiometriä, 11,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakentamiseen myönnettiin 3,1 miljoonaa kuutiometriä, 14,1 prosenttia vuodentakaista vähemmän. Muun kuin asuinrakentamisen kuutiomäärä väheni 10,2 prosenttia.

Verohallinto muistuttaa – myyjän pitää ilmoittaa puun myyntitulot verotuksessa

Verohallinto muistuttaa, että viime vuonna puita myyneiden pitää ilmoittaa tulot metsätalouden veroilmoituksella tänä keväänä. Myös puukaupan arvonlisäverot on ilmoitettava ja maksettava.

Koronan vaikutukset näkyvät Turun neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon palveluissa

Sirpa Kuronen.

Lähes kaksi vuotta jatkunut koronatilanne näkyy Turun neuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon palveluissa. Terveydenhoitajista on tilapäisesti vajausta, sillä Turun neuvoloista on poissa töistä 15 terveydenhoitajaa ja kouluterveydenhuollosta 12 terveydenhoitajaa.

Aluevaltuutetut hyvinvointialueen poliittiseen seurantaryhmään

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen poliittinen seurantaryhmä kokoontui neljänteen kokoukseensa keskiviikkona 26. tammikuuta. Seurantaryhmä jatkaa työtään, kunnes uusi aluevaltuusto ja aluehallitus maaliskuussa aloittavat. Aluevaalien johdosta seurantaryhmän kokoonpanoon tulee kuitenkin muutoksia.

Kauppakeskus Skanssi palkittiin ensimmäisenä Suomessa ympäristösertifikaatin parhaimmalla arvosanalla

Skanssi on vuodesta 2019 alkaen ollut lähes energiaomavarainen.

Kauppakeskus Skanssi on saanut kansainvälisesti merkittävän BREEAM In-Use -ympäristösertifikaatin parhaimmalla mahdollisella luokituksella. Korkeimmalla mahdollisella arvosanalla sertifikaatin saaminen vaatii äärimmäisen vahvaa sitoutumista jatkuvaan kestävään kehitykseen kiinteistön ylläpidossa sekä kehittämisessä.

Urheilu

Mikael Pyyhtiä jatkaa TPS-paidassa

Mikael Pyyhtiä.

Turun Palloseura on solminut vuoden mittaisen jatkosopimuksen hyökkääjä Mikael Pyyhtiän kanssa. Laitahyökkääjän roolissa viilettävä 20-vuotias Pyyhtiä kuuluu TPS:n omiin kasvatteihin ja seuran junioripolun läpikäyneisiin lahjakkuuksiin.

Åboraakkeli: Urheilun yllä vuosien pituinen koronavarjo

Koronan varjo on pitkä ja vaikuttaneen vielä pitkään urheiluun eri tavoin.

Timo Furuholm uuteen rooliin Interissä

Timo Furuholm.

Aktiiviuransa jalkapalloilijana viime kauteen päättänyt Timo Furuholm jatkaa tutussa ympäristössä uudessa roolissa. Furuholm on valittu Interin junioritoiminnasta vastaavan FC Inter Turku ry:n hallitukseen.

Argentiinalainen Rodrigo Arciero tehnyt pelaajasopimuksen Interin kanssa

Rodrigo Arciero vaihtaa Interin paitaan.

Argentiinalainen Rodrigo Arciero on tehnyt pelaajasopimuksen FC Interin kanssa. Hän siirtyy sinimustiin SJK:sta. 28-vuotiaan laitapuolustajan sopimus turkulaisten kanssa kattaa kaudet 2022 ja 2023, sekä sisältää option kaudesta 2024.

Tuto juhlii vasta maaliskuussa

Tuton juhlaottelu, jonka yhteydessä jäädytetään Tero Forsellin , Markku Vuorisalon ja Atte Saunamäen pelinumerot, siirretään vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Juhlaottelun uusi päivämäärä on 12. maaliskuuta, jolloin Tuto kohtaa K-Espoon. Alkujaan juhlaottelu piti pelata 29. tammikuuta, jolloin Tuto kohtaa Ketterän. Ottelu pelataan kuitenkin koronasta johtuen ilman yleisöä. Tuto on aiemmin jäädyttänyt neljä numeroa.

Jääkiekkoilija Aaro Löyttymäki löysi uuden uran viheriön reunalta

 Runsaassa kymmenessä vuodessa Aaro Löyttymäki on huomannut yhden selkeän muutoksen golfkentillä. Kun itse aloitin teini-iässä, teini-ikäisiä pelaajia ei ollut juurikaan. Nyt nuoria pelaajia on todella paljon, mikä on lajille tosi hyvä juttu.

Kun Aaro Löyttymäki vuonna 2010 tarttui ensimmäistä kertaa golfmailaan, teini-ikäinen jääkiekkoilija ei aavistanutkaan, että golfin kautta löytyisi tulevaisuudessa ammatti. Kun kiekkouralle lyötiin päätepiste koronakeväänä 2020, oli aika etsiä uusia haasteita. Muutaman mutkan kautta Löyttymäki päätyi Hirvensalo golfiin opettamaan golfin alkeita.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.