Ensimmäisten elinpäivien aikana annettava antibioottihoito voi pelastaa vastasyntyneen hengen, mutta sillä saattaa olla myös pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen kasvuun. Nature Communications -lehdessä julkaistussa turkulaistutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että vastasyntyneen antibioottialtistus on yhteydessä niukempaan lapsuusiän kasvuun.

Tutkimuksessa selvitettiin rekisteritietojen avulla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2008–10 syntyneiden, yli 12 000 lapsen vastasyntyneisyyskauden aikaista hoitoa ja altisteita sekä kasvua.

Turun yliopiston NAMI (Neonatal exposures, Adverse outcomes, Mucosal immunology, Intestinal microbiota) -tutkimusohjelmaan kuuluvassa hankkeessa apulaisprofessori Samuli Rautavan johtama tutkimusryhmä havaitsi, että lyhytkin altistuminen antibiooteille elämän ensimmäisten päivien aikana oli yhteydessä poikien hitaampaan pituuskasvuun ja painonkehitykseen ensimmäisen kuuden ikävuoden aikana. Tytöillä vastaavaa yhteyttä ei todettu. Tuloksen luotettavuuden varmistamiseksi asiaa selvitettiin myös saksalaisen PEACHES-tutkimuksen lapsiaineistossa, ja tulokset olivat samat.

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että ensimmäisten elinkuukausien aikana saadut antibioottihoidot voivat lisätä lasten ylipainoisuuden ja lihavuuden riskiä, mutta vastasyntyneisyyskauden antibioottialtistuksen yhteyttä kasvuun ei ole tunnettu.

– Myös tässä tutkimuksessa havaitsimme, että myöhemmin aloitetut eli vastasyntyneisyyskauden jälkeiset antibioottihoidot olivat yhteydessä suurempaan lapsuusiän painoindeksiin sekä tytöillä että pojilla, joten antibioottihoidon pitkäaikaisvaikutukset näyttävät riippuvan altistumisiästä, Rautava huomauttaa.

– Sen sijaan elämän ensi päivinä aloitetut antibioottihoidot – olivatpa ne sitten infektion hoitoon suunnattuja tai varmuuden vuoksi aloitettuja – vaikuttivat tutkimuksemme perusteella päinvastaisesti: kasvua hidastavasti, Rautava jatkaa

Yhteistyössä israelilaisen Bar-Ilan University -yliopiston tutkijoiden kanssa tehdyssä tutkimuksen kokeellisessa osassa osoitettiin, että vastasyntyneen antibioottialtistuksen vaikutukset kasvuun syntyvät antibioottihoidon aiheuttaman suolistomikrobiston häiriön välityksellä.

– Tutkimuksessa kerättyjen ulostenäytteiden perusteella vastasyntyneenä antibioottihoidolle altistuneiden ja sille altistumattomien lasten suolistomikrobiston koostumuksessa on merkittäviä eroja. Antibiooteille altistuneiden vastasyntyneiden suolistomikrobisto oli kuukauden iässä merkittävästi yksipuolisempi kuin verrokeilla, ja mikrobiston koostumus pysyi erilaisena kahden vuoden ikään asti. Erityisesti antibiootin vaikutus todettiin Bifidobacterium-suvun bakteereissa, Rautava kertoo.

Suolistomikrobiston poikkeavuuden merkitys kasvuhäiriön synnyssä osoitettiin kokeilla, joissa vastasyntyneenä antibiootille altistuneiden ja altistumattomien lasten suolistomikrobisto siirrettiin mikrobittomissa oloissa kasvaneille hiirille. Uroshiirillä, joille siirrettiin antibiootille altistuneen lapsen suolistomikrobisto, kasvu hidastui. Naarashiirillä vaikutusta ei nähty.

Tutkimus vahvistaa aiempaa käsitystä lasten antibioottialtistuksen ja kasvun välisestä yhteydestä ja osoittaa ensimmäisen kerran, että myös vastasyntyneen antibioottialtistuksella on pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen kasvuun.

– Vastasyntyneen bakteeri-infektiot ovat henkeä uhkaavia sairauksia, ja ripeä antiboottihoidon aloittaminen on infektiota epäiltäessä välttämätöntä. Jatkossa tarvitaan kuitenkin tarkempia keinoja vastasyntyneen bakteeri-infektion varhaiseen ja luotettavaan tunnistamiseen, jotta antibioottialtistuneiden lasten määrää voidaan rajoittaa. Toisaalta tarvitaan uusia keinoja tukea antibiooteille altistuneiden lasten suolistomikrobiston kehitystä ja tervettä kasvua, Rautava korostaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)