Biojäte eli tuo eloperäinen, maatuva ja kompostoituva, tyypillisimmillään elintarvike- ja keittiöjäte tuli vuosi sitten uuden jätelain määräämänä erikseen lajiteltavaksi tai kompostoitavaksi yli 10 000 asukkaan taajamissa.

Mitä tutkimukset kertovat lajittelun sujumisesta? Lounais-Suomen Jätehuolto Oyn viestinnän asiantuntija Sanne-Mari Laaksosen mukaan sekajätteen joukossa on kolmannes biojätettä.

Suomen Kiertovoima eli KIVO edustaa julkista jätehuoltoa ja kuntien 33 jäteyhtiötä. Toiminnanjohtaja Kaisa Halme kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan polttoon menevästä sekajätteestä yli kolmannes on biojätettä niissäkin talouksissa, joilla olisi mahdollisuus lajitella biojäte erikseen kotona.

Lajitteluvelvollisuus edellyttää, ettei biojätettä saisi olla sekajätteen joukossa ollenkaan. Kannustavaa valistusta on selvästikin tarpeen lisätä, koska kansalaisten lajitteluaktiivisuudessa on parantamisen varaa. Esimerkiksi tieto siitä, että biojätteen lajittelun myönteiset ympäristövaikutukset ovat suurempia kuin muovin lajittelusta saatavat, tuntuu kannustavalta. Samoin tieto miten suurta hyötyä erilliskerätystä biojätteestä on energian, polttoaineiden ja ravinnevalmisteiden tuotannossa.

Kannustimia löytyy. Suurten kauppaketjujen hevi-osastoille on ilmestynyt mahdollisuus pakata hedelmät, vihannekset ja juurekset biohajoaviin muovi- ja paperipusseihin.

–Hedelmä- ja vihannesosastoilla on tarjolla muovinen hevipussi, biohajoava hevipussi, paperipussi sekä kestohevipussi. Asiakas valitsee näistä käyttötarkoitukseensa sopivan vaihtoehdon, kertoo Turun Osuuskaupan viestintä- ja markkinointijohtaja Minna Karhu.

Keskon Varsinais-Suomen ja Hämeen aluejohtaja Janne Virtanen sanoo kaupan tarjoavan hedelmäosastoilla asiakkaille mahdollisuuden suorittaa valintaa oman vastuullisuusnäkemyksensä mukaisesti.

– Haluamme helpottaa asiakkaittemme biojätekierrätystä. Hedelmät ja juurekset voi pakata muovipussiin, jota käyttää myöhemmin roskapussina tai kierrättää muovikeräykseen. Jos valitsee biohajoavan hedelmäpussin, se vähentää muovikuorman syntymistä päätymällä yleisimmin biojätekiertoon. Toki esimerkiksi tertussa olevat banaanit voi punnita ilman minkäänlaista pussia, kuten yksittäiset hedelmätkin, Virtanen sanoo.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä kertoo biopussien biohajoavuutta osoittavista sertifikaateista, jotka kertovat biohajoavuuden pääsääntöisesti kompostikäsittelyssä, eivät biokaasulaitoskäsittelyssä. EU-tason standardi päivitetään lähivuosina.

– Käytössä on useita eri sertifikaatteja. Turun ammattikorkeakoulun testausten perusteella parhaiten biohajoavat biokaasulaitoksella Din+ ja OKCompostHOme-sertifikaatilla varustetut biopussit.

KIVO on yhteistyökumppaneineen vetänyt valtakunnallista kampanjaa, jossa on kannustettu ihmisiä biojätteen lajitteluun. Kampanja liittyi osana ympäristöministeriön osarahoittamaan Koko Suomen biotalkoot -hankkeeseen.

Päivittäinen kampanjointi on päällä omassa keittiössä, jossa biojätettä kerätään oikeaan astiaan, käytetään oikealla sertifikaatilla varustettua biopussia tai paperipussia tai taitellaan pussi sanomalehdestä.

Merja Marjamäki