Kansaneläkelaitoksen hallitus on päättänyt ottaa käyttöön kannustinpalkkiojärjestelmän (HS 23.2.). Järjestelmän piiriin kuuluu Kelan kymmenjäseninen johtoryhmä. Bonusjärjestelmä palkitsee johtoa tietyin mittarein, joita ensimmäisen kokeiluvuoden 2021 aikana kehitetään.

– Ilmeisenä tavoitteena Kansaneläkelaitoksella on luoda johdolle pysyvän bonusjärjestelmä. Uskotellaan, että johtoa erikseen kannustamalla korjataan Kelan vakavat ongelmat, toteaa kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.).

Hän kysyy asiasta vastaavalta ministeriltä, pitääkö tämä perusteltuna, että Kansaneläkelaitoksen johdolle on otettu käyttöön kannustinpalkkiojärjestelmä, vaikka toimeentulotukipäätösten tekeminen ja asiakkaiden oikeuksien toteutuminen on perusresurssien niukkuuden vuoksi Kelassa kriisissä.

Kokeilun alkaessa kannustinpalkkio on HS:n tietojen mukaan enimmillään 0,6 prosenttia vuosipalkasta. Kelan pääjohtajan palkka on noin 18 000 euroa kuukaudessa.

– Bonustaso tulee olemaan jatkossa reilusti korkeampi. Tähtäin on valtionhallinnon ja valtionyhtiöiden bonustasossa ja Kelan johto tuskin tyytyy asteikon alapäähän, Yrttiaho arvioi.

– Kela on täysin väärä taho maksamaan johdolleen bonuksia. Se on eduskunnan valvonnan alainen laitos, jonka tehtävä on nykyisin vastata muun muassa kansalaisten viimesijaisen toimeentulon turvasta, Yrttiaho sanoo. Toiminta on ajautunut pahaan kriisiin toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirryttyä kunnilta Kelan vastuulle vuonna 2017. Siirtoon ei varattu resursseja, vaan se toteutettiin suin päin. Valmisteluvaiheessa arvioitu rahoitus oli kolmanneksen ja henkilöstö puolet lopulta vaaditusta, kuten VTV:n tarkastusraportista 1/2020 ilmeni.

– Seurauksena oli kaaos, josta kärsitään vieläkin eikä helpotusta näy, kun koronarajoitusten heikentämän toimeentulon ja hyvinvoinnin kanssa kamppailevat kansalaiset tarvitsevat yhä enemmän apua, Yrttiaho sanoo.

Apulaisoikeuskansleri on tammikuussa kiinnittänyt huomiota perustoimeentulotuen päätösten laadun heikkenemiseen ja asiakkaiden oikeuksien toteutumatta jäämiseen.

– Miten tällaisessa tilanteessa kovapalkkaiselle johdolle voidaan alkaa rakennella bonusjärjestelmää, kun huomion pitäisi olla ihan muualla, Yrttiaho kysyy.

– Ratkaisun Kelan kriisiin tuovat vain merkittävät lisäresurssit perustoimintaan: asiakaspalvelun parantamiseen, osaavaan henkilöstöön ja myös konttoriverkostoon, jota on harvennettu ja palveluaikoja supistettu. Resursseja ei tule suunnata hyväpalkkaisen johdon lisäpalkitsemiseen.

– Johdon bonusjärjestelmästä tulee jo Kansaneläkelaitoksen toiminnan yleisen hyväksyttävyyden nimissä luopua, Yrttiaho vaatii.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Juttua muokattu 24.2. klo 9.04: Sitaattia muokattu. Lain valmisteluvaiheessa arvioitu rahoitus ei ollut kolmanneksen liian pieni, vaan kolmanneksen vaaditusta.