Maailmanlaajuisesti yli 200 miljoonaa ihmistä kärsii alaraajojen tukkivasta valtimotaudista, ja määrä on nousussa väestön ikääntymisen myötä. LL Veikko Nikulainen kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten tätä pahimmillaan alaraajan amputaatioon johtavaa tautia hoidetaan Suomessa 2000-luvulla.

Alaraajojen tukkiva valtimotauti on sairaus, jossa jalkojen valtimot ahtautuvat ja menevät lopulta tukkoon. Tämä aiheuttaa jalkaan verenkierron puutteesta johtuvan infarktin.

– Tauti yleistyy väestön ikääntyessä ja aiheuttaa suurta kuormitusta terveydenhuoltojärjestelmälle lisääntyneiden hoitopäivien ja toimenpiteiden myötä. Taudin pitkälle edenneen muodon, kriittiseen iskemian, ennuste on erittäin huono, ja potilaat tarvitsevat verenkiertoa palauttavan toimenpiteen, kuten alaraajojen ohitusleikkauksen välttyäkseen amputaatiolta, Nikulainen kertoo.

Nikulainen kartoitti väitöskirjassaan alaraajojen tukkivan valtimotaudin hoidon nykyisiä suuntauksia. Tutkimuksessaan hän tarkasteli eri hoitomuotojen: ohitusleikkausten, suonensisäisten hoitomenetelmien ja jalka-amputaatioiden määriä Suomessa 2000-luvun alusta tähän päivään.

Nikulaisen väitöstutkimuksen löydösten perusteella verenkiertoa palauttavien toimenpiteiden määrä on lisääntynyt Suomessa jyrkästi 2000-luvulla. Samaan aikaan jalka-amputaatioiden määrä on merkittävästi vähentynyt väestön vanhimmissa ikäryhmissä.

– Verenkiertoa palauttavat leikkaukset ovat raskaita, ja niihin liittyy merkittävää sairastavuutta ja kuolleisuutta. Tämä pitää ottaa huomioon tehtäessä päätöksiä siitä, ketkä hyötyvät leikkauksista ja kenelle jalka-amputaatio on turvallisin hoitovaihtoehto, Nikulainen huomauttaa. Nykyiset hoitolinjat suosittelevatkin ohitusleikkausta potilaille, joilla on kriittinen iskemia, ja joiden eliniänennuste on yli kaksi vuotta.

– Alaraajojen ohitusleikkaukset ovat suuria ja raskaita toimenpiteitä, joista parantuminen on pitkä prosessi, Nikulainen muistuttaa.

Osana väitöstutkimustaan Nikulainen selvitti yksityiskohtaisemmin, kuinka hyvin ohitusleikkaushaavat paranevat ja kuinka yleisiä leikkaushaavatulehdukset ovat. Hän havaitsi, että verenkierron vajeesta kärsivässä raajassa krooniset ja leikkaushaavat paranevat hitaasti, ja haavatulehdukset ovat yleisiä.

Kaiken kaikkiaan väitöstutkimus osoitti, että alaraajojen tukkivan valtimotaudin hoitoon suhtaudutaan nykyään aktiivisemmin, minkä lisäksi etenkin suonensisäiset hoitomenetelmät ovat viime vuosikymmenten aikana kehittyneet nopeasti ja tarjoavat uusia vaihtoehtoja taudin hoitoon.

Nikulainen esittää väitöskirjansa Invasive Treatment of Lower Extremity Arterial Disease julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15. tammikuuta kello 12.

Vastaväittäjänä on dosentti Matti Pokela (Oulun yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Jarmo Gunn (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.

Väitöstilaisuuteen voi osallistua etäyhteydellä.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)