Omakustannekirjailijanakin voi tienata teoksillaan
Oman kirjan julkaisu on lukemattomien kirjoittavien ihmisten haave. Kustantamot Suomessa saavat tuhansia käsikirjoituksia vuosittain ja vain murto-osa läpäisee kustantamoiden seulan ja päätyy painettuna kirjakauppojen ja kirjastojen hyllyille.
Aina kustantamon negatiivisen kustannuspäätöksen takana ei ole kirjan laatu. Tästä on esimerkkinä muun muassa Eeva Kiviniemen ja Taina Pietikäisen yhdessä kirjoittama Joki, joka oli eräs vuoden 2020 kirjallisista yllättäjistä. Kiviniemi ja Pietikäinen päättivät julkaista Joen omakustanteena, kun kustantamot näyttivät kirjalle punaista valoa.
– Kirjamme ei kustantamoille kelvannut. Ensimmäinen käsikirjoitusversio lähetettiin jälkikäteen ajatellen hieman liian keskeneräisenä, mikä oli suuri virhe. Ajattelimme, että kustantaja halutessaan voisi vaikuttaa niin lopputulokseen paremmin, Kiviniemi toteaa.
Omakustannekirjoilla on perinteisesti huonomman kirjallisuuden leima. Sitä hälventämään onkin syntynyt nykyään usein käytetty nimitys indie-kirjailijoista. Kiviniemi muistuttaa, että omakustannekirjojenkin skaala on laaja.
– Omakustannesanassa on stigma, mutta omakustanteiden joukossa taso on laidasta laitaan kuten on kustantamoiden julkaisemissa teoksissa. Ihan samalla tavalla kustantamoiden julkaisemissa kirjoissa on huonoja ja hyviä, vaikka tokihan jonkinlaisen riman kustannetut kirjat ovat ylittäneet.
Tänä vuonna Kiviniemeltä ilmestyi toinen Kati Berg tutkii -sarjan romaani Ahne. Kiviniemi kirjoitti Ahneen yksin, mutta julkaisutapaa hän ei muuttanut. Joen tapaan Ahne on omakustannekirja. Perinteisestä omakustannekirjasta poiketen Joki ja Ahne ovat Books on Demand -yrityksen painama. Yrityksen liikeidea on painaa kirjoja tarvepainatuksena. Eli kirjoja painetaan sitä mukaa, kun niitä ostetaan.
Perinteinen omakustannekin on taloudellisessa mielessä kirjoittajalle potentiaalinen vaihtoehto ainakin, jos painokulut saa pidettyä kohtuullisina ja on hyvä käsitys kirjan menekistä, jolloin omiin nurkkiin ei jää pyörimään hirveää kasaa kirjoja.
Kiviniemen mukaan myös tarvepainatus on harkinnanarvoinen vaihtoehto.
– Taloudellisesti tämä on kilpailukykyinen tapa. Jos omakustannekirjailijana myisi hemmetin hyvin, niin kyllä tässä tienaisi. Vaivaa tietysti pitää nähdä eri tavalla kuin kustantamon kautta julkaistessa. Markkinointiosasto olen minä itse. Kirjojen kirjakauppoihin saamiseen pitää nähdä eri tavalla vaivaa. Books on Demandilta lähtee tiedot kirjoista kirjakauppoihin ja kirjastoihin, mutta se on ihan korkeammassa kädessä, tilataanko kirjoja. Itse olen lähettänyt tiedotteita kirjoista kirjastoihin ja medioihin, Kiviniemi kertoo.
Joen menestys on hyvä esimerkki myös kirjablogien merkityksestä. Kotimaisten kirjablogien merkitys on viime vuosina noussut huomattavaksi.
– Bloggarit pelastivat meidät. He alkoivat kirjoittaa Joesta. Silloin minäkin tajusin, että valtamedian ulkopuolella on toinen arvostettu taho, jota lukijat ja kustantamotkin seuraavat. Bloggarit suhtautuvat kirjallisuuteen lähtökohtaisen positiivisesti. He ovat tarpeellinen lisä suomalaiseen kirjallisuuskeskusteluun, Kiviniemi kehuu.
Ilkka Lappi
















