Suomen Lääketieteen Säätiön apurahoja myönnettiin eniten syöpäsairauksien, lastentautien ja tartuntatautien tutkimukseen. 200 000 euron suuruisen tutkimusryhmän perustajan apurahan saanut lääketieteen tohtori Jetro Tuulari etsii lihomiseen altistavia muutoksia kehittyvien aivojen verkostoista ja mielihyväjärjestelmästä.

Syöpäsairaudet on suurin yksittäinen tautiryhmä, jonka tutkimukseen Suomen Lääketieteen Säätiö myönsi apurahoja vuonna 2020. Syöpätutkijat saivat yhteensä 30 apurahaa eli 17 prosenttia kaikista apurahoista. Seuraavaksi eniten apurahoja jaettiin lastentautien (15 %), sydän- ja verisuonitautien (13 %) ja neurologisten tautien (12 %) tutkimukseen.

Apurahoja jaettiin kaikkiaan 183 tutkijalle yhteensä 2 432 000 euroa. Turkulaisille tutkijoille myönnettiin yhteensä 34 apurahaa.

Vaikuttavatko aivojen ominaisuudet lihomistaipumukseen? 200 000 euron suuruisen tutkimusryhmän perustajan apurahan saanut Turun yliopiston tutkijatohtori, dosentti Jetro Tuulari selvittää, miten aivojen verkostojen toiminta on sidoksissa lihomistaipumukseen.

Yli puolet aikuisista suomalaisista on ylipainoisia, ja usein ongelma alkaa jo lapsena. 2–16-vuotiaista pojista useampi kuin joka neljäs on ylipainoinen, tytöistä noin joka viides. Tuulari tutkii seurantatutkimuksessa lasten kehittyvien aivojen toimintaa MRI-aivokuvauksen ja verkostomallintamisen keinoin.

– Tavoitteena on samalla myös luoda uutta väestöneurotieteen osaamista Suomeen. Vastaavia menetelmiä voitaisiin jatkossa käyttää myös monien sairauksien, kuten masennuksen, tutkimisessa, Tuulari kuvailee.

Säätiö jakoi perinteisten apurahojen lisäksi 60-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Tulevaisuuden uhat -apurahoja uusille tutkimusavauksille, jotka tähtäävät tuleviin terveysuhkiin varautumiseen.

– Käynnissä oleva pandemia osoittaa, miten valtava merkitys on tutkitulla tiedolla. On tärkeää, että meillä on Suomessa korkeatasoista tutkimusta ja pystymme osallistumaan kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Globaalit haasteet voitetaan vain yhdessä, sanoo Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja Oskari Heikinheimo.

Heikinheimo muistuttaa, että kotimaista lääketieteellistä tutkimusta tarvitaan myös, jotta Suomessa säilyy osaamista kehittää nopeasti tarvittavaa diagnostiikkaa, mallintamista, hoitoja, rokottamista sekä epidemian etenemistä hillitseviä keinoja.

Tukemalla lääketieteellistä tutkimusta vahvistetaan myös yleistä tieteellisen tiedon arvostusta ja luottamusta.

– Maailmalla koronapandemiaan liittyy paljon väärää tietoa ja tarkoituksellista virheellisten näkemysten levittelyä. Suomessa arvostetaan laajasti tutkimusta ja luotettavaa tietoa. Jotta arvostus ja lääketieteellinen osaaminen säilyvät meillä jatkossakin vahvalla tasolla, on sen eteen tehtävä töitä laajalla rintamalla. Säätiöiden tärkeä tehtävä on muun muassa korkeatasoisen suomalaisen tutkimuksen rahoittaminen, Heikinheimo sanoo.

Sairauksien ryhmittelyssä on hyödynnetty soveltuvin osin ICD-10-tautiluokitusta. Ryhmiä on yhdistelty luettavuuden parantamiseksi. Toisaalta joukkoon on lisätty muutamia kategorioita, kuten perustutkimus, lastentaudit ja terveyden edistäminen / terveydenhuollon toimintatavat.

Vuonna 2020 siirryttiin luokittelussa siihen, että aivoverenkiertohäiriöihin, aivohalvauksiin ja aivoverenvuotoihin liittyvät tutkimushankkeet siirrettiin sydän ja verisuonisairauksista neurologisiin sairauksiin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)