Hepokullan asukkaat haluavat päästä eroon Niittykodista, joka on Sininauhasäätiön tuetun asumisen yksikkö päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Tämä kävi selväksi tilaisuudessa, johan osallistui alueen omakotiyhdistysten, Turun kaupungin, poliisin sekä Sininauhasäätiön edustajia.

Niittykodin aiheuttamia ongelmia pidetään liian suurina. Uskoa siihen, että tilanne enää parantuisi, ei ole.

– Ongelmat pitää poistaa. Siirtämällä ne eivät poistu, totesi keskustelutilaisuuden koollekutsuja Seppo Lehtinen, joka on Hepokullan Lämmön hallituksen puheenjohtaja.

Asukkaiden mukaan pyörävarkauksia on päivittäin. Kellarivarkaudet ovat yleisiä, samoin järjestyshäiriöt. Poliisia tarvitaan paikalle usein. Asukkaat tuntevat olonsa turvattomaksi.

– Ongelma näkyy tehtävissä ja yhteydenotoissa. Ongelmat eivät ole ihan pieniä, myönsi Risto Laaksonen Lounais-Suomen poliisista.

– Toivottavasti kaupunki ei tule lunastamaan optiota, vaan tämä loppuisi, sanoi Marja-Liisa Pentti, joka on Teräsrautelan omakotiyhdistyksen puheenjohtaja.

Tavaroita on varastettu keskellä päivää terasseilta. Varastettuja pyöriä ja huumeita on myyty avoimesti pihoilla.

– Ihmiset ovat paniikissa. Lapset eivät uskalla asua kotona. He pelkäävät, kertoi Anu Melasalo-Laine, joka on Hepokullan Lämpö Oy:n hallituksen jäsen.

– Kuulostaa ihan hirveältä, myönsi Sanni Joutsenlahti, joka on Sininauhasäätiön palvelujohtaja.

Säätiöllä on Turussa seitsemän asumisyksikköä. Niittykoti on avattu 1. helmikuuta. Asiakaskuntaa ovat pääsääntöisesti asunnottomat, jotka eivät muuten saa asuntoja. Säätiöllä on Turussa noin 140 vuokra-asuntoa eri puolilla kaupunkia.

– Kaikki henkilöt ovat muuttaneet samaan aikaan taloon, mikä on täysin poikkeuksellista. Nämä ihmiset ovat eläneet vuosia jossain Aurajoen varrella ja yöt putkassa. Nyt heillä on koti, kuvaili Joutsenlahti.

– Toipuminen ja kuntoutuminen on ihan alussa. Ei ole mikään viikon tai kahden asia, että kuntoutuminen alkaa.

Asukkaiden puheenvuoroissa korostui skeptisyys. Kehityksestä tai kuntoutumisesta ei nähty merkkejä. Ongelmia on ollut myös muun muassa Teräsrautelassa ja Kähärissä.

– Pieniä lapsia ei voi päästää pihoille. Niiltä löytyy huumeneuloja ja verisiä siteitä, kertoi Pentti.

– Koronan takia päihteitä käytetään sekaisin. Ihmiset ovat kipeitä, vieroitusoireisia. Tilanne on aika huono. Kaikki työtoiminta, salit ja se, mikä on pitänyt ihmisiä pystyssä, on päättynyt. Elämän holtittomuus näkyy naapurustossakin, pohti Joutsenlahti.

– Meillä on tällä hetkellä 34–35 asukasta Niittykodissa. Heistä neljä tai viisi aiheuttaa 90 prosenttia kaikista ongelmista. Kaikki eivät ole ongelmaihmisiä, arvioi Pekka Kiuru, joka on Sininauhasäätiön ympäristö- ja naapurustotyöntekijä.

Turun kaupunki ostaa palvelun Sininauhasäätiöltä, joka voitti kilpailutuksen. Säätiö on yhteiskunnallinen yritys, jonka tavoitteena ei ole tuottaa voittoa.

Tilastojen mukaan Turussa on 433 asunnotonta.

– Asiakaskunta on vaikeimmasta päästä. Tämä (Niittykoti) on Sillankorvan ensisuojan jälkeen seuraava vaihe. Asunnottomuuden hoidon kannalta tämä on valtavan tärkeää. Jossain näidenkin ihmisten täytyy asua, totesi Sirpa Kuronen, joka on Turun kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelualuejohtaja.

Kurosen mukaan entistä tarkemmin mietitään sitä, kenellä on valmiuksia asua Niittykodissa.

– Suurin osa asiakkaista, jotka kesällä aiheuttivat ongelmia, istuu jo suorittamassa rangaistusta, tiesi johtava sosiaalityöntekijä Pasi Lehti.

– Katu ei ole vaihtoehto.

Lasse Virtanen