Suomen merkittävimmän saaliskalan silakan kanta heikentyi Itämeren pääaltaalla, vaikka se pysyi Suomen lähialueilla runsaana vuonna 2020. Selkämerellä nuoria silakoita oli runsaasti. Kuhakanta on lähtenyt kasvuun vuoden 2014 notkahduksen jälkeen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kalakantaraporttiin on koottu tiedot mereisten kalakantojen – silakan, kilohailin, turskan, lohen, meritaimenen siian, kuhan, ahvenen ja hauen – tilasta vuonna 2020.

Itämeren silakkasaalis vuonna 2020 pienentyi edellisestä vuodesta ja oli 254 000 tonnia. Myös Suomen silakkakiintiöt ja -saaliit pienenivät. Suomen silakkasaalis oli 92 000 tonnia, ja 64 prosenttia siitä saatiin Selkämereltä. Pääaltaan ja Suomenlahden silakkakanta on heikentynyt lähelle vuosituhannen vaihteen aallonpohjaansa. Syksyn 2020 kaikuluotauksissa Selkämerellä silakan yksilömäärä kuitenkin arvioitiin runsaiden pienten yksilöiden vuoksi ennätyssuureksi jaksolla 2007–20.

Kutukannan koon arvioitiin silti pienentyneen, mutta tarkistettu arvio kertoi kannan olevan edelleen turvallisen suuri. Tämä mahdollisti myös kuluvan vuoden kalastuskiintiön suurentamisen.

– Viime vuosien runsaat silakkavuosiluokat Selkämeressä ovat todennäköisesti voimistaneet lajinsisäistä ravintokilpailua, mikä on näkynyt silakoiden laihtumisena, tutkija Jukka Pönni Lukesta sanoo.

Itämeren kilohailisaalis vuonna 2020 oli 271 532 tonnia, josta Suomen osuus kattoi 12 500 tonnia. Kilohailikanta on pienentynyt 1990-luvun huipustaan, mutta pysynyt silti runsaana.

Itäinen turskakanta on edelleen heikossa kunnossa, vaikka pohjoisilla alueilla kuten Ahvenanmerellä turskaa on tavattu enemmän kuin vuosiin.

Saaristomeren kuhakannan koko näyttää kanta-arvion perusteella lähteneen kasvuun vuoden 2014 aallonpohjan jälkeen ja lähestyy nyt vuosituhannen alkuvuosien tasoa. Arviota tukee myös kaupallisten kalastajien yksikkösaaliin kasvu.

Merialueen kaupallinen kuhasaalis vuonna 2020 oli 193 tonnia, ja se saatiin pääosin verkoilla, siitä yli puolet Saaristomereltä. Kuhan pyynti jatkaa vähenemistään, ja merialueen kaupallinen saalis oli tämän vuoksi pienempi kuin kertaakaan 1980-luvun lopun jälkeen.

– Alamitan noston myötä kuhakannan tuottavuus todennäköisesti paranee edelleen, kun kasvupotentiaali tulee paremmin hyödynnettyä ja saaliiksi saatavat kuhat ovat aiempaa painavampia, erikoistutkija Mikko Olin Lukesta sanoo.

Kuhan alamitan noston vaikutukset Saaristomerellä -hankkeessa havaittiinkin saalistason nousu harvempia 45 millimetrin solmuvälin verkkoja käyttävillä.

– Nämä muutokset edellyttävät kuitenkin, että käytettävät verkkojen solmuvälit nousevat vastaamaan alamittaa, ja että sääolosuhteet ovat kuhalle suotuisia.

Vuonna 2020 Itämeren tilastoitu lohisaalis oli 912 tonnia. Suomalaisten 365 tonnin lohisaaliista kaupalliset kalastajat saivat rannikoilta 187 tonnia ja vapaa-ajan kalastajat pääosin Tornionjoesta 178 tonnia. Ammattikalastajien saalis pieneni ja vapaa-ajan kalastajien saalis kasvoi. Mereen vaeltaneiden luonnonpoikasten määrä pieneni hiukan.

– Tenojoen lohisaalis oli tilastoidun ajanjakson pienin, ja samoin lohikantojen määräarviot eri sivujoissa olivat lähes poikkeuksetta seurantajakson pienimmät. Lohikannan heikon tilan vuoksi Tenojoelle asetettiin kalastuskielto vuodelle 2021, Luken tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro sanoo.

Suomi ja Norja sopivat yhdessä lohenkalastuskiellosta Tenojoen vesistössä, ja lisäksi Norja kielsi lohenkalastuksen Tenovuonossa ja läheisillä rannikkoalueilla Jäämeressä.

Vuodesta 2019 lähtien luonnonvarainen meritaimen on ollut merialueellamme ja mereen laskevissa jokivesissä kokonaan rauhoitettu. Taimenjokien poikastiheydet ovat olleet jokien tuotantokykyyn nähden pieniä. Rasvaevättömät taimenet saa ottaa saaliiksi, ne on istutettu kalastettavaksi.

Suomen merialueen kaupallinen siikasaalis pienentyi ja oli 389 tonnia. Merialueen kaupallinen ahvensaalis pieneni ja oli 677 tonnia vuonna 2020. Ahvenen kalastuksen painopiste on rannikolla Saaristomerellä ja Pohjanlahdella. Seurantajaksolla vuodesta 1980 merialueen kaupallinen haukisaalis on ollut keskimäärin 211 tonnia ja oli vuonna 2020 jakson pienin, 129 tonnia.

Luke arvioi säännöllisesti kalakantojen tilaa. Arviointi kuuluu Maa- ja metsätalousministeriön Lukelle antamiin tulostavoitteisiin ja perustuu kansainvälisiin sopimuksiin. Arviointiin velvoittaa myös EU:n kalastuspolitiikka. Silakka-, kilohaili-, turska- ja lohikantojen arviot laaditaan vuosittain kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) työryhmissä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)