Neurologian erikoislääkäri Tomi Kuusimäen Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tulokset toivat esille uusia Parkinsonin taudin ennusteellisia tekijöitä. Tulokset osoittivat, että Suomessa diagnosoitujen Parkinson-potilaiden elinajanennuste on kasvanut miehillä naisia enemmän, mikä tulee lisäämään Parkinsonin tautia sairastavien miesten osuutta. Uutena mahdollisena riskitekijänä myöhemmin kehittyvälle Parkinsonin taudille tunnistettiin aiemmin diagnosoitu psykoottinen häiriö tai skitsofrenia.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2006–14 diagnosoitujen Parkinson-potilaiden eliniänennustetta seurattiin 11 vuoden ajan. Tomi Kuusimäen väitöstutkimuksessa yli 1 500 Parkinsonin taudin diagnoosin saanutta potilasta jaettiin kolmeen ryhmään diagnoosivuoden mukaan ja potilaiden ennustetta tutkittiin kolmessa aikapisteessä diagnoosin asettamisen jälkeen.

– Yleisimmät kuolinsyyt sekä miehillä että naisilla olivat keuhkokuume, sydämen vajaatoiminta ja sydäninfarkti. Parkinson-potilaiden ennuste parani seurantavälin aikana kuitenkin vain miehillä, eikä vastaavaa ennusteen kohenemista havaittu naisilla. Sukupuoliero ennusteessa johtunee kaventuneesta erosta mies- ja naisväestön elinajanennusteessa sekä kehittyneestä kuntoutuksesta ja elämän loppuvaiheen hoidoista. Taudin lääkehoidossa ei ole merkittäviä sukupuolten välisiä eroja, jotka voisivat selittää elinajanennusteessa tapahtuneita muutoksia. Tämä tulee jatkossa entisestään kasvattamaan jo nyt yliedustettua miesten osuutta Parkinson-potilaissa, Kuusimäki sanoo.

Parkinsonin tauti on pääosin yli 60-vuotiailla esiintyvä hermoston rappeumasairaus, joka on tällä hetkellä nopeimmin yleistyvä neurologinen sairaus maailmassa. Suomessa tautia sairastaa noin 15 000 henkilöä. Parkinsonin taudin syytä ei tunneta eikä tautiin nykyisellään ole parantavaa hoitoa, vaikka lääkehoidolla, kuntoutuksella ja laiteavusteisilla hoidoilla voidaan merkittävästi helpottaa oireita.

Nykytiedon mukaan Parkinsonin taudin kehittymiseen vaikuttavat erilaisten ympäristö-, perinnöllisten ja potilaskohtaisten tekijöiden yhteisvaikutus.

Kuusimäen tutkimuksessa selvitettiin aiempien psykoottisten sairauksien ja skitsofrenian esiintymistä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004–2019 hoidetuilta yli 3 000 Parkinson-potilailta sekä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa yli 22 000 suomalaiselta, jotka olivat saaneet neurologin asettaman Parkinsonin taudin diagnoosin vuosina 1996–2015.

– Parkinsonin tautia sairastavilla henkilöillä todettiin aiemmin diagnosoituja psykoottisia häiriöitä ja skitsofreniaa enemmän kuin vastaavan ikäisillä kontrollihenkilöillä, joilla ei ollut Parkinsonin tautia. Tulosten perusteella aiemmin diagnosoitu psykoottinen häiriö tai skitsofrenia saattaa olla yksi tekijä, joka lisää myöhemmin kehittyvän Parkinsonin taudin riskiä. Parkinsonin taudin ja skitsofrenian esiintymistä samalla henkilöllä on aiemmin pidetty harvinaisena, koska kyseiset taudit aiheuttavat vastakkaisia muutoksia aivojen dopamiinijärjestelmään, joten tutkimuksemme muuttaa tätä aiemmin vallinnutta käsitystä, Kuusimäki avaa.

Parkinsonin taudin lääkehoidossa tehokkain valmiste on jo pitkään ollut levodopa. Viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävimmät muutokset Parkinsonin taudin hoidossa ovat tapahtuneet laiteavusteisissa hoitomuodoissa, jotka ovat lääkehoidon tavoin oireita lievittäviä hoitomuotoja. Kuusimäen väitöstutkimuksen mukaan tietyt geenimutaatiot saattavat vaikuttaa syväaivostimulaation hoitovasteeseen.

– Tutkimushavainnon perusteella geenitestejä voi harkita potilaille, joilla on positiivinen sukuhistoria Parkinsonin taudin suhteen ja joille suunnitellaan syväaivostimulaatiohoitoa, Kuusimäki pohtii.

Kuusimäen väitöstutkimus antoi myös viitteitä siitä, että taudin alkuvaiheessa esiintyvät muisti-, psykoosi- ja ummetusoireet liittyvät huonompaan ennusteeseen Parkinsonin taudissa. Lisäksi ennen diagnoosia esiintyvän kipuoireiston havaittiin mahdollisesti liittyvän korkeampaan kuolleisuuteen Parkinsonin taudissa.

– Parkinsonin taudissa keskiaivojen mustatumakkeen hermosolut tuhoutuvat vähitellen johtaen hermovälittäjäaine dopamiinin puutokseen. Taudin keskeisten liikeoireiden eli vapinan, lihasten jäykkyyden ja liikkumisen hitauden ilmaannuttua mustatumakkeen hermosoluissa on todettavissa jo merkittävä vaurio, Kuusimäki sanoo.

– Tautiin liittyviä ei-liikeoireita voi esiintyä kuitenkin jo useita vuosia aiemmin niin sanotussa Parkinsonin taudin ennakkovaiheessa. Jos saataville tulee tautia hidastava tai pysäyttävä hoitomuoto, Parkinsonin tauti olisi tärkeää diagnosoida varhaisessa vaiheessa ennen kuin merkittävä hermosolujen tuhoutuminen on tapahtunut. Parkinsonin taudin ennakko-oireiden tunnistaminen onkin tulevaisuudessa erityisen tärkeää, tutkija jatkaa.

Väitöskirjatutkimuksessa taudin alkuvaiheen oireita tutkittiin erittäin laajasta aineistosta käyttäen uudenlaista tutkimusmenetelmää, automaattista tekstinlouhintaa, jota voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi tutkittaessa kliinisesti merkityksellisiä tekijöitä sähköisten potilastietojärjestelmien tarjoamista massiivisista aineistoista.

LL Tomi Kuusimäki esittää väitöskirjansa Phenotype-, comorbidity-, and treatment-related prognostic factors in Parkinson’s disease julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29. lokakuuta kello 12.

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.

Vastaväittäjänä on dosentti Päivi Hartikainen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Valtteri Kaasinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on neurologia.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)