Koko kesäkauden UV-kertymä oli sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa noin kymmenen prosenttia keskimääräistä korkeampi. Etenkin kesäkuussa UV-säteilyn kokonaisannos nousi ennätyksellisen korkeaksi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan eteläisessä Suomessa voimakkaan UV-säteilyn raja eli UV-indeksilukema 6 saavutettiin menneenä kesänä 18 päivänä.

Määrä on kaksinkertainen siihen nähden, kuinka paljon tällaisia päiviä keskimäärin kertyy kesän mittaan. Viime vuonna vastaavien päivien määrä oli kymmenen. Ennätysvuonna 2011 UV-indeksilukemaan 6 päästiin kaikkiaan 19 päivänä.

Kesäkuussa voimakkaan UV-säteilyn päiviä saatiin kokea 3–5 päivän jaksoissa, jotka ajoittuivat kesäkuun toiselle viikolle, juhannusviikonlopulle sekä kuun viimeiselle viikolle.

– Kesäkuun aikana kertynyt haitallisen UV-säteilyn kokonaisannos nousi näiden jaksojen ansiosta ennätyslukemaan, reilun viidenneksen keskimääräistä suuremmaksi, sanoo tutkija Anu Heikkilä Ilmatieteen laitokselta.

Koko kesäkauden eli kesä-elokuun annoskertymä oli Etelä-Suomessa reilut 10 prosenttia korkeampi kuin keskimäärin.

Myös Ilmatieteen laitoksen Sodankylän mittausasemalla mitattiin kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun lähes joka päivä keskimääräistä korkeampia UV-indeksejä.

– Päiviä, jolloin suojautumisraja eli UV-indeksi 3 ylittyi, on ollut tänä vuonna ennätykselliset 113. Keskimäärin suojautumisraja ylittyy pohjoisessa 81 päivänä, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala selittää.

Sodankylässä korkein UV-indeksi 5 saavutettiin kesällä 22 päivänä, kun se keskimäärin saavutetaan seitsemänä päivänä. Kesäkuun 10. päivän jälkeen alkanut kahden viikon lähes pilvetön ajanjakso nosti kesäkuun kokonaisannosta neljänneksen tavanomaista suuremmaksi, mikä on vuonna 1990 alkaneen mittausaikasarjan suurin UV-säteilyn kuukausikertymä. Koko kesän yhteenlaskettu UV-kertymä oli Pohjois-Suomessa noin kymmenen prosenttia tavanomaista korkeampi.

Voimakkaan UV-säteilyn päivät ajoittuvat Suomen leveysasteilla kesäkuukausien pilvettömiin päiviin. Silloin auringon päivittäinen lakipiste taivaalla on korkeimmillaan ja auringonsäteiden matka ilmakehän läpi maan pinnalle lyhimmillään. Pilvettömyys vähentää UV-säteilyn vaimenemista ilmakehässä.

Maanpinnalle saapuvan UV-säteilyn määrään vaikuttavat pilvisyyden ja auringon korkeuskulman lisäksi muun muassa ilmakehän kokonaisotsonimäärä, maanpinnan heijastavuus sekä ilmakehän aerosolit. Kesäisin aurinkoiset ja pilvettömät päivät liittyvät usein korkeapainetilanteisiin, jolloin ilmakehän kokonaisotsonimäärät ovat hieman tavanomaista alhaisempia.

Liialliselle UV-säteilylle altistuminen aiheuttaa ihon palamista ja vanhenemista sekä ihosyöpien riskin kasvua. Ihon lisäksi myös silmät ovat herkät säteilylle. Suojautumisohjeita noudattamalla UV-säteilyn haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää merkittävästi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)